Dokumeantat mat leat riikkačoahkkimis dohkkehuvvon sáhtát oaidnit go šloahkalat linkkaid
Ášši 1. Rahpan
1.1 Dohkkehit gohččuma
Ovttajienalaččat dohkkehuvvon
1.2 Dohkkehit áššelisttu
Čuovvovaš áššelistu ovttajienalaččat dohkkehuvvon:
Ášši 1. Rahpan
1.1 Dohkkehit gohččuma
1.2 Dohkkehit áššelisttu
Ášši 2. Vuođđudeapmi
2.1 Dohkkehit áirasiid fápmudusaid
2.2 Dohkkehit riikkačoahkkima čoahkkinortnega
2.3 Válljet njeallje čoahkkinjođiheaddji
2.4 Válljet njeallje beavdegirječálli
2.5 Válljet guokte beavdegirjevuolláičálli
2.6 Válljet njeallje jienastanlohkki
2.7 Válljet doaimmahuslávdegotti
2.8 Válljet eará riikkačoahkkinlávdegottiid
Ášši 3. 2005 – 2006 Jahkedieđáhus
3.1 NSR riikkastivrra
3.2 NSR nuoraidlávdegotti
3.3 Sámi Oahppolávdegotti
3.4 NSR sámediggejoavkku čilgehus
Ášši 4. 2005 jahkerehketdoallu oktan dárkkástusain
4.1 NSR riikkastivrra jahkerehkedoallu
4.2 Dárkkástus
4.3 SOL– Sámi oahppolávdegotti jahkerehkedoallu
4.4 Dárkkástus
Ášši 5. Servviid ovdanbuktimat
Ášši 6. Árvvoštallat 2005 sámediggeválgga
Ášši 7. Cealkámuš Davviriikkalaš Sámekonvenšuvdnii
Ášši 8. NSR davviguovlluid politihkka
Ášši 9. 2007 Doaibmaplánat
9.1 NSR riikkastivrra
9.2 NSR-Nuoraidlávdegotti
9.3 SOL – Sámi oahppolávdegotti
Ášši 10. 2007 bušeahtta, das maid miellahttodivatmáksu ja movt geavahit ruđaid Sámi Áviissa–Áššu ossosiid vuovdimis
10.1 NSR - Váldoorganisašuvdna
10.2 NSR-Nuoraidlávdegoddi
10.3 SOL– Sámi oahppolávdegoddi
Ášši 11. Cealkámušat NSR 2006 riikkačoahkkimis (resolušuvnnat)
Ášši 12. Válggat
12.1 Jođiheaddji
12.2 Riikkastivra
12.3 Nuoraidlávdegoddi
12.4 SOL-stivra
12.5 Válgalávdegoddi
12.6 Eará válggat
Ášši 2. Vuođđudeapmi
2.1 Dohkkehit áirasiid fápmudusaid
Áirasiid fápmudusat ovttajienalaččat dohkkehuvvon
2.2 Dohkkehit riikkačoahkkima čoahkkinortnega
Čoahkkinortnet ovttajienalaččat dohkkehuvvon
2.3 Válljet njeallje čoahkkinjođiheaddji:
Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Gøran Lind, Janne Hansen, Camilla Brattland, Wenche Nergård. Vivi Pedersen válljejuvvui lassin sotnabeaivvi 11.06.06
2.4 Válljet njeallje beavdegirječálli:
Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Egil Utsi, Liv- Elin Wilhelmsen, Emma Margret Skåden, Paul Bendikk Jåma.
2.5 Válljet guokte beavdegirjevuolláičálli:
Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Beatrice Fløystad ja Lemet-Jon Ivvar
2.6 Válljet njeallje jienastanlohkki:
Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Fredrik Thomassen, Kristina Sara, Mikkel Aslak Logje ja Dagrun Marie Sara
2.7 Válljet doaimmahuslávdegotti:
Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Karen-Elle Gaup (jođiheaddji), Trond Are Anti, Synnøve Solbakken-Härkönen ja Lene Hansen
2.8 Válljet eará riikkačoahkkinlávdegotti:
Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat Davviriikaid Sámekonvenšuvdna ja Davviguovlluid politihka doaimmahuslávdegoddái: Lemet-Jon Ivvar, Sven- Roald Nystø, Ing-Lill Pavall ja Ole Henrik Magga.
Ášši 3. 2005 – 2006 Jahkedieđáhus
3.1. NSR riikkastivrras
Ovttajienalaččat mearriduvvon.
3.2. NSR nuoraidlávdegottis
Ovttajienalaččat mearriduvvon.
3.3. Sámi Oahppolávdegottis
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Ášši 4. 2005 jahkerehketdoallu oktain dárkkástusain
4.1. NSR riikkastivrra jahkerehkedoallu
Ovttajienalaččat dohkkehuvvon
4.2. Dárkkástus.
Ovttajienalaččat dohkkehuvvon
4.3. SOL – Samioahppolávdegotti jahkerehkedoallu
Ovttajienalaččat dohkkehuvvon.
4.4. Dárkkástus
Ovttajienalaččat dohkkehuvvon
Ášši 5. Servviid ovdanbuktimat
- Unjárgga sámiid searvi: Searvi oanehaččat muitalii searvvi doaimmaid birra. Dasto searvi attii sátnesajistis Jane Juusoi Isak Saba guovddážis Vuonnabađas gii muitalii riikkačoahkkimii guovddáža doaimmaid birra.
- Stuornjárgga Sámenuorak: Stuornjárgga Sámenuorak jođiheaddji Beatrice Fløystad muitalii searvvi doaimmaid birra.
- Máze sámiid searvi: Máze sámiid searvi jođiheaddji Ánne Márjá Gaup Eira muitalii searvvi doaimmaid birra.
Riikkačoahkkin váldá servviid ovdanbuktimiid vuhtii.
Ášši 6. Árvvoštallat 2005 sámediggeválgga
Martin Urheim, riikkastivrras ovddidii čuovvovaš mearrádusevttohusa:
2006 Riikkačoahkkin lea duđavaš bohtosiiguin ja mihttomeriid joksamiin 2005 Sámediggeválggain, ja šiehtadallanbohtosiiguin ovttasbargoguimmiiguin. Siskkáldas árvvoštallan galgá dahkkot organisašuvnna forain, nu ahte vásáhusat bohtet ávkin 2009 válggaide. Riikkačoahkkin giitá buot eaktodáhtolaš ja virgáiduvvon bargiid geat dahke vejolažžan dahkkat ná buriid válggaid! Riikkačoahkkin lea hui duđavaš dainna ahte NSR lea sihkkarastán stivrejumi Sámedikkis, min iežamet Aili Kesitaloin presideantan. Mihttomearrin 2009 válggaide lea ahte NSRs lea buhtes eanetlohku Sámedikkis. Erenoamážit ferte Finnmárkku válgabiriid ovddasteapmi buoriduvvot.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Ášši 7. Cealkámuš Davvirriikaid Sámekonvenšuvdnii
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) riikkačoahkkin 2006 čujuha Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohussii golggotmánu 26. beaivvi 2005 ja áigu rámidit Suoma-Norgga-Ruoŧa-Sámi áššedovdi joavkku ođasmahtti buori barggu ovddas maid lea bargan hábmedettiin konvenšuvdnaevttohusa. Davviriikkalaš áššedovdit leat ovttajienalaččat nákcen vuhtii váldit sihke sámi vuoigatvuođaid ja stuorraservodaga dárbbuid dakkár vugiin mii heive boahttevaš áiggiide ja davirriikkalaš riektevuogádaga rámmaide. Dát váikkuha sámi vuoigatvuođagažaldagaid muđuige, ja davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu erenoamážit.
Riikkačoahkkin áigu maid rámiidit sámiid ovddeš buolvvaid geat leat bargan sámi vuoigatvuođaid bealde ja bargan ovttas riikkarájáid rastá. Dán oktavuođas áigu riikkačoahkkin erenoamážit rámidit Sámiráđi barggu, mii álggahii dán ášši. Davviriikkalaš sámiráđđi ásahuvvui 1956 danne go lei dáhttu ásahit ja organiseret sámiid ovttasbarggu riikkarájáid rastá. Čielgasepmosit boahtá dát ovdan julggaštusas mii mearriduvvui sámekonferánssas Jielleváris 1971. Das čuožžu ná:
”mii sámit leat okta álbmot eaige riikkaráját galgga botket min oktasašvuođa”
NSR lea organisašuvnna iežas barggus bargan dán julggaštusa olis sámi vuoigatvuođaid bealde. NSR riikkačoahkkin lea duhtavaš dainna go NSR iešguđetládje lea searvan sámekonvenšuvnna ráhkkanan- ja hábmenbargguide áiggiid čađa. Sámekonvenšuvnna bargu álggahuvvui davviriikkalaš perspektiivvas sámekonferánssas Åres 1986. Dan rájes leat sámit ruoššabealde beassan searvat, vrd. earret eará sámekonferánssa Murmánskkas 1996. Áššedovdi joavkku bargu lea nannosit vuođuštuvvon sámepolitihkalaš bargui mii lea dáhpáhuvvan sámiid gaskkas riikkarájáid rastá guhká. Davviriikkalaš eiseválddiorgánat leat dorjon ja láhčán dili vai bargu sáhtii dahkkot.
Riikkačoahkkin čujuha dasa ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus lea stuorra dokumeanta mii guoská máŋggaid servodatsurggiide. Mii áigut sierranasat deattuhit ahte:
1. Vuoigatvuođakonvenšuvnna evttohus lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid vuosttaš oktasaš riektereguleren. Dakko bokte leage konvenšuvdnabargu ođasmahtti bargu min dahkko dálá áiggis ja boahtá das go davviriikkalaš stáhtat dohkkehedje sámiid oamastusa bokte ožžojuvvon vuoigatvuođaid, ja kodifiserejedje vuoigatvuođaid Lappekodisillen bokte 1751, - sámit leat okta álbmot ja sámiin lea vuoigatvuohta ealllit boahtteággis, eaige riikkaráját mat dalle mearriduvvojedje galgan hehttet sámiid.
2. Ruošša bealde sámit eai leat mielde konvenšuvnnas, muhto lea deattuhuvvon ahte golbma konvenšuvdnastáhta berrejit láhčit dili vai sápmelaččat besset ovttasbargat eará sámiiguin Ruošša bealde maid. Sámit, geat leat Ruošša stáhta riikkavuložat, ja orrot Suomas, Norggas dahje Ruoŧas, leat fárus konvenšuvnnas.
3. Evttohus lea stáhtariektevuogádaga ođastus. Sámekonvenšuvdna lea dakkár mas eará máilmmosiid eamiálbmogat ja stáhtat beroštit sakka. Dát leage stuorra hástalus sámiide davviriikkain boahttevas áiggiid riikkaidgaskasaš eamiábmotvuoigatvuođabarggus.
4. Konvenšuvdnaevttohusa mearrádusain leat njuolggadusat dáid áššiin:
- sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
- sámiid stivren
- sámi giella ja kultuvra
- sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide
- sámiid ealáhusat
- konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
- loahppamearrádusat
Riikkačoahkkin čujuha dasa ahte dát njuolggadusat leat hui dehálaččat sámi álbmoga boahtteáigái, sihke siskkáldas ovddidanvejolašvuođaid ektui ja stáhtaid ektui gos sámit leat riikkavuložat. NSR doarju davviriikkalaš sámekonvenšunna evttohuvvon riektenjuolggadusaid, nu go dat leat sátnáduvvon.
Riikkačoahkkin fuomášahttá ahte sámekonvenšuvnna evttohus šaddá váikkuhit:
- sámiid okta álbmogin ja Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaeiseválddiid sihke riikkadásis ja riikkarájáhis perpektiivvas
- sámiid siskkáldas eallimii; giella, kultuvra, ealáhuseallin ja servodagat, ja riikkarájáhis sámi eiseválddiid huksenbarggu, sámi ásahusaid ja siviilla sámi servodaga ovddideapmi ja ovttasbargu riikkarájáid rastá.
Guktot dimenšuvnnat leat stuorra hástálussan boahtteáiggis. Sámit soitet šaddet politihkalaččat eambbo beroštit dáid beliin boahttevaš áiggis.
Eará maid riikkačoahkkin áigu deattuhit, lea mo konvenšuvdna nanne ahte:
- sámit leat golmma riikka álgoálbmot; Suoma, Norgga ja Ruoŧa
- sámiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievttálaš njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid olis
- konvenšuvnna evttohuvvon vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat
- stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvosatnima sámi riekteipmárdusaide, duopmocealkima árbevieruide ja dábiide, ja váldit daid vuhtii láhkaásahusas ja riektegeavaheamis
Riikkačoahkkin čujuha dasa go sámekonvenšuvnna evttohus lea hábmejuvvon sámiid ja golmma riikka stáhtaeiseváldiid ovttasbarggus. Ovttasbarggu boahttevaš ovddideamis lea dehálaš ahte:
- Sámi ovddasteaddjit leat stáhtaovddasteddjiiguin ovtta dásis ja fárus soabadallanjoavkkuin go riikkat galget soabadit sámekonvenšuvnna
- Sámekonvenšuvdna galgá biddjojuvvot golmma Sámedikki ovdii dohkkejupmái, maŋŋá go lea vuolláičállon
- Stáhtat sáhttet ratifiseret konvenšuvnna easkka maŋŋá go Sámedikkit leat konvenšuvnna dohkkehan
- Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bearráigeahččanlávdegoddi mii goziha konvenšuvnna čađaheami. Bearráigeahččanlávdegotti lahtut galget leat sorjakeahtes olbmot
- Vai sámekonvenšuvdna geavahuvvošii ovttaláhkái, de galget stáhtat atnit konvenšuvnna mearrádusaid riikka láhkan
Loahpas áigu riikkačoahkkin:
- ávžžuhit Sámedikkiid Suomas, Norggas ja Ruoŧas ovddidit oktasaš strategiijaid maid bokte bearráigehččet sámekonvenšuvnna barggu sihke iežas álbmoga, stáhta ja eará eiseválddiid ektui, dain riikkain mas konvenšuvdna lea fámus.
- Čujuhit dasa ahte eará eamiálbmogiid doarjja lea dehálaš ovddasguvlui. Lunddolaš lea danna ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámeráđđi – áinnas Sámedikkiiguin ovttas – ovddidit dán barggu strategiijaid ja geahčadit makkár gaskavuođat galget leat riikkaidgaskasaš orgánaide mat lunddolaččat gullet dán oktavuhtii. Dása guoská maid sámekonvenšuvnna ovddidanbarggu dan nammii ahte oažžut Ruošša sámiid mielde konvenšuvdnii.
- Ávžžuhit Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaeiseválddiid doarjut áššedovdi joavkku sámekonvenšuvnna evttohusa.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Ášši 8. NSR davviguovlopolitihkka
Riikkastivrra evttohus:
Duogáš
Davviguovlu lea min sámiid ruoktu, ja maiddái eará eamiálbmogiid ja álbmogiid ruoktu. Sámis leat duháhiid jagiid ássan olbmot ja čohkken máhtu ja gealbbu das mo birget dáid guovlluin. Otnážii leat mii geavahan ođasmahtti resurssaid dakkár vuogi mielde mii ii leat dagahan birrasa ovdii. Min geavaheapmi lea leamaš ceavzilis geavaheapmi.
Dál leat sihke našunalstáhtat, mat dárbbašit energiijagálduid, ja multinašunála fitnodagat beroštišgoahtán davviguovlluin. Sii háliidit viežžat ođasmahtekeahtes resurssaid.
Ođđa ohcan- ja viežžanteknologiija mii ii dagat birrasa ovdii, ja dálkkádatrievdamat, dahket álkibun viežžat Barentsábi ođasmahtekeahtes resurssaid, sihke Norgga bealde ja Ruošša bealde rájá.
Ođasmahtti resurssaid leat guhká geavahan mearas rittu olggobealde. Biodiversitehta dutkojuvvo ja kártejuvvo. Nu maid ekovuogádagt ja birastdilli. Juohkeláhkái geahččaluvvo guorahallat váikkuhusaid.
Našunalstáhta háliida cealkit suverenitehta guovlluide vai besset rikkis luondduresurssaide, sihke ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaide.
Sámi berštumit leat hui unnán mielde stuorrapolitihkas mas gilvaluvvo luondduresurssaid alde riikkarájáid rastá, juste dás min iežamet stohpouvssa olggobealde.
Buot mii dáhpáhuvvá davviguovlluin váikkuha maiddái sámiide. Eamiálbmogiid dábálaš eallinvuođđu lea juo uhkiduvvon máŋggaládje ja go doaimmat lassánit, de uhkiduvvo vel eambbo.
Norga lea guovddážis davviguovlluin ja Norggas lea sierranas ovddasvástádus sápmelaččaid ektui. Norggas lea geatnegasvuohta čuovvut álbmotrievtti mii addá sámiide sierranas saji.
Sámi servodaga ja sámi kultuvrra ovddal bohtet ollu hástalusat go davviguovlluin lassánit doaimmat. Mii fertet ráhkkanit seailluhit ja ealihit sámi kultuvrra stuorra nuppástemiid čađa mat orrot leamen boahtimin ja mii fertet hui dihtomielalaččat smiehttat mo mii galgat joatkit nanus ja gievrras álbmogin – maiddái go oljomáidnasat leat nohkan.
Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda; dáččat ja sápmelaččat. Sámi guovlluin leat ollu riggodagat. Našunalstáhta ja fitnodagat eai sáhte beare viežžat resurssaid iežaset strategalaš dárbbuid mielde ja márkana oastinnávcca ja hattiid mielde.
NSR oaivvilda davviguovlopolitihkas čuovvovačča:
Vuoigatvuođat
- NSR čujuha sámiid oktasaš árbejuvvon vuoigatvuođaide ja oaivvilda beassatlašvuohta resursaide galgá leat sámi dohkkejumi duohken. Almmolaš ja priváhta beroštumit fertejit dahkat čielga šiehtadusaid sámi álbmogiin ja oažžut dohkkejumi sámi álbmogis.
- Vuoigatvuođagažaldagaid ferte čielggadit ja meannudit máŋggaid dásiin. NSR oaivvilda ahte ferte šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat gusket bajit dási sámi vuoigatvuođaid, maiddái eatnanvuloš resurssain. Dain guovllun main geavahan- ja vuoigatvuođaguovllut leat čilgejuvvon Finnmárkkulága olis galget sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit beassat cealkit oainnuset.
Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan
- NSR oaivvilda ahte ođasmahtti resurssat galget leat vuođđun min davviguovllu servodagaid ovdáneamis. Ođasmahtti resurssat leat nanaguoddevaččat ja leat ealihan álbmoga álgoálggos. Sámi servodat lea sierranasat sorjavaš ja leamaš sorjavaš das ahte resurssat hálddašuvvojit rievttes lági mielde.
- Mearraguovlluid ollislaš ekovuođđuduvvon hálddašanjurddašeamis leat eamiálbmogat, ja earát geat orrot dáppe, oassin mariinna birrasis ja sin vuoigatvuođat ja beroštumit galget váldojuvvot vuhtii. Sihke kultuvrralaš ja biologalaš šládjivuohta leat guovddáš oasit ekovuogádatvuođđuduvvon hálddašeamis. Buot sisabáhkkemat Barentsáhpái ja lagaš riddoguovlluide Davvi-Norggas váikkuhit sámi beroštumiid.
- Sámiid vuoigatvuođat eamiálbmogin fertejit celkojuvvot plánain mat čilgejit mo petroleumsressurssaid leat áigumin viežžat dáin guovlluin, mo doaibma galgá čađahuvvot ja mo dietnasa juohkit.
NSR oaivvilda ahte oljo- ja gássaviežžan mearas ja stuora minerálaviežžamat gáttis eai leat biras- ja servodatlaččat nanaguoddevaččat guhkes áiggi jurddašeamis. Heajos beliid ferte dattege árvvoštallat buriid beliid ektui.
- Jos petroleumviežžan doahttala bajimus birasstandárddaid, ja sámi vuoigatvuođat adnojuvvojit árvvus, ja jos buot árvoháhkan mii dáhpahuvvá dain guovllun main sámit leat beroštumit sihke mearas ja nannamis bohtet sámi servodahkii buorrin njuolga dahje mohki bokte, de sáhttá oljo- ja gássaviežžan leat dohkálaš.
- Mekanismmat fertejit ásahuvvot mat sihkkarastet ahte sámi servodahkii boahtá dienas dain viežžandoaimmain mat leat biddjojuvvon johtui ja boahtteáiggis biddjojuvvojit johtui ođasmahtekeahtes ressursaid viežžamis sámi guovlluin. Dienas galgá leat fárus ovdánahttimin sámi servodaga juohke láhkai. Dietnasa sáhttá máksit indirekte vearuid bokte, dahje njuolga maŋŋá go fitnodagat ja eamiálbmogiid lobálaččat vállejuvvon ovddasteaddjit leat šiehtadallan. Sáhttá maid jahkásaččat máksit dietnasa dan mielde man stuoris sisaboahtu lea, dahje oktii máksit fondii ja dasto geavahit foandda reanttuid.
Searvan davviguovlupolitihkkii
- NSR oaivvilda ahte sámi servodagas lea vuoigatvuohta ollásit searvat daidda proseassaide mat váikkuhit davviguovlluide. Riikkadásis mis lea álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi, mainna NSR oaivvilda ferte konsulteret daid doaimmain mat leat davviguovlluin.
- Vai sámi servodat beassá leat duohta oassálasti davviguovllu proseassain, de ferte gealbbu loktet ja čađahit kapasitehta- ja ásahusnannema olles sámi servodagas. Vai searvan šattašii beaktil ja ollislaš, de ferte sámi servodahkii sihkkarastit resurssaid mat dahket vejolažžan searvat proseassaide.
- NSR oaivvilda ahte go buot aktevrrat ovttasráđiid hábmejit nana ja buori davviguovlopolitihka, de fápmobalánsa sihkkarastojuvvo ja vejolašvuohta oažžut ceavdilis ovdáneami nannejuvvo.
Riikkaidgaskasaš fitnodagaid ovddasvástádus
- Riikkaidgaskasaš fitnodagat váikkuhit olu daidda doaimmaide mat dáhpáhuvvet davviguovlluin. NSR oaivvilda ahte sámi álbmot ferte beassat searvat ságastallamiidda ja šiehtadallamiidda mat leat multinašunála fitnodagaiguin ja eará stuora fitnodagaiguin mat leat áigumin doaibmagoahtit dán guovllus, leaš dál nannamis dahje mearas. Searvan galggašii maid dáhpáhuvvat váikkuhusguorahallamiin maid fitnodagat čađahit doaimmaset oktavuođas.
- Riikkaidgaskasaš fitnodagain lea maid ovddasvástádus eamiálbmogiid ektui álbmotrievtti olis, nu go olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna ja ILO konvenšuvnna nr 169 olis. Fitnodagain galget leat ehtalaš standárddat, nugohčoduvvon “Corporate Social Responsibility” mat vástidit unnimusstándarddaide mat leat ILO konvešuvnnas nr 169.
Biras- ja dásseárvoperspektiiva
- NSR lea vuorrástuvvan go ovdáneapmi manná nu johtilit davviguovlluin ja gáibida ahte bajimus birasstanddárdat gáibiduvvojit buot doaimmain mat čađahuvvojit guovlluin. Proseassaid váikkuhusat: huksen, viežžan, infrastruktuvra ja fievrrideapmi ferte čielggaduvvot, ii duššefal ovdal proseassa, muhto fertejit leat mekanismmat mat árvvoštallet leat go muhtun váikkuhusat rievdan barggadettiin. Buoremus gearggusvuohta ferte leat sajis dustet fáhkkadilálašvuođaid.
- NSR lea vuorrástuvvan go sohkabeliid dássitvuohta ii leat dain báikegottiin main leat stuora industriijahuksemat. Huksedettiin ferte ovddidit nanaguoddevaš báikegottiid main dássitvuođaoaidnu váldojuvvo vuhtii. Oččodit ferte nissoniid industriija bargosajiide, ja ferte ráhkadit molssaevttolaš bargosajiid nissoniidda vai njulge váilevaš dássitvuođa.
Redakšuvdnalávdegoddi ovddidii ođđa mearrádusevttohusa.
Tor Mikalsen, NSR Davvi-Romssa sámediggeáirras, evttohii rievdadit redakšuvdnalávdegotti mearrádusevttohusa
Siidu 2 Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan
Čuokkis 3, 4 ja 5 sihkkojuvvojit ja sadjái bohtet dát guokte čuoggá:
Petroleumviežžan mearas dagaha nuoskkidanvára hearkkes arktalaš guovlluin ja sáhttá leat váralaš dehálaš guollehivvodagaide. Petroleumviežžan ja geavaheapmi lea stuorimus sivva olmmošráhkaduvvon dálkkádatrievdamiidda.
Dálá dilis lea goittot juo addojuvvon petroleum viežžanlohpi muhtun sajiin Barentsábis. Ruošša bealde leat maid viežžagoahtimin petroleum ja Ruošša nannamis fievrriduvvo olju lahka Norgga rittu. Dán dilis, mas ressurssat ávkkástallojuvvojit sámi lagaš guovlluin, fertejit sámi vuoigatvuođat ja eará álgoálbmotvuoigatvuođat adnojuvvot árvvus. Eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit leat mearkkašahtti doaimmaid plánemis ja čađaheamis ja guovllu árvvuid juohkimis.
Maŋemus čuokkis bissu
Mearriduvvo 7 jiena vuostá
Riikkačoahkkima mearriduvvon cealkámuš davviguovlopolitihka birra:
NSR oaivvilda davviguovlupolitihkas čuovvovačča:
Vuoigatvuođat
- NSR čujuha sámiid oktasaš árbejuvvon vuoigatvuođaide ja oaivvilda beassatlašvuohta resursaide galgá leat sámi dohkkejumi duohken. Almmolaš ja priváhta beroštumit fertejit dahkat čielga šiehtadusaid sámi álbmogiin ja oažžut dohkkejumi sámi álbmogis.
- Vuoigatvuođagažaldagaid ferte čielggadit ja meannudit máŋggaid dásiin. NSR oaivvilda ahte ferte šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat gusket bajit dási sámi vuoigatvuođaid, maiddái eatnanvuloš resurssain. Dain guovllun main geavahan- ja vuoigatvuođaguovllut leat čilgejuvvon Finnmárkkulága olis galget sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit beassat cealkit oainnuset.
Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan
NSR oaivvilda ahte ođasmahtti resurssat galget leat vuođđun min davviguovllu servodagaid ovdáneamis. Ođasmahtti resurssat leat nanaguoddevaččat ja leat ealihan álbmoga álgoálggos. Sámi servodat lea sierranasat sorjavaš ja leamaš sorjavaš das ahte resurssat hálddašuvvojit rievttes lági mielde.
Mearraguovlluid ollislaš ekovuođđuduvvon hálddašanjurddašeamis leat eamiálbmogat, ja earát geat orrot dáppe, oassin mariinna birrasis ja sin vuoigatvuođat ja beroštumit galget váldojuvvot vuhtii. Sihke kultuvrralaš ja biologalaš šláddjiivuohta leat guovddáš oasit ekovuogádatvuođđuduvvon hálddašeamis. Buot sisabáhkkemat Barentsáhpái ja lagaš riddoguovlluide Davvi-Norggas váikkuhit sámi beroštumiid.
NSR oaivvilda ahte oljo- ja gássaviežžan mearas ja stuora minerálaviežžamat gáttis eai leat biras- ja servodatlaččat nanaguoddevaččat guhkes áiggi jurddašeamis. Heajos beliid ferte dattege árvvoštallat buriid beliid ektui.
- Petroleumviežžan mearas dagaha nuoskkidanvára hearkkes arktalaš guovlluin ja sáhttá leat váralaš dehálaš guollehivvodagaide. Petroleumviežžan ja geavaheapmi lea stuorimus sivva olmmošráhkaduvvon dálkkádatrievdamiidda.
- Dálá dilis lea goittot juo addojuvvon petroleum viežžanlohpi muhtun sajiin Barentsábis. Ruošša bealde leat maid viežžagoahtimin petroleum ja Ruošša nannamis fievrriduvvo olju lahka Norgga rittu. Dán dilis, mas ressurssat ávkkástallojuvvojit sámi lagaš guovlluin, fertejit sámi vuoigatvuođat ja eará álgoálbmotvuoigatvuođat adnojuvvot árvvus. Eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit leat mearkkašahtti doaimmaid plánemis ja čađaheamis ja guovllu árvvuid juohkimis.
- Jos petroleumviežžan doahttala bajimus birasstandárddaid, ja sámi vuoigatvuođat adnojuvvojit árvvus, ja jos buot árvoháhkan mii dáhpahuvvá dain guovllun main sámit leat beroštumit sihke mearas ja nannamis bohtet sámi servodahkii buorrin njuolga dahje mohki bokte, de sáhttá oljo- ja gássaviežžan leat dohkálaš.
- Mekanismmat fertejit ásahuvvot mat sihkkarastet ahte sámi servodahkii bohtet olu árvvut dain viežžandoaimmain mat leat biddjojuvvon johtui ja boahtteáiggis biddjojuvvojit johtui ođasmahtekeahtes ressursaid viežžamis sámi guovlluin. Árvvut galget leat fárus ovdánahttimin sámi servodaga juohke láhkai. Árvosirdima ferte šiehtadallat eiseválddiiguin ja fitnodagaiguin.
Searvan davviguovlupolitihkkii
- NSR oaivvilda ahte sámi servodagas lea vuoigatvuohta ollásit searvat daidda proseassaide mat váikkuhit davviguovlluide. Riikkadásis mis lea álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi, mainna NSR oaivvilda ferte konsulteret daid doaimmain mat leat davviguovlluin.
Vai sámi servodat beassá leat duohta oassálasti davviguovllu proseassain, de ferte gealbbu loktet ja čađahit kapasitehta- ja ásahusnannema olles sámi servodagas. Vai searvan šattašii beaktil ja ollislaš, de ferte sámi servodahkii sihkkarastit resurssaid mat dahket vejolažžan searvat proseassaide.
- NSR oaivvilda ahte nana ja buorre ovttasbargu daiguin aktevrraiguin geat hábmejit politihka ja ovdáneami davviguovlluin lea fárus váikkuheamen nanaguoddevaš ovdáneapmái dáin guovlluin.
Riikkaidgaskasaš fitnodagaid ovddasvástádus
- Riikkaidgaskasaš fitnodagat váikkuhit olu daidda doaimmaide mat dáhpáhuvvet davviguovlluin. NSR oaivvilda ahte sámi álbmot ferte beassat searvat ságastallamiidda ja šiehtadallamiidda mat leat multinašunála fitnodagaiguin ja eará stuora fitnodagaiguin mat leat áigumin doaibmagoahtit dán guovllus, leaš dál nannamis dahje mearas. Searvan galggašii maid dáhpáhuvvat váikkuhusguorahallamiin maid fitnodagat čađahit doaimmaset oktavuođas.
- Riikkaidgaskasaš fitnodagain lea maid ovddasvástádus eamiálbmogiid ektui álbmotrievtti olis, nu go olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna ja ILO konvenšuvnna nr 169 olis. Fitnodagain galget leat ehtalaš standárddat, nugohčoduvvon “Corporate Social Responsibility” mat vástidit unnimusstándarddaide mat leat ILO konvešuvnnas nr 169.
Biras
- NSR lea vuorrástuvvan go ovdáneapmi manná nu johtilit davviguovlluin ja gáibida ahte bajimus birasstanddárdat gáibiduvvojit buot doaimmain mat čađahuvvojit guovlluin. Proseassaid váikkuhusat: huksen, viežžan, infrastruktuvra ja fievrrideapmi ferte čielggaduvvot, ii duššefal ovdal proseassa, muhto fertejit leat mekanismmat mat árvvoštallet leat go muhtun váikkuhusat rievdan barggadettiin. Buoremus gearggusvuohta ferte leat sajis dustet fáhkkadilálašvuođaid.
- NSR lea vuorrástuvvan go sohkabeliid dássitvuohta ii leat dain báikegottiin main leat stuora industriijahuksemat. Huksedettiin ferte ovddidit nanaguoddevaš báikegottiid main dássitvuođaoaidnu váldojuvvo vuhtii. Oččodit ferte nissoniid industriija bargosajiide, ja ferte ráhkadit molssaevttolaš bargosajiid nissoniidda vai njulge váilevaš dássitvuođa.
- Dálkkádatrievdamat ja nuoskkideamit váikkuhit lundui mii lea min birra, ja váikkuha maiddái min ealáhusaid eallinfápmui ja dearvvašvuhtii ja dasto maid min iežamet dearvvašvuhtii. Sámi kultuvra ferte leat gearggus dustet ja birget daiguin rievdadusaiguin mat bohtet seammás go nákce vuhtii váldit daid árvvuid ja dan máhtu mii juo lea sámi servodagas.
Hástalusat sámi servodahkii ja álbmotgaskasaš ovttasbargui
- Eamiálbmotdimenšuvdna davviguovlluid proseassain gáibida máŋggaid dásiid ovttasbarggu: sihke siskkáldasat sámi servodagas ja olgguldasat eará eamiálbmogiid ektui, ja davviguovlluid álbmogiid ektui muđui, stáhtain ja ealáhuseallimiin. NSR oaivvilda dáid vuođul ahte Sámediggi ferte barggahit olles sámi servodaga vai mii ovttas sáhttit váikkuhit daidda proseassaide mat dáhpáhuvvet davviguovllu ektui ja bargat aktevrraid ektui sihke siskkáldasat ja olgguldasat.
- Doalahandihte ja ovdánahttindihte eamiálbmotservodagaid davvin, de ferte láhčit diliid buori kulturbargguide Sámis sorjakeahttá riikkarájáin.
- Go lea sáhka gealboloktemis, de ferte nannet govda gealbbu mii dál juo lea sámi servodagas, árbevirolaš máhtu, min máilmmiipmárdusa, máhtu riikkaidgaskasaš proseassain ja eamiálbmotvuoigatvuođaid ovdáneamis ja eará mii sáhttá ovdánahttit olles sámi diehtomáilmmi, ja dákko bokte nannet min iežamet dutkanbirrasiid.
- Mii fertet bargat vai min ásahusain leat doarvái návccat čuovvut ovdáneami mii dáhpáhuvva máhttobirrasiin mat barget davviguovlluin, ja ovddidit min iežamet máhtu ja gealbbu, sihke árbevirolaš gealbbu ja ođđa dutkama, ja bargat vai beassat searvat daidda máhttobirrasiidda ja proseassaide mat muđui gávdojit.
- Mii galgat oahppat ja ovddidit ođđa gealbbu báikegotiid olbmuid gaskkas vai mii sáhttit searvat ođđa doaimmaide mat bođežat min guovlluide, earret eará vai sihkkarastit orruma ja ekonomalaš ovdáneami báikegottiin ja guovllus.
- Searvvadettiin riikkaidgaskasaš proseassaide oažžu sámi servodat diehtit ođđaseamos diehtagiid. Dáiguin diehtagiiguin sáhttit heivehit min iežamet strategiijaid mat čilgejit mo dustet ođđa ja rievddadeaddji hástalusaid min guovlluin
Mearriduvvon 1 jiena vuostá
Ášši 9 Doaibmaplánat
9.1 NSR Riikkastivra
Rievdadanevttohus, Åge Nordkild - Iinna ja biras sámiid searvi:
Strategija 2:
Lasihit sáni ealáskahttit.
Doaibma: Sámeálbmotfoandda reanttut geavahuvvojit gáhttet, nannet ja ealáskahttit sámegiela.
Mearriduvvon
Lassievttohus Sara Lervollas, Gáivuona sámesearvi: Joatkit buori ja systemahtalaš barggu sihkkarastin dihte nissoniid guovddáš doaimmaide NSRas.
Mearriduvvon
Riikkastivrra lassievttohus:
Strategiija 2: Sámegiela ealáskahttin
Bargat dan ovdii ahte sámegiella seailluhuvvo ja nannejuvvo našunála ealáskahttinproseassa bokte, sihke dain guovlluin gos lea nanus sámegiella ja dain guovlluin go giella lea áitojuvvon. Sámegiella lea davvi-, julev- ja lullisámegiella.
Doaibma:
Čuovvolit Samisk er tøft!
NSR áigu bargat dan badjelii ahte Samisk er tøft! raportta evttohusat čuvvojuvvojit. Earrat eará galgá ásahuvvot bearráigeahččanorgána mii goziha sámegiela geavaheami ja ovddideami almmolaš hálddašeamis, orgánain ja fálaldagain. Beairráigeahččanorgána galgá maid bargat eará doaimmaiguin mat nannejit sámegiela sámiid gaskkas friddja ja iešheanalis vuođus.
Ollesolbmooahpahus sámiide
NSR galgá oččodit ollesolbmofálaldagaid sámiide geat eai máhte čállit sámegiela/hállat sámegiela ja sidjiide geat eai leat oahppan čállit sámegiela.
Sámeálbmotfoandda reanttut geavahuvvojit gáhttet, nannet ja ealáskahttit sámegiela.
Strategiija 3: Nannet sámi dáidaga ja kultuvrra
NSR galgá bargat dan badjelii ahte árbevirolaš sámi kulturovdanbuktimat ja ođđaáigasaš sámi dáiddá, kulturmuittut, festiválat main lea sámi sisdoallu ja sámegielmedia nannejuvvo sámi servodagas.
Doaimmat:
Sámi mediafoandda ásaheapmi
NSR galgá čuovvulit riikkastivrra evttohusa ásahit sámi mediafoandda man ulbmil galgá leat časkit oktii sámegielaviissaid oktan beaivválaš sámegielaviisan ovdal válgaáigodaga loahpa.
Riddu Riđđu stáhtabušehttii
NSR áigu bargat dan badjelii ahte Riddu Riđđu festivála boađášii stáhtabušehttii .
Mearriduvvon
Lassi- ja rievdadusevttohusat mearriduvvon.
NSR strategija- ja doaibmaplána čuovvu mielddusin.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
9.2 NSR-Nuoraidlávdegotti doaibmaplána
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Čuovvu mielddusin.
9.3 SOL – Sámi oahppolávdegotti doaibmaplána
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Čuovvu mielddusin
Ášši 10. Bušeahtat 2007, das maid fárus miellahttodivatmáksu ja movt geavahit ruđaid Sámi Áviissa–Ášu ossosiid vuovdimis
10.1 NSR – váldoorganisašuvdna
Riikkastivrra mearrádusevttohus:
NSR REHKETDOALLU ja BUŠEAHTTA |
2 007 |
|
Evttohuvvon |
|
|
Sisaboađut; |
|
Doaibmadoarjja Sámedikkis |
1 200 000 |
Riikkačoahkkiniežasoassi |
0 |
Čállibálvalusat sámediggejovkui |
150 000 |
Doarjja nuoraidbargui |
170 000 |
Miellahttomáksu |
60 000 |
Njuolggamiellahtut |
3 000 |
Iešguđetge sisaboađut |
100 000 |
Sisaboađut oktiibuot |
1 683 000 |
|
|
Ossodat 1 Hálddahus: |
|
Bálkagolut: |
|
Jođiheaddji honorára |
170 000 |
Čállingotti bálkagolut |
348 400 |
Bargiidgolut oktiibuot |
518 400 |
|
|
Eará doaibmagolut: |
|
Čállingotti viessoláigu |
40 000 |
Čállingotti doaibmagolut |
143 000 |
Rehkedoallodárkkisteapmi |
32 000 |
Rehketdoallu |
43 000 |
Addojuvvon skeaŋkkat/doarjagat |
7 100 |
Árvovuolideamit |
15 000 |
Eeará doaibmagolut oktiibuot |
280 100 |
|
|
Ossodat 1 Hálddahus oktiibuot |
798 500 |
|
|
Ossodat 2: Riikkastivra/ovddast. |
122 400 |
|
|
Ossodat 3: Válga |
0 |
|
|
Ossodat 4: Ovddasteamit |
Loahpahuvvon |
|
|
Ossodat 5: Nuoraidlávdegoddi |
|
Honorárat |
25 000 |
NSR-N čoahkkimat |
100 000 |
Politihkalaš doaibma/jienastus-lohku |
15 000 |
Nuoraidkonferánsa |
60 000 |
Seminára riikkačoahkkima oktavuođas |
40 000 |
Ossodat 5: Nuoraidlávdegoddi |
240 000 |
|
|
Ossodat 6: Riikkačoahkkin |
450 000 |
|
|
Ossodat 7: Sámediggejoavku |
Loahpahuvvon |
|
|
Ođđa ossodat 4: Sierranas prošeavttat |
80 000 |
|
|
Doaibmagolut oktiibuot |
1 690 900 |
|
|
Doaibmaboađus |
-7 900 |
|
|
Finánsápoasttat: |
|
Reantasisaboađut báŋkkus |
7 000 |
Finánaspoasttat oktiibuot: |
7 000 |
|
|
JAHKEBOAĐUS |
-900 |
Mearrádusevttohus:
Riikkačoahkkin váldá riikkastivrra reviderejuvvon 2006 bušeahta diehtun.
NSR 2007 bušeahtta mas lea sisaboahtu 1.683.000 ja golut 1.690.900, ja posiiva finánsaboađus 7.000 dohkkehuvvo. Boađus lea bušeahtta mii lea balánssas.
Lassin doarjagiidda ossodagas 4, de lea riikkastivrras fápmudus geavahit gitta 100 000 ruvnnu NSR kapitálas lávdegoddebargguide ja politihkkahábmememii.
NSR struktureren galgá addit buoret ressursageavahemi ja stivra berre ohcat olggobealderuđa prošeavttaide. Riikkastivra revidere 2007 bušeahta dárbbu mielde.
Rievdadusevttohus NSR-Nuoraidlávdegoddi:
Lasihit nuoraidlávdegotti rámma 315 000,- rádjai.
Unnidit 70 000,- sisaboađuin - iešguđetge sisaboađut. Unniduvvo 30 000,- rádjai.
Lasihit servviid mávssu riikkačoahkkima oktavuođas (800,- * 90 áirasat) 72 000,-
Jienasteapmi:
Riikkastivrra evttohus: 25 jiena
NSR-Nuoraidlávdegotti evttohus: 27 jiena
Bušeahtta oktan NSR Nuoraidlávdegotti rievdadusevttohusain lea mearriduvvon 25 jiena vuostá:
NSR REHKETDOALLU ja BUŠEAHTTA |
2007 |
Sisaboađut; |
|
Doaibmadoarjja Sámedikkis |
kr 1 200 000,00 |
Riikkačoahkkiniežasoassi |
kr 72 000,00 |
Čállibálvalusat sámediggejovkui |
kr 150 000,00 |
Doarjja nuoraidbargui |
kr 170 000,00 |
Miellahttomáksu |
kr 60 000,00 |
Njuolggamiellahtut |
kr 3 000,00 |
Iešguđetge sisaboađut |
kr 45 000,00 |
Sisaboađut oktiibuot |
kr 1 700 000,00 |
|
|
Ossodat 1 Hálddahus: |
|
Bálkagolut: |
|
Jođiheaddji honorára |
kr 170 000,00 |
Čállingotti bálkagolut |
kr 348 400,00 |
Bargiidgolut oktiibuot |
kr 518 400,00 |
|
|
Eará doaibmagolut: |
|
Čállingotti viessoláigu |
kr 40 000,00 |
Čállingotti doaibmagolut |
kr 143 000,00 |
Rehkedoallodárkkisteapmi |
kr 32 000,00 |
Rehketdoallu |
kr 43 000,00 |
Addojuvvon skeaŋkkat/doarjagat |
kr 7 100,00 |
Árvovuolideamit |
kr 15 000,00 |
Eeará doaibmagolut oktiibuot |
kr 280 100,00 |
|
|
Ossodat 1 Hálddahus oktiibuot |
kr 798 500,00 |
|
|
Ossodat 2: Riikkastivra/ovddast. |
kr 122 400,00 |
|
|
Ossodat 3: Válga |
|
|
|
Ossodat 4: Ovddasteamit |
|
|
|
Ossodat 5: Nuoraidlávdegoddi |
kr 315 000,00 |
|
|
Ossodat 6: Riikkačoahkkin |
kr 450 000,00 |
|
|
Ossodat 7: Sámediggejoavku |
|
|
|
Ođđa ossodat 4: Sierranas prošeavttat |
kr 80 000,00 |
|
|
Doaibmagolut oktiibuot |
kr 1 765 900,00 |
|
|
Doaibmaboađus |
kr (65 900,00) |
|
|
Finánsápoasttat: |
|
Reantasisaboađut báŋkkus |
kr 7 000,00 |
Finánaspoasttat oktiibuot: |
kr 7 000,00 |
|
kr (58 900,00) |
JAHKEBOAĐUS |
kr 7 000,00 |
10.2 NSR-Nuoraidlávdegoddi
Evttohus nuoraidlávdegottis:
|
|
2006 |
2007 |
|
|
|
|
|
|
|
|
NSR – nuoraidbargguid doaimmaheapmái |
90 000 |
100 000 |
|
|
Fordelingsutvalget/Juogadanlávdegoddi |
160 000 |
170 000 |
|
|
NSR – nuoraidseminára čađaheapmái |
0 |
55 000 |
|
|
Prošeaktaruđat |
70 000 |
70 000 |
|
|
|
|
320 000 |
395 000 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2 006 |
2 007 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Jođiheaddjihonorara |
|
15 000 |
10 000 |
|
|
Nubbinjođiheaddji honorara |
|
10 000 |
5 000 |
|
|
Nuoraidčálli bálká |
0 |
50 000 |
¹ |
|
Oassi rehketdoalus ja dárkkisteamis |
12 000 |
15 000 |
² |
|
Oassi čállingotti bálkágoluin |
40 000 |
0 |
³ |
|
Doaibma** |
|
20 000 |
20 000 |
4 |
|
Politihkkálaš doaibma |
|
40 000 |
40 000 |
|
|
Čoahkkimat |
|
73 000 |
130 000 |
|
|
Nuoraidkonferánsa |
|
60 000 |
80 000 |
|
|
Riikkačoahkkinseminára |
|
50 000 |
45 000 |
|
|
|
|
320 000 |
395 000 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
³ |
|
|
|
|
|
4 NSR-N lea dássážii máksán iežas telefunrehkegiid jnv. Postere |
|
|
|
|
Doaibmagolut galget oidnosii nu ahte sáhttá duođaštit nuoraiddoaimmaid |
|
|
|
|
|
|
|
|
Mearriduvvon 25 jiena vuostá
10.3 SOL – Sámi oahppolávdegoddi
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Bušeahtat jienasteapmái oktan.
Bušeahttat ovttajienalaččat mearriduvvon.
Ášši 11. Cealkámušat NSR 2006 riikkačoahkkimis (resolušuvnnat)
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 1/2006
Sámi girjjálašvuođa oastinortnet
Norgga kulturráđđi ásahii máŋga jagi dás ovdal girjeoastinortnega. Sii sirde oastinortnega Davviriikkaid ministarráđđái mii sirdii ortnega Sámiráđđái mii jagis 2000 ii šat gávdnan ruđaid ortnegii.
Lea stuora hástalus gávdnat sámegielgirjjiid. Sámi girjjálašvuohta almmuhuvvo smávva lágadusain mat eai goastta márkaniidda fievrridit iežaset girjjiid.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) 2006 riikkačoahkkin oaivvilda lunddolaččan ahte Kultur- ja girkodepartemeanta, stáhtaráđi Trond Giske bokte, váldá ovddasvástádusa ásahit ođđa sámi girjjálašvuođa oastinortnega. Oastinortnegat leat deháleamos vuohki ovddidit ođđa girjjálašvuođa. Oastinortnegiin ožžot skuvllat- ja álbbmorgirjerádjosat skeaŋkan girjepáhka mas leat ođđa sámegielat girjjit.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 2/2006
Sámi oahpponeavvojahki – Sámi máhttolokten
Guhkes áiggi juo lea leamaš oahppneavvováilivuohta sihke sámegielas ja sámegillii dadjatjuo buot dásiin, mánáidgárddis gitta joatkkaskuvlla dássái. Ádjána menddo guhkes áiggi gárvet doarvái oahponeavvuid ohppiide, danne go váilot sihke ruđalaš ja olmmošlaš návccat.
Ođđa skuvlaođastus, Máhttolokten, buktá oahpponeavvodárbbu máŋggaid ođđa fágain, erenoamážit joatkkaskuvladásis.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin evttoha ahte lágiduvvo sámi oahpponeavvojahki skuvlajagis 2008-09. Buot oahpponeavvoráhkadeaddjit barggahuvvojit ráhkadit oahpponeavvuid buot dásiide ja buot sámegiela čállinvugiide. Dát ferte dáhpáhuvvat máŋggaid dásiin, ja barggu fertešii álggahit juo 2006 čavčča:
- Kártet ruhtadangálduid. Čielggadit dárbbu ja maid galgá ráhkadit, makkár gielaide ja makkár dásis ja makkáršláját oahpponeavvuid;
- Movttidit bargat ja áŋgiruššat;
- Kurssat ja lassioahppofálaldagat oahpponeavvoráhkadeamis;
- Čállit, ovddidit ja ráhkadit oahpponeavvuid;
- Layout ja hábmen;
- Geahččalit, lohkat korrektuvrra ja bearráigeahččat kvalitehta;
- Márkanastit, márkaniidda doalvut, ja sisaoastinortnet
Oahpponeavvojahkii ii galgga hehttet oahpponeavvoráhkadeami mii juo lea jođus. Oahpponeavvoráhkadeapmi ii galgga bisánit dákkár áŋgiruššama maŋŋá, muhto oahpponeavvut galget ođasmahttot, buoriduvvot ja ráhkaduvvot.
NSR riikkačoahkkin deattuha ahte oahpponeavvoráhkadeapmi maiddái lea Norgga eiseváddiid ovddasvástádus ja ovdeha ahte stáhta ruhtada sámi máhttoloktema.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 3/2006
Doarjja palestiinnalaš álbmogii
Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) lea álggu rájes čájehan solidaritehta máilmmi eamiálbmogiiguin ja eará álbmogiiguin geat leat gillán okkupašuvnna geažil. NSR bivdá ráđđehusa lasihit politihkalaš proseassa Israel vuostá vai Israeal geassáda okkuperejuvvon guovlluin.
Mearriduvvon 14 jiena vuostá
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 4/2006
Riddu Riđđu-festivála ja Ája sámi guovddáža viidideapmi stáhtabušehttii
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin geassemánu 9. – 11. beivviid 2006 cealká ahte lea dehálaš ruhtadit Ája sámi guovddáža ja Riddu Riđđu-festivála knutepunktfestiválan stáhtabušeahtas 2007.
Ája sámi guovddáš lea sámegiela, sámi historjjá ja kultuvrra gealboguovddáš ja lea stuorrumin. Máŋga beali leat ovttas áŋgiruššan guvllolaččat: Gáivuona suohkan, Romssa fylkkasuohkan, Sámediggi, ja Ája sámi guovddáš ja guovddáža oassi huksejuvvui gárvvisin 2005 čavčča. Dán huksemis ovdehuvvui ahte Stáhta galggai searvat ollislaš huksema ollašuhttimii.
Riddu Riđđu-festivála lea máŋga jagi čájehan ahte festivála ánssáša beassat stáhtabušehttii knutepunktásahussan. Váile 400 eaktodáhtolaš bargi váldet vuostá hui ollu gussiid Gáivutnii juohke geasi, ja festivála lea okta dain deháleamos festiválain sámi kultuvrii ja máilmmi áidna eamiálbmotfestivála. Eamiálbmotkultuvra lea sihke stáhta ja sámi ovdasvástádus ja Riddu Riđđui fertejit addojuvvot buori eavttut stáhtabušeahtas vai festivála nákce joatkit dehálaš kulturbarggu.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 5/2006
Sámegieloahpahus Oslos
Oslos lea vuođđoskuvlaohppiid sámegieloahpahus Kampen skuvllas Oslo guovddášgávpogis. Skuvlasáhttu lea dat mii buot eanemusat hehtte unnimus ohppiid oassálastimis sámegieloahpahusas. Mánáid skuvlasáhttu taksi mielde ii máksojuvvo Kampen skuvlii ovdan ruoktot. Sii šaddet geavahit almmolaš fievrru. Váhnemat ballet sáddemis mánáidasas biilajohtolagas okto johtit. Dán láhkái eai lassán mánát sámegieloahpahussii Oslos.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin gáibida ahte dilálašvuođat láhččojuvvojit nu vai sámi mánát Oslos oadjebasat besset johtit skuvlii Oslos.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 6/2006
Stáhta penšunfoanda eret Aracruz Celluloses
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin lea duhtavaš go finánsaministar Kristin Halvorsen lea čorgegoahtán investeremiid mat dahkkojit olgoriikka fitnodagain ja geassádan fitnodagain main lea namma Freeport ja Wal Mart.
NSR Riikkačoahkkin áigu garrasit ávžžuhit finánsaministara váldit vel eambbo ovddasvástádusa ja geassit Stáhta penšunfoandda olgoriikaoasi eret firnodagas Aracruz Cellulose. Finánsaministar berre maid geavahit eaiggátválddi vai eatnamat addojuvvojit ruovttoluotta Guarani ja Tupinikum álbmogiidda.
Aracruz Cellulose lea báberfabrihkka mas lea váldokantuvra Brasilas, iige dat dohkket eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Sii leat maid rihkkon olmmošvuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš birasgáhttengáibádusaid.
NSR Riikkačoahkkin gáibida ahte finánsaminista miehtá máilmmii váldá ovddavástádusa ja geassá eret investeremiid fitnodagain mat eai váldde vuhtii eamiálbmogiid.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 7/2006
Sámi dálveriemut Oslos
Sámi dálveriemut Oslos leat sturron ja riemuin leat dál ollu doalut ja máŋggalágán prográmma. Dát leat áidna doalut Lulli-Norggas mat jahkásaččat čohkkejit oaivegávpoga sámiid ja buktet ovdan sámi kultuvrra, maiddái eará olbmuide.
Sámi dálveriemut lágiduvvojit eaktodáhtolaččat ja lea dehálaš deaivvadanbáiki Oslo sámiide ja sámiide geat orrot olggobealde Oslo. Sámi dálveriemut leat maid fárus čatnamin sámiid ja ii-sámiid oktii, buorideamen áddejumi ja veahkeheamen olbmuid ipmirdit sihke sullasašvuođaid ja erohusaid. Gulahallan ja oktiigullevašvuohta buorrána. Dehálaš lea joatkit dáinna jahkásaš doaluin, sámi kulturfestivála Oslos.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin sihtá ahte Sámi dálveriemut Oslos vuođđuduvvojit ja ožžot fásta doaibmaruđa, ja sihtá bargat riikka eiseválddiid ektui oláhandihte dán.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 8/2006
Sámi doaibmaviessu Oslos
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) riikkačoahkkin doarju sámi aktivitehtaviesu Oslos. Dákkár viessu sáhttá šaddat kultuvrralaš ja sosiála deaivvadanbáiki sihke sámiide ja earáide oaivegávpogis. Viessu livččii riggodahkan sihke Oslo sámiide, oaivegávpogii Oslos ja eará guovlluide lulde. Oslo sáhtášii čevllohallat viesuin masa eanas sámi doaimmaid sáhtášii čohkket ovtta dáhki vuollái. Viessu geasuhivččii maid turisttaid ja eará gussiid.
NSR riikkačoahkkin illuda dainna ahte lea juo ásahuvvon Sámi Viessu Oslos. Viessu lea ásahuvvon unna kulturguovddážin mas leat čoahkkimat ja kurssat, smávva sosiála deaivvadeamit ja kantuvrrat maid sámi organisašuvnnat sáhttet láigut. Dát lea buorre álgu. Muhto, Oslo dárbbaša ja ánssáša eambbo. Olu sámi doalut Oslos čájeha ahte leat dárbu stuorit vissui mas leat stuorit vejolašvuođa.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 9/2006
Doarjja kveanaide/gáidnolaččaide
Porsáŋggus Sámis ja eará sajiin orrot ollu kveanat ja sámit. NSR riikkačoahkkin oaivvilda ahte livččii riggodahkan olles servodahkii jos kveanat maid oččoše daid vuoigatvuođaid mat sidjiide gullet.
NSR Riikkačoahkkin sávvá Kvæntunetii ollu lihku. Kvæntunet lea Børselv/Pyssyjoki/Bissujogas Porsáŋggus. NSR sávvá ahte bargu ovdána ja šaddá bistevažžan Porsáŋggu suohkana ja eará eiseválddiid ekui, vai almmolaš rahpandilálašvuohta sáhttá dáhpáhuvva ja sávahahtti doaimmat sáhttet biddjojuvvot johtui. Mii jáhkkit ahte dát šaddá ávkkálaš 3-gielat suohkanii Porsáŋgu ja ávkkálaš sihke kvean ja sámi servodahkii ain ovddasguvlui.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 10/2006
Rievssatbivdu čakčat Finnmárkkus
Beroštupmi rievssatbivdui Finnmárkkus lea lassánan, earenoamážit daid maŋemus logi jagiin. Leat olbmot miehtá Norggas geat bohtet min guovlluide bivdin dihte rievssahiid. Dál eai leat Finnmárkku rievssatbivddus makkárge ráddjehusat. Bivdit báhčet man ollu rievssahiid go ieža beroštit ja man guhká ieža gillejit. Dákkár garra rievssatbivdu čakčat sáhttá váikkuhit rievssathivvodaga loaktimii.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkin atná dehálažžan dáhkidit ja suddjet rievssatbivddu guovllu/báikki olbmuide ja danin dáhttut Finnmárkku opmodaga farggamusat árvvoštallat ráddjehusaid bivdiide geat ásset olggobeale Finnmárkku.
Ovttajienalaččat mearriduvvon
Guokte cealkámuša sáddejuvvojedje riikkastivrii
- Sámegiela ovddidan ja suddjen ásahus
- Sámi báhppavirgi Østlánddas
Resolušuvnnat oktan - Ovttajienalaččat mearriduvvon
Ášši 12 Válggat
12.1 Jođiheaddji
Silje Karine Muotka (Álttá sámiid searvi) Ovttajienalaččat válljejuvvon 2 jahkái
12.2 Riikkastivra
Organisatorálaš nubbinjođiheaddji: Marit Einejord (Romssa sámiiid searvi – NSR) Ovttajienalaččat válljejuvvon 2 jahkái
Rikkastivrralahtut: |
Várrelahtut |
1 jahkái:
Ingrid Nordal |
Anne Márjá Gaup Eira (Máze sámiid searvi) |
(Deatnogátti sámiid searvi) |
Ingunn Utsi (Davvinjárgga sámiid searvi) |
2 jahkái |
|
Thomas Andersen - 2 jahkái |
Christina Henriksen (Unjárgga sámiid searvi) |
(Stuornjárgga Sámenuorak) |
Paul Bendikk Jåma (Romssa sámiiid searvi) |
1 jahkái |
|
Ing-Lill Pavall |
Kjell Erland Pedersen (Harstad sámiid searvi) |
(Sáltto sámesiebrre – NSR) |
Kari Lifjell (Oslo sámiid searvi) |
Ovttajienalaččat válljejuvvon
12.3 Nuoraidlávdegoddi
Lahtut:
Sara Lervoll (Gáivuona sámiid searvi) 2 jahkái
Ul-Juhan Gaup (Guovdageainnu sámiid searvi) 2 jahkái
Várrelahtut
3. Ánne Máddji Heatta (Oslo sámiid searvi) 2 jahkái
5. Sandra Fjellaksel Pedersen (Stuornjárgga Sámenuorak) 2 jahkái
Ovttajienalaččat válljejuvvon
12.4 SOL-stivra
Jođiheaddji: Kirsti Guvsám (Oslo sámiid searvi) 2 jahkái
Stivrralahtut:
Per Kåre Grønnvoll (Sør-Trøndelag og Hedmark Saemien Saervie) 1 jahkái
Berit Anna Gaup (Álttá sámiid searvi) 2 jahkái
Várrelahtut – 1 jahkái:
- Nanna Thomassen (Stuornjárgga Sámenuorak)
- Olav Andersen (Iinná ja biras sámiid searvi)
- Wenche Nergård (Sáltto sámesiebrre – NSR)
Ovttajienalaččat válljejuvvon
12.5 Válgalávdegoddi
Jođiheaddji: Jan Erik Henriksen (Álttá sámiid searvi) 1 jahkái
Lahttut:
Nanna Thomassen (Stuornjárgga Sámenuorak) 1 jahkái
Hugo Kalstad (Sáltto sámesiebbre – NSR) 1 jahkái
Ovttajienalaččat válljejuvvon
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake