Su profešunealla vásáhusduogážis vuolgá politihkaš beroštupmi.
Má?ga jagi lea skuvlasuorggis bargan eanas dásiin ja diehtá mii váilo. - Mu mihttomearri lea ovdánahttit Sámedikki rolla skuvlafágalaš ovdáneamis ja skuvlafágalaš premissaid addimis. Sámediggi berre stivret sámi joatkaoahpu ja ollesolbmooahpu. Sámi servodaga ovdáneapmi lea oahpahusfálaldagaid duohken, dadjá bajimus evttohas vuos álggus ja joatká:
Sámi vuolggasadji oahppplánain
- Skuvlaodastus lea boadi boadi. Áibbas odda oahppoplánat vuoddoskuvllas gitta joatkkaskuvlii ráhkaduvvojit. Joatkkaskuvlaoahpahusas lea sámi váikkuhus dehálaš. Oahppoplánain leat hui unnán sámi fáttát, ja dál lea juohke oahpaheaddji duohken oahpaha go sámi fáttáid. Sámediggi ferte beassat leat fárus oahppoplánaid hábmenbarggus. Ii leat doarvái go muhtun sámi fáttát leat coggaluvvon nášunála plánaide. Oahppoplánat fertejit ollásit ráhkaduvvot sámi oahppi ja sámi servodaga dárbbuid vuodul, deattuha son.
Eambbo digitála oahpponeavut!
Oahppoplánaid lassin sihtá Synnøve Solbakken-Härkönen maiddái bargat oahpponeavvuid ovddas. - Oahpponeavvuid ferte vuoruhit. Sidan maid eambbo digitála oahpponeavvuid. Go oahppogirjji ráhkada, de ádjána guhká ovdal go dat deaddiluvvo. Dan botta sáhttá sisdoallu juo šaddan boaresáigasažžan. Oahppogirjji ii sáhte rievdadit, ii ge buoridit made mielde geavaha dan ja vásiha maid berre rievdadit. Digitála oahpponeavvuin sáhttá movttiidahttit ohppiid, ja daid sáhttá álkit rievdadit ja odasmahttit. Ferte smiehttat dan maid ahte oahpponeavvuid galgá sáhttit geavahit gáiddusoahpahusas neahta bokte. Dalle go oahpaheddjiid plánenbálka jávkkai, de oahpaheaddjit heite ráhkadeamis iežaset oahpponeavvuid. Mun oainnán ahte mii ain dárbbašit dákkár ressurssaid vai oahpaheaddjit ráhkadit eambbo buriid oahpponeavvuid, dadjá son.
Falli viehkat
Dearvvašlaš fales vuosttaševttohas viššalit viehká. Lea 20 jagi juo viehkan. - Skuvlajodiheaddjivirggis leat sihke smávva ja stuora hástálusat. De lea buorre viehkat ja geargat eret smávva áššiin, caimmiha ieš. Vuosttaševttohas lea hui buorre iežas ruovttusuohkanii gos lea bajásšaddan. Son dávjá fitná meahcis. Ja diedusge, nu go lubmejeaddjit mudui, ii son muital gal gokko buoremus luomejeakkit leat. Son liiko šaddadit šattuid, ja ruovttus sus lea šaddogárdi. Dálvet maid šaddada šattuid vaikko olgun leat buolašceahkit. Ja de lohká girjjiid. Sihke sámegillii, suomagillii ja dárogillii. - Nuorra cáliid áiggošin ahte mii movttiidahttit. Jos nuorat cállet girjjiid, de jáhkán maid eambbo nuoraid lohkat girjjiid sámegillii. Nuorra cállit odasmahttejit girjjálašvuoda, dadjá Synnøve.
Ovttasbargu riikkarájaid rastá
Synnøve váibmoášši lea ovttasbargu riikkarájaid rastá. - Munnje lea dat lunddolaš go isit lea Gáregasnjárggas eret suomabealde. Juohkelágan geavatlaš váttisvuodaid lean vásihan dakko bokte ahte orun suomabealde ja barggan norggabealde. Vearroortnet lea dakkár praktihkalaš váttisvuohta rádjaássiide. Ovttasbargu riikkarájaid rastá nanne oktasaš sámi identitehta, oaivvilda Synnøve.
Mátkeealáhus = bargosajit
- Mátkeealáhusa bargosajit leat dehálaccat midjiide. Mii sáhttit movttidahttit odda bargosajiid cegget árbevirolaš ealáhusain. Ovdamearkka dihte jáhkán boazoealáhus lea dakkár ealáhus mii sáhttá ovdánit ja bargagoahtit mátkeealáhusain. Dakkár gelbbolašvuohta maid dárbbašuvvo boazodoallofágalaš oahpus.
Synnøve Solbakken-Härkönen lea gearggus bargat sámepolitihkain áigodagas. - Giittán go jienasteaddjit leat cájehan munnje luohttevašvuoda, giitá vel loahpas.
Váldde oktavuoda Synnøve Solbakken-Härkönenain: Telefuvdna: 784 69 605/ +358 407534237
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake