Sáhttá dadjat maid dajaš Trostena birra, muhto ii sniehppumin gal leat, ii ge mohkohala!
Deanus lea bajásšaddan, deanuleagi deatnogáttis. Vildaluossa lea beaivválaš borramuššan ruovttus Deanus, gos luossa lea ge eallindehálaš. Cáppa Deanuleagis riegádit politihkalaš jurdagat ja áigumušat. Trosten lea oahppan oahpaheaddjin Sámi Allaskuvllas ja oahpaha Deanu vuoddoskuvllas. Oahpaha gili boahtteáiggi ovddas.
Sámi vuoigatvuodat oljui
Jánoš Trosten ovddida sámi vuoigatvuodaid, dan leat sihke oaidnán ja gullan. Son beassá riikkamedias ovddidit oainnuidis, ja diedusge searvvai dakkavide go Dagbladet aviisa duvle bovdii neahttacoahkkimii. Jánožis jerre maid oaivvilda oljo- ja gássavuoigatvuodaid birra. Vástidii: - Sámiin leat oljo- ja gássavuoigatvuodat iežaset guovlluin. Ii dat mávsse ahte earáin eai sáhte leat vuoigatvuodat seammá guvlui. Oainnán mielastan ahte Stáhta ásaha davviguovlluid oljofoandda, ja dat han lea davviguovllupolitihkka. Oljofoanda šaddá várra álo leat stáhtalaš oamastus, muhto foandda dietnasiin galggašii hukset davviguovlluid infrastruktuvrra. Dát lea guhkesáigasaš offensiiva politihkka. Eat sáhte muohkatkeahtes gálvvu ain doalvut eret min guovllus. Oasi dietnasiin ferte máhcahit daidda guovlluide gos dienas lea vuolgán. Nubbi ášši lea ahte ressurssat han oktii nohket, ja de sáhttá oljofoanda leat min ma?isbohttiid dáhkádus.
Son leamaš Sámedikkis ovtta áigodaga, ja namuha dehálaš sybolaáššin dan go Sámediggi dán áigodagas lea juolludan ruda guorahallat eamiálbmogiid dilálašvuodaid davviguovlluid oljo- ja gássaressurssaid ektui. – Áiggun ain bargat sihkkarastit báikkálaš ressursahálddašeami ja ruhtasirdima má?gga suorggis, dadjá Trosten.
Guovttis Deanus
Deanus leat nuppes nomineren su NSR listtu bajimussii. Dat lea luohttámušcealkámuš. Illuda bargat gelddolaš válgagiccus. - NSR oažžu guokte áirasa dán biires dán háve, dadjá buriin movttain. Válgabargu ii leat golbma mánnosaš bargu válgajagis. Mii doallat cadat oktavuoda jienasteddjiin. Jienasteddjiid beroštumiid mun hálan ja vuhtii válddán iežan politihkalaš beroštumiin. NSR kulturpolitihkka lea nanus ja buoremus dálá politihkalaš molsaeavttuid gaskas, nanne Jánoš.
Gollegiella
Jánoš diehtá man birra hálla. Giellapolitihkkára Trostena giellabargu lea dovddus. Geavahit eatnigiela, gollegiela, ja sámiide addit vuoigatvuoda oahppat giela. – Sámedikki áirasat ja hálddahusbargit galget diedusge beassat oahppat sámegiela, ja ávžžuhuvvot dan dahkat. NSR politihkalaš vuolggasadji lea ahte galgá cadahuvvot alfabetiseren vai giela boahtteáigi sihkkarastojuvvo.
Okta álbmot– okta Sámediggi
Sápmi mas eai leat rájat, dat lea maiddái Trosten váibmoášši. – Oktasaš Sámi Sámediggi lea mihttomearri mainna lean bargan áigodagas. Diedosge, ja rievtti mielde diehttelas ášši, ahte sámiin buot njeallji stáhtas galget leat seammá vuoigatvuodat ja vejolašvuodat. Dáinna áiggun ain bargat. Min boahtteáigi lea dan duohken makkár vejolašvuohta mis lea doaibmat álbmogin rájaid haga, nášunalastáhta rájaid hehttehusaid haga.
Jánoš Trosten geahccá buori movttain sámediggebargui. – Illudan geavahit parlamentáralaš vásáhusaidan bargat NSR politihkain Sámedikkis áigodagas 2005-2009.