Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) riikkačoahkkin 2006 čujuha davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohussii golggotmánu 26. beaivvi 2005 ja áigu rámidit Suoma-Norgga-Ruoŧa-Sámi áššedovdi joavkku ođasmahtti buori barggu ovddas maid lea bargan hábmedettiin konvenšuvdnaevttohusa. Davviriikkalaš áššedovdit leat ovttajienalaččat nákcen vuhtii váldit sihke sámi vuoigatvuođaid ja stuorraservodaga dárbbuid dakkár vugiin mii heive boahttevaš áiggiide ja davirriikkalaš riektevuogádaga rámmaide. Dát váikkuha sámi vuoigatvuođagažaldagaid muđuige, ja davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu erenoamážit.

Riikkačoahkkin áigu maid rámiidit sámiid ovddeš buolvvaid geat leat bargan sámi vuoigatvuođaid bealde ja bargan ovttas riikkarájáid rastá. Dán oktavuođas áigu riikkačoahkkin erenoamážit rámidit Sámiráđi barggu, mii álggahii dán ášši. Davviriikkalaš sámiráđđi ásahuvvui 1956 danne go lei dáhttu ásahit ja organiseret sámiid ovttasbarggu riikkarájáid rastá. Čielgasepmosit boahtá dát ovdan julggaštusas mii mearriduvvui sámekonferánssas Jielleváris 1971. Das čuožžu ná:

”mii sámit leat okta álbmot eaige riikkaráját galgga botket min oktasašvuođa”

NSR lea iežas barggus bargan dán julggaštusa olis sámi vuoigatvuođaid bealde. NSR riikkačoahkkin lea duhtavaš dainna go NSR iešguđetládje lea searvan sámekonvenšuvnna ráhkkanan- ja hábmenbargguide áiggiid čađa.  Sámekonvenšuvnna bargu álggahuvvui davviriikkalaš perspektiivvas sámekonferánssas Åres 1986. Dan rájes leat sámit ruoššabealde beassan searvat, vrd. earret eará sámekonferánssa Murmánskkas 1996. Áššedovdi joavkku bargu lea nannosit vuođuštuvvon sámepolitihkalaš bargui mii lea dáhpáhuvvan sámiid gaskkas riikkarájáid rastá guhká. Davviriikkalaš eiseválddiorgánat leat dorjon ja láhčán dili vai bargu sáhtii dahkkot.

Riikkačoahkkin čujuha dasa ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus lea stuorra dokumeanta mii guoská máŋggaid servodatsurggiide. Mii áigut sierranasat deattuhit ahte:

1. vuoigatvuođakonvenšuvnna evttohus lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid vuosttaš oktasaš riektereguleren. Dakko bokte leage konvenšuvdnabargu ođasmahtti bargu min dahkko dálá áiggis ja boahtá das go davviriikkalaš stáhtat dohkkehedje sámiid oamastusa bokte ožžojuvvon vuoigatvuođaid, ja kodifiserejedje vuoigatvuođaid Lappekodisillen bokte 1751, - sámit leat okta álbmot ja sámiin lea vuoigatvuohta ealllit boahtteággis, eaige riikkaráját mat dalle mearriduvvojedje galgan hehttet sámiid.

2. Ruošša bealde sámit eai leat mielde konvenšuvnnas, muhto lea deattuhuvvon ahte golbma konvenšuvdnastáhta berrejit láhčit dili vai sápmelaččat besset ovttasbargat eará sámiiguin Ruošša bealde maid. Sámit, geat leat Ruošša stáhta riikkavuložat, ja orrot Suomas, Norggas dahje Ruoŧas, leat fárus konvenšuvnnas.

3. Evttohus lea stáhtariektevuogádaga ođastus. Sámekonvenšuvdna lea dakkár mas eará máilmmosiid eamiálbmogat ja stáhtat beroštit sakka. Dát leage stuorra hástalus sámiide davviriikkain boahttevas áiggiid riikkaidgaskasaš eamiábmotvuoigatvuođabarggus.

4. konvenšuvdnaevttohusa mearrádusain leat njuolggadusat dáid áššiin: 

• sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
• sámiid stivren
• sámi giella ja kultuvra
• sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide
• sámiid ealáhusat
• konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
• loahppamearrádusat

Riikkačoahkkin čujuha dasa ahte dát njuolggadusat leat hui dehálaččat sámi álbmoga boahtteáigái, sihke siskkáldas ovddidanvejolašvuođaid ektui ja stáhtaid ektui gos sámit leat riikkavuložat. NSR doarju davviriikkalaš sámekonvenšunna evttohuvvon riektenjuolggadusaid, nu go dat leat sátnáduvvon.

Riikkačoahkkin fuomášahttá ahte sámekonvenšuvnna evttohus šaddá váikkuhit:

• sámiid okta álbmogin ja Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaeiseválddiid sihke riikkadásis ja riikkarájáhis perpektiivvas
• sámiid siskkáldas eallimii; giella, kultuvra, ealáhuseallin ja servodagat, ja riikkarájáhis sámi eiseválddiid huksenbarggu, sámi ásahusaid ja siviilla sámi servodaga ovddideapmi ja ovttasbargu riikkarájáid rastá.
  Guktot dimenšuvnnat leat stuorra hástálussan boahtteáiggis. Sámit soitet šaddet politihkalaččat eambbo beroštit dáid beliin boahttevaš áiggis.

Eará maid riikkačoahkkin áigu deattuhit, lea mo konvenšuvdna nanne ahte:

• sámit leat golmma riikka álgoálbmot; Suoma, Norgga ja Ruoŧa
• sámiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievttálaš njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid olis
• konvenšuvnna evttohuvvon vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat
• stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvosatnima sámi riekteipmárdusaide, duopmocealkima árbevieruide ja dábiide, ja váldit daid vuhtii láhkaásahusas ja riektegeavaheamis

Riikkačoahkkin čujuha dasa go sámekonvenšuvnna evttohus lea hábmejuvvon sámiid ja golmma riikka stáhtaeiseváldiid ovttasbarggus. Ovttasbarggu boahttevaš ovddideamis lea dehálaš ahte:

• Sámi ovddasteaddjit leat stáhtaovddasteddjiiguin ovtta dásis ja fárus soabadallanjoavkkuin go riikkat galget soabadit sámekonvenšuvnna
• Sámekonvenšuvdna galgá biddjojuvvot golmma Sámedikki ovdii dohkkejupmái, maŋŋá go lea vuolláičállon
• Stáhtat sáhttet ratifiseret konvenšuvnna easkka maŋŋá go Sámedikkit leat konvenšuvnna dohkkehan
• Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bearráigeahččanlávdegoddi mii goziha konvenšuvnna čađaheami. Bearráigeahččanlávdegotti lahtut galget leat sorjakeahtes olbmot
• Vai sámekonvenšuvdna geavahuvvošii ovttaláhkái, de galget stáhtat atnit konvenšuvnna mearrádusaid riikka láhkan

Loahpas áigu riikkačoahkkin:

• ávžžuhit Sámedikkiid Suomas, Norggas ja Ruoŧas ovddidit oktasaš strategiijaid maid bokte bearráigehččet sámekonvenšuvnna barggu sihke iežas álbmoga, stáhta ja eará eiseválddiid ektui, dain riikkain mas konvenšuvdna lea fámus.
• Čujuhit dasa ahte eará eamiálbmogiid doarjja lea dehálaš ovddasguvlui. Lunddolaš lea danna ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámeráđđi – áinnas Sámedikkiiguin ovttas – ovddidit dán barggu strategiijaid ja geahčadit makkár gaskavuođat galget leat riikkaidgaskasaš orgánaide mat lunddolaččat gullet dán oktavuhtii. Dása guoská maid sámekonvenšuvnna ovddidanbargu dan nammii ahte oažžut Ruošša sámiid mielde konvenšuvdnii.
• Ávžžuhit Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaeiseválddiid doarjut áššedovdi joavkku sámekonvenšuvnna evttohusa.