– Diedán mii fertet bargat buoridit sámi kultuvrra eavttuid. Bargomovtta vieccan ruovttuguovllus masa lean nannosit cadnojuvvon.

Ann-Mari lea bajásšaddan Sáttiidvuomis – unna sámegilážis Duviikkavári vuolde, ii ge guhkkin eret Roggejávrris mas sáhttá dápmoha maid oakkádit. Árbevirolaš sámi gilážiin leat sámit fárredaddan eret. Ann-Mari sihtá ahte su mánnávuoda gilážis ja eará sámi gilážin galgá leat eallin ja doaibma.

Vuoigatvuodat dehálaccat

- Dearvvášlaš ealáhusovdáneapmi lea guovddážis sámi gilážiin. Dalle olbmot ásset ja olmmošlohku lassána. Odda sámi vuoigatvuodalávdegotti barggu olis šaddá dehálaš dokumenteret ja buktit oidnosii mot sámit leat geavahan ja ávkkastallan guovlluid. Áiggun bargat vuoigatvuodaáššiin boahtte áigodaga, dadjá Ann-Mari.

Nanus guovlu

Mannan áigodagas lea Ann-Mari bargan má?ggain áššiin NSR sámediggeáirasin. Leamaš ealáhuslávdegotti nubbejodiheaddji ja earret eará bargan garrasit vai márkosámi museasiida ásahuvvo. – Dainna lean bargan danne go márkosámi guovlu ieš máhttá hálddašit iežas historjjá, dálaáiggi ja boahtteáiggi - gelbbolašvuodaháhkama ja kapasitehta bokte. Várdobáiki sámi guovddáš lea okta má?gga lunddolaš vuolggasajiin go galgá oppalaccat bargat dán guovllus proseassaiguin, cilge son ja lasiha: - Márkomeannu lea ealás festivála mas nuorrra sámit gaskkustit kultuvrra erenoamáš buori vuogi mielde. Áiggun bargat vai dát festivála oažžu nu buori eavttuid go vejolaš.

Harstad – sámi gávpot

- Leat hástalusat dán guovllus, ja namuhan dehálažžan bargat Harstad suohkana ektui oainnusindahkat guovllu sámi historjjá. Harstadas dihtet eambbo sámi duogáža birra dál, earret eará danne go diedut sámi kulturmuittuid ja arkeologalaš gávdosiid birra leat eambbo oidnosis ja olámuttus. Maiddái báikkálaš historjjálaš dutkan dahká olbmuid dihtomielalažžan. Dál berrešii Harstad allaskuvla eambbo sámi oahpahusa ja dutkama ovddidit. Davvi-Norgga riemut Harstadas ferte váldit eambbo ovddasvástádusa das ahte lunddolaccat cájehit maiddái sámi dáidaga ja kultuvrra. Áibbas cielgasit Ann-Mari berošta identitehtas ja iežas máttuin. Son liiko odasmahttit boares stohpogálvvuid main lea dadjatjuo siellu. – Dat muitala gii mun lean ja gos mun boadán, dadjala mojunjálmmiid.

Oahpahus mas lea buorre dássi

De hállá fas poltihkkárin. -Sámi oahpahusas olggobealde sámi giellahálddašanguovllu ferte leat alla dássi mánáidgárddis gitta joatkkaskuvladássái. Sámemánáide, geain lea vuosttaš- ja nubbegiella, ferte addit vuoigatvuoda oažžut oahpahusa sámegillii. Suohkanat fertejit rievttes láhkái bargat vai nagodit rekrutteret ja doalahit sámegielaoahpaheddjiid. Áin lea nu ahte guovllu oahpaheaddjit eai diede ahte sáhttet oahcat virgelobi bálkkáin lohkat sámegiela, dadjá Ann-Mari ja ferte vel šuohkehastit. Lasihastá vel ahte suohkanat hui álkit sáhtáše váldit ovddasvástádusa dás. Ferete sámegiela atnit allaárvosaš gelbbolašvuohtan man lea váttis fidnet, ja dasto bidjat johtui sierranas movttiidahttindoaimmaid. Ovdamearkka dihte bálká, ásodat, stipeanddat ja eará dán fágajovkui. Ann-Mari olu geavatlaš vásáhusat leat ge su ovdamunit ja dat mii dahká su nanusin politihkkas.

Buoridit girjjálašvuoda eavttuid

- Sámi girjjálašvuoda eavttut lea okta dain stuora áššiin mainna boahtte áigodagas fertet bargagoahtit. Lea surgat go nu guhká ádjána ovdal go girjjit sámegillii ja sámi dilálašvuodaid birra almmustuvvojit. Dasa leat má?ga siva. Ferte diedusge bargat ovttas fágabirrasiin vai gávnnahit buoremus stragegiijaid buoridit dili. Earret eará jurddašalan ahte lea dehálaš nannet sámi lágádusaid. Mun beroštan girjjálašvuoda má?gga surggiid ovdánahttimis, nu má?ga suorggi go vejolaš. Mis eai leat guhkes cálaárbevierut, ja min muitalusat lea dadjat juo deháleamos mii mis lea. Dáid fertet boahtteáigái sihkkarastit, ja de ferte cálalašdáidu leat sajis, nanne Ann-Mari.

De leat má?gá á?giris mánáidjienat cuorvumin su. Ann-Mari jerrojuvvo juohke sajis, ja su doaimmat leat olu ja dehálaccat.

Váldde oktavuoda:
Ann-Mari Thomassenain: ann-mari.thomassen@same.net . Tlf. bargui 769 85 031 / 95168941
Tlf. ruoktot: 77 08 81 75/ 900 57 123