RSS-feed

Velg språk!

Utskriftsvennlig versjon Kronihka: Divrras vai mávssolaš?
Presideantaevttohas Aili Keskitalo čállá ahte sámegiella sáhtá leat divrras, muhto seammas lea hui mávssolaš.

Almmuhuvvon: 16.05.2013

Sámegiella máksá. Sámegiella lea divrras. Dát čuoččuhus ilbmá duos dás ain dakkár máilmmis gos buot doaimmaid galggašii ruvnnuid ja evrriid mielde mihtidit, ja gos almmolaš ruhtageavaheapmi dađistaga digaštallojuvvo. Čuohcá go midjiide sápmelaččaide go álo šaddat gullat man divrras min lea ealihit? Šaddá go nu ahte mii ieža nai imaštallagoahtit ahte lea go hal sámegiella gánnáhahtti, ja ii go livčče buot buoremus jus buohkat dárustivčče, vai seasttášeimmet ruđa?

Gieskat lei Dagens Næringsliv-aviissas Norgga divraseamos allaskuvla, Sámi allaskuvla, vuosttašsiidoáššin. Dieđusge galgá geahččat kritihkalaččat maiddái Sámi allaskuvlla ruhtageavaheami, ja árvvoštallat dan árvvu servodaga ektui. Kandidáhttabuvttadeapmi ja dieđalaš buvttadeapmi leat faktorat maid sáhttá mihtidit, muhto lea maiddái konteavsttas sáhka. Ja Sámi allaskuvlla ávkki ii sáhte dušše dáčča konteavstta mielde mihtidit. Sámi allaskuvla lea ásahuvvon čoavdit sámi servodaga gelbbolašvuođadárbbuid, ja allaskuvla lea iežas fargga 25-jagi historjjás buvttadan eambbo sámegiel oahpaheddjiid ja resursaolbmuid giellaovdánahttinsuorggis go masa okta ge eará ásahus sáhttá čujuhit seamma guhkes áigodagas. Lea go dat doarvái? Ii leat, sámegielat oahpaheddjiid váilevašvuohta lea ain okta dain stuorámus hehttehusain dasa ahte sámi mánát oččoše dan oahpahusa sámegielas ja sámegillii maid sis lea vuoigatvuohta oažžut. Berre go Sámi allaskuvla bargat eambbo rekrutteret studeanttaid oahpuide gos sámi giella- ja kulturmáhttu leat čoavddaárvvut, nu go oahpaheaddjiohppui ja journalistaohppui? Juo, dan berre allaskuvla dahkat. Ohcciidlohku berre sakka vuorjat sihke allaskuvlla jođihangotti ja stivrra.

Maiddái Sámedikkis sáhttá sámegiella hávkat beaktilis mearrádus- ja áššemeannudanáŋggirdeami geažil. Okta ovdamearka dasa lea ortnet mas dievasčoahkkin- ja lávdegottečoahkkimat lágiduvvojit ovtta ja seamma vahkkus, ii ge nu movt ovdal lei, goabbat čoahkkinvahkkus. Dán áššis čuovvolii Bb Ovddádusbellodaga retorihka das man unnán beaktilat Sámedikki čoahkkimat ledje. Boađus dán beavttalmáhttimis lea ahte čoahkkinbeavdegirjjit ja evttohusat eai buot áiggiid olle gárvánit sámegillii go dievasčoahkkin álgá. Danne geavahit áirasat dárogiel áššebáhpiriid vuođđun. De ii leat ge imaš go dávjá čuohcá dasa makkár gillii digaštallamat mannet, ja das soaitá ge namahus "Dáččadiggi" boahtit.

Lea hástalus ahte stuora oassi Sámedikki áššemeannudeamis, sihke hálddahusa ja politihkkáriid bealis, lea dárogillii. Eanas olbmot máhttet čállit dárogiela, muhto leat ain olu sápmelaččat geat eai máhte sámegiela čálalaččat, eai ge vel njálmmálaččat ge. Muhto ii go leat nu ahte oallugat mis nai geat máhtášeimmet čállit sámegiela jus bijašeimmet dasa veaháš áiggi, válljet eret sámegiela? Go duppalbargu nohká, de manná visot mihá jođáneappot, vuođđodokumeanttat han dábálaččat leat dárogillii goitge... Juo, nu lea dađi bahábut.

Makkár váikkuhusat leat go dárogiella lea vuođđogiellan eanas min bargguin? Mii čuoččuhit ieža ahte min kultuvra, min árvvut ja min historjá lea vurkejuvvon gillii, earret eará dihto doahpagiidda, dadjanvugiide ja gulahallanvugiide. Jus nu lea, de lea váikkuhus das makkár giella lea vuođđun go galgá hupmat dahje čilget muhtun čuolmma. Giella ii leat neutrála.

2013 lea našuvnnalaš Giellajahki, ja goitge galgat jearrat lea go Sámedikkis várri sámegillii? 2013 álggahuvvui markeremiin das ahte dál sáhttá dievasčoahkkinsáles gullat dulkoma maiddái lulli- ja julevsámegillii, ii ge dušše davvisámegillii nu movt ovdal lea leamaš. Dát lea stuora lávki ovddasguvlui. Muhto giella sárdnestuolus, beroškeahttá man dehálaš dat lea, lea dušše guhkes áššemeannudanproseassa loahppaboađus sámediggevuogádagas. Jus Sámediggi galgá leat gielalaš láidesteaddji, ovdagovvan eará sámi ásahusaide, de lea mearkkašupmi das makkár giella lea ásahusa váldogiella. Dađi bahábut eat sáhte vuos dadjat ahte lea sámegiella.

Sámi allaskuvla lea divrras, muhto maiddái mávssolaš. Go lean ovddeš bargi sámi allaskuvllas, ja okta dain divrras studeanttain, de dieđán ahte dá lea dakkár ásahus go sámegiella duođai lea váldogiella, leažžá dál sáhka oahpahusas vai áššemeannudangielas. Ii visot mana álo nu geahppasit, ja kritihkkarat deattuhit áinnas ahte dieđusge lea dušše davvisámegiella mii geavahuvvo allaskuvllas. Goitge, Sámi allaskuvla lea dat gielalaš láidesteaddji man ovdii Sámediggi maid galggašii bargat.

Hástalus midjiide politihkkáriidda lea dieđusge ahte sáhttá go Sámediggi váldit ráđi dasa? Sáhtit go eallit váikkuhusaiguin? Gierdat go ahte "beavttalmáhttin" láivu, ahte áššit váldet guhkit áiggi ja šaddet divraseappot? Ahte golut siskkáldas gelbbolašvuođaloktemii lassánit? Ahte giellagelbbolašvuođagáibádus šaddá deháleabbo rekrutterema oktavuođas? Lea go sámegiella doarvái mávssolaš, vai šaddá go dušše beare divrras? 

Loga dárugilli / Les på norsk





Kommenter denne artikkelen    Tips en venn  Gå tilbake
NSR medias
Evttoha ásahit priváhtaskuvllaid
Presideanta lea vuollánan
NSR ovddida otne eahpeluohttamuša
NSR ii arvan árvalit eahppeluohttámuša...
Olli ferte čilget oaiviliiddis

 

Maŋimuš kommentárat artihkkalaiidda

Norgga Sámiid Riikkasearvi
Norske Samers Riksforbund

Poastboksa 173 - 9521 GUOVDAGEAIDNU
Tlf.: +47 78 48 69 55  * Fax: +47 78 48 69 88 *
nsr(a)nsr.no
Mobil: +47 988 50 273 - Org.nr: 971 481 463

Hápmen: Samipress Medietjenester
Siidovuogádat:
Interkodex A/S