Ođđa vuolggasadji lea boahtan Finnmárkkulága digáštallamii, ja lea máŋgga ládje jorgalahttán digáštallamma fronttaid. Dál ihttá privatiserenbálddonas, ja dát bálddonas heive bures muđuige válgagižžui. Digáštallan lea johttán das ahte vuosttildit sámi ektremisma, dasa ahte vuostildit márkanliberalisma servodagas. Muhto doallá go dát deaivása?
Mun oaivildan ahte dáid čuoččuhusaid vuođđu lea boasttu ipmárdus dan plánejuvvon identifiserenproseassa ektui. Dát identifiseren lea vuođustuvvon ILO-konvenšuvnna gáibádussii ahte norgga eiseváldit galget identifisert árbeivirolaš sami guovlluid, ležžet sámit ákto ássan guovlluin vai ovttas eará álbmogiiguin. Dárbu dákkár identifiseremii lea dastto stuorat go norgga eiseváldit leat dáhttun oktilaš hálddašeami Finnmárkkus.
Mii leat privatiseren? Áŋgiris digáštallit čuoččuhit ahte álmmolaš opmodat galgá sirdojuvvot priváhta olbmuide, ja ahte Finnmárku boahtte áiggis gártašii juhkkon bihttáid mielde mat leat hálddašuvvon báikkálaš gonagasain. Dát ipmárdus lea njuolgut balddonassan olbmuide, ja lea huksejuvvon boasttu eavttuid ala. Danin go:
- Stáda ii oamas Finnmárkku eatnamiid. Norgga stáhta ii leat nagodan duođaštit goas dahje mainna lágiin oamastišgođii eatnamiid ja čáziid Finnmárkkus, ja ii sáhte danin vuoiggalašvuođain čuoččuhit eananrivttiid.
- Sámi vuoigatvuođat leat kollektiiválaš vuoigatvuođat. Sámi vuoigatvuođat leat vuođđun dasa ahte Finnmárkkoláhkaproseassa oba álggáhuvvoige. Sámi vuoigatvuođat háhkojuvvojit dađistaga kollektiiválaš, eai ge ovttaskas olbmuid dásis.
- Vuoigatvuođaid identifiseren ii leat seamma go addit vuoigatvuođaid. Oamastan - ja geavahanvuoigatvuođat eai hahkojuvvo vakuumas, muhto šaddet dađistaga guhkkit áiggi geavaheami vuođul. Eai ge dat sáhte jávkaduvvot politihkkálaš mearrádusaid bokte. Dát vuoigatvuođat leat dás, ja ii sáhte mearridit ahte dat eai gávdno, vaikko livčče ge politihkálaččat sávahahtti.
- Oamastanvuoigatvuohta ii leat seamma go beassan ja hálddašeapmi. Identifiserenbargu boahtá guhkká ádjánit. Finnmárku galgá dán áiggis hálddašuvvot ovttasráđiid, Sámedikki ja Fylkadikki bokte. Ulbmil Finnmárkkulágain ii leat hehttet earáid beassamis Finnmárkui, muhto sihkkarasttit luondduvuođu sámi boahtteáigái ja Finnmárkku boahtteáigái. Dán dárbbášit sihke Finnmárku ja sámi álbmot.
Privatiseren ii leat rivttes doaba dasa maid mii dáhttut Finnmárkkulágain. Duohta privatiseren dáhpáhuvvai 1993 go stáda vearrivuođain vuvddii Finnmárkku Statskog SFii. Finnmárkkuláhka galgá sihkkarastit Finnmárkku oppalašeatnama, nu mo Čáhput-duopmu Olmmáivákkis Gáivuonas, sihkkarasttii báikkeolbmuid vuoigatvuođaid báikki oppalašeatnamii sámi geavaheami vuođul.
Jus vel lága vuosttildeddjiid miela mielde manná, de ii mearkkaš ahte buot bissu nu mo ovdal. Dán proseassa eat sáhte jorgalahttit! Mii eat sáhte politihkkalaš mearrádusaid bokte hilgut vuoigatvuođaid mat leat. Sámi álbmogis ja Finnmárkku ássiin geain leat vuoigatvuođat sáhttet doalvut proseassa viidásit dikki bokte. Lea stuorat vejolašvuohta ahte diggeproseassat dagahit ahte Finnmárku juhkko bihttáid mielde, go dat ahte identifiserenproseassat dagahit dan.
Diktet Finnmárkkuláhkaproseassa joatkit, muhto rabasvuođain. Dat lea buorrin sihke sámiide ja finnmárkkolaččaide.
Aili Keskitalo
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) jođiheaddji ja presideantaevttohas
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake