Válgajahki 2013 álggii garra digaštallamiin Sámedikki jienastuslogu ja sámi demokratiija birra. Dađibahábut jorai dát digaštallan, nu go ollu ge digaštallamat dán ovdal, gižžun manne dážat eai sáhte oažžut demokráhtalaš vuoigatvuođaid sámi servodagas. Go Ságat-aviissa doaimmaheaddji Geir Wulff gohčoda jienastuslogu sámi aparthiid-stivran, de eat beasa digaštallat dan duohta legitimitehtahástalusa.
Deháleamos jearaldat lea mo mii hábmet vuogádaga masa olbmot geain lea vejolašvuohta čálihit iežaset dasa dahket dan, ja mas Sámedikkis lea legitimitehta eanaš sápmelaččaid gaskkas. Dán legitimitehtas lea unnán dahkamuš dain gáibádusaiguin mat odne leat biddjon čáliheapmái jienastuslohkui. Jus jearat sápmelaččas manne ii leat válljen jienastuslohkui čálihit iežas, de lea hárve vástádus "go isidis ii leat lohpi čálihit iežas".
Mu mielas lea dehálaš deattuhit ahte ii sáhte leat mihttun iešalddis ahte galgá leat nu stuorra go vejolaš jienastuslohku. Sivva manne Sámediggi gávdno lea go dat galgá leat ovddasteaddji eamiálbmotorgána, lassin ja oassin muđuid demokráhtalaš vuogádagas; sámi álbmoga demokráhtalaš kanála. Rahpat verráha ja beare bidjat iežas-identifiserema vuođđun lea heađuštit dán vuđolaš prinsihpa.
NSR hálida ahte Sámedikki jienastuslohku duppalastojuvvo, áinnas ahte vel eanet stuorru, vuos ja ovddemuš dan bokte ahte oaččuha eambbosiid geat otná eavttuid vuođul sáhttet čálihit iežaset jienasteaddjin. Lea duohta ahte ollugat geat leat náitalan sámi bearrašiidda, ja earret eará bajásgesset sámi mánáid, sihke ohppet giela ja áiggi mielde ožžot hui lagaš oktavuođa sihke sámi kultuvrii ja sámi servodatdiliide. Muhto náittosduođaštus iešalddis billeahttan Sámedikki jienastuslohkui orru leamen dološ lahkonanvuohki.
Nubbi váttisvuohta lea gokko galgá rájá bidjat. Otná sámi servodagas lea hui dábálaš ovttasorrut náitalkeahttá, iiba unnánge de leat earráneamit measta seamma dábálaččat sápmelaččaid gaskkas go muđuidge álbmogis. Jus náitaleapmi lea bileahtta sámi demokratiijii, de šaddet olu sihke ehtalaš ja praktihkalaš hástalusat. Lea go vuoiggalaš earuhit sin guđet ellet guhkesáiggi ovttasássin ja sin guđet válljejit náitalit? Mii dáhpáhuvvá earránemiid oktavuođas? Galgá go čievččastuvvot eret jienastuslogus jus earrána? Dát ođđa hástalusat čájehit ahte beroškeahttá makkár eavttuid bidjá čáhkadit eambbosiid, de báhcet muhttinat olggobeallái orgána mii lea ásahuvvon leat unnitlogu ja eamiálbmoga sáhkaguoddin.
Seammás dovdat mii máŋga ovdamearka dasa ahte orru leamen eahpelunddolaš go bures integrerejuvvon dážat eai beasa searvat jienastuslohkui. Danne searvat mii digaštallamii rievdadanevttohusaid birra mas sáhttá ohcat erenoamáš dohkkeheami sisačáliheapmái. Eavttuid maid sáhttá árvvoštallat lea ovdamearkka dihte giellagelbbolašvuohta dahje ealáhusgullevašvuohta. Sáhttá leat árvu das ahte eambbosiid čáhkkeha, muhto Sámedikki váldohástalus lea lasihit searvama sin gaskkas geat dássážii leat válljen ahte eai geavat vuoigatvuođaset čálihit iežaset jienasteaddjin Sámedikkeválgii, vaikke vel sis lea vuoigatvuohta dasa.
NSR oaivvilda viidásat ahte vuoigatvuohta čálihit iežas sámi jienastuslohkui berre leat seamma beroškeahttá makkár našunálastáhtas olmmoš orru. Mii sápmelaččat leat okta álbmot, ja dat berre speadjalastojuvvot dainna lágiin ahte leat seamma jienastuslogu eavttut ja bargovuogit. Ii leat dušše norgga bealde ahte digaštallan jienastuslogu eavttuid birra oalgguha. Dát lea leamaš áigeguovdilis ášši maiddá suoma bealde maŋimuš jagi. NSR áigu bargat dan ovdii ahte eavttut sámi jienastusloguid čáliheapmái ovttastahttojuvvojit Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna šiehtadallamiid bokte. Sámi organisašuvnnain ja davviriikkalaš sámedikkiin leamaš alla vuordámušat Norgga, Ruoŧa ja Suoma dáhttui ovttastahttit ja heivehit iežaset politihka ja lágaid sápmelaččaid ektui, nu ahte ii galgga leat nu stuorra erohus mo lea leat sápmelaš daid iešguđetge stáhtain. Digaštallama bokte jienastuslogu eavttuid birra sáhttit mii čájehit iežamet dáhtu ja návccaid ovttastahttimii.
--------
Čálit Sámedikki jienastuslohkkui
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake