– Lean dán smiehttan guhká, ja ovttas lagašolbmuin gávnnahan ahte dát leat riekta munnje. Mun beroštan sámepolitihkas, ja munnje leat má?ga áššit áigeguovdilat, muitala son.
Tone lea oahppan buohccedivššár ja bargá fágakordinatorin. Dál lea gearggus iežas suorggi áššiid ovddidit. – Mu bargoduogáš lea dearvvašvuodasuorggis, ja danne lea lunddolaš munnje beroštit sámi divššohasa dilálašvuodain. Dán suorggis leamaš sámepolitihkka dássážii eahpecielggas, vaikko ollu bargu gal lea dahkkon. Sámi dearvvašvuodaguovddážis min guovllus beasaše sámi divššohasat vásihit sámi fágaolbmuid geain lea sámi kultuvramáhttu, sámegielgealbu ja fágalaš gealbu. Jos eambbo sámi institušuvnnat barget ovttas sámi dearvvašvuodagažaldagain, de sáhttá heakkadehálaš ja eastadeaddji doaimmaid bidjat johtui sámi servodagas, dadjá Tone.
Gávpotsámiid dilálašvuodat
Sus lea nuppelotjahkásaš mánná ja lea bajásšaddan Ájluovttas Divtasvuonas. Son orru dál Bodeajus. Biekkat bossot Bodeajus, gávpot mii mearragáttis leabbá. – lea dehálaš bargat vai sámiin leat buorit dilálašvuodat maiddái gávpogiin. Ferte sihkkarastit bistevaš ja buori sámegieloahpahusa sámi mánáide. Dásá gullá maid ahte Budeaju allaskuvla ferte oahpahit julevsámegiela alla dásis. Ja mii dárbbašit sámi viesu dáppe gávpogis, sihke nuorat ja vuorrasat, deattuha son.
Ovttasbargu Nordlánddain
Dál leat sihke Romssa ja Trøndelága fylkkasuohkanat vuollácállán ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin. Tone áigu sihkkarastit ahte dákkár šiehtadus vuolláicállojuvvo Nordlándda fylkkasuohkana váras lagamus áiggis. – Dát lea dárbbašlaš vai sámi áššit šaddet almmolašvuoda ovddasvástádussan. Oahpahus, giella ja oahpponeavvut leat ovdamearkan dakkár áššiide mas ovttasbargošiehtadusat leat dehálaccat. Ealáhusovdáneapmi lea nubbi, dadjá son.
Ollu áššit su válgabiires maid ovddas sihtá bargat. Stáhtalaš lávdegoddi lea bargamin Divtasvuona-Vuodnabada geavaheami ja suodjaleami birra. Lávdegottis leat earret eará báikegotti olbmot ja Sámedikki ovddasteaddji. – Dát joavku lea rievttes joavku bargat strategiijain ja ovdáneamigažaldagain Oarjjevuonas ja erenoamážit sámi giláža Moskki ovddas, dadjá Tone.
Guovttegielat Divtasvuodna
Leat positiiva áššit cadahuvvomin. – Go Divtasvuodna boahtá sámi giellaguvlui mielde, de jáhkán dát šaddá dehálaš ealáskahttindoaibma suohkanii. Sámepolitihkkárat, dego mun iešge, leat bargan dáinna ja eará áššiin hui bures. Namuhan ovdamearkan Sven-Roald Nystø, Nils O. Nilsen ja Ing-Lill Pavall geat leat nanus resurssat NSRs. Mii dárbbašit sin máhtolašvuoda go juo nu guhká leat leamaš sámepolitihkas. Áiggun joatkit dan buori barggu maid sii leat bargan, mojohallá Tone.
- Diehttelas lea dehálaš bargat Norgga ja Ruota boažodoalokonvenšuvnnain. Sáltoduoddara badjeolbmuide lea mávssolaš. Sidjiide leat dál gitta ráját go konvenšuvnna doaibmanáigi lea nohkan. Sámediggi ferte garrasit bargat vai dát konvenšuvdna oddasit šiehtadallojuvvo govttolaš vuogi mielde, nanne Tone.
Nuoraidbargu
Tone áinnas muitala guovllu sámi ealáhusaid birra danne go – nu go ieš dadjá: …leat nu olu gelddolaš doaimmat jodus. Muhto sihtá maid hupmat NSR listtu nuoraidprofiilla birra. – Mis leat árjjalaš ceahpes nuorat mielde geat beroštit sámepolitihkas. Sámi servodat ovdána. Nuorain lea gelddolaš jietna sámepolitihkas. Danne lean duhtavaš go listtus leat nuorra njunušsevttohasat. De min jietna gullo bures Sámedikkis boahtte áigodagas, dadjala vel ovdal go dohppesta lávkka ja lávkesta olggos. Beatnagiin fitná olgun váccašeame. – Jurdagat johtet bures go olgun váccán, mojohallá ovdal go gokcá uvssa ja vázzila.
Váldde oktavuoda Tone Finnesenain: tone.finnesen@bodo.kommune.no . Telefuvdna: 75 77 43 99/ 995 28 612