Ráhkis ustibat ja mielbargit NSR:as, ja ráhkis dii geat čuovvubehtet min riikkačoahkkinráđđádallamiid guossin!

Dá lea NSR 42. riikkačoahkkin, ja dat lea min válgariikkačoahkkin. Vuollel jagi geahčen, boahtte čavčča, leat sámedikkeválggat fas. Ja mii galgat vuoitit dieid válggaid. Ja odne áiggun mun muitalit didjiide manne. Ja dán vahkuloahpa galgat mii muitalit guhtet guoibmámet mo mii galgat vuoitit!

Dá šaddá goalmmát sámediggeválga man mun áinnas háliidivččen jođihit ja vuoitit ovttas dinguin. Mii leat vuoitán ovdal, ja mii sáhttit dáhkat dan fas. Muhttimat dis soitet jurddašit ahte mus ii leat dat mii dárbbašuvvo, dahje ahte NSR:as organisašuvdnan ii leat doarvái nealgi beroštit dahkat dan áŋgiruššama mii dárbbašuvvo. Didjiide geat eahpidehpet, háliidan mun dadjat ahte dis ii leat riekta, ja ahte lean sihkkar ahte dii lehpet muinna ovttaoaivilis ovdal dát vahkuloahppa nohká!

Mun ádden ahte muhttimat soaitá jurddašallet ahte šaddá go mu dearvvašvuohta hástalussan politihkalaš barggus ovddasguvlui. Dasa sáhtán dadjat ahte mun in gávnna gal sivaid ahte dat šattašii váttisvuohtan. Dieđusge de ii dovdda okta ge mis ihttábeaivvi, muhto mun lean dál geargamin buozalmasvuođain, vaikke vel dárbbašan čuovvuleami moadde jagi ovddasguvlui. Háliidan dán oktavuođas dál giitit beroštumi ja gierdevašvuođa ovddas man dii lehpet munnje čájehan, erenoamážit guoská dát mu lagamuš mielbargiide čállingottis ja NSR:as ja sámediggejoavkku jođiheamis, geat áigodagain leat váldán badjelasas liige ovddasvástádusa ja bargguid. Gaskkohagaid dat lea gáibidan ollu, muhto mun lean ožžon mávssolaš vásáhusaid, sihke olmmožin ja politihkkárin.

Mun jáhkán maid ahte mii, NSR, leat dál nu gergosat go eat goassige leat leamaš ovdal stivret Sámedikki. Áigi opposišuvnnas lea addán midjiide ávkkálaš vásáhusaid, dat lea hástalan min jurddašit ođđa vuogi láhkai mii guoská Sámedikki rollii sámi servodagas, ja mii guoská politihkalaš sisdollui. Dat lea dagahan ahte mii leat vuollegaččat dan ektui man stuorra ovddasvástádus dat lea vuoitit ja bisuhit politihkalaš luohttevašvuođa. Leat olggobealde ja oaidnit fápmo-čeavláivuođa ja politihkalaš čurbošeami lea maid duođaštan midjiide ahte mii sáhttit dahkat buoret barggu go dan mii dahkko dál. Dovdabehtet go mo gierdameahttunvuohta stuorru min iežamet organisašuvnnas? Lea dego mii morihat maŋŋá olles dálvvi biejus, liegganat beaivvádagas, vanahallat beaivváža vuostá. Jo, mun dovddan ahte mis lea dáhttu, mun jáhkán mis lea dáhttu - mun dieđán mis lea dáhttu!

Mun boađán njuolga Kalaallit Nunaatas - Ruonáeatnamis, čoahkkimis inuihttajođiheddjiiguin Ruonáeatnamis ja Davvi-Amerihkás. Máŋga beaivvi leat mii digaštallan min oktasaš áigumušaid boahtteáigái. Vaikke makkár áššit min mielas leat dehálaččat sápmelaččaide álbmogin, dahje inuihtaide álbmogin, de lea boađus ahte iešmearrideapmi lea eaktu lihkostuvvamii. Dat lea ge sámelihkadusa ja NSR vuođđudeami vuđolaš jurdda, ahte mii sápmelaččat máhttit ieža. Eat álo iehčanassii, muhttomin ovttas earáiguin, muhto ahte mii leat stivrrana duohken go dehálaš mearrádusat galget váldojuvvot min iežamet boahtteáiggi birra.

Go mun ledjen čoahkkimis Nuukas de lohken NRK Sámi ruovttusiiddus ahte min váldovuostálasti válgagiččus, Bargiidbellodat, háliida sihkkut buot mii lea iešmearrideami birra válgaprográmmastis. Lea deháleabbo ruđaiguin ja buori oktavuođain ráđđehusain, sii dadjet. Lea čielggas ahte Youngstorget lea nannosit skuvlen Bargiidbellodaga Sámedikkis . Dál sii sávvet ahte go čihket iešmearrideami beavddi vuollái de dat čoavdá Schjøttena čuolmma ruhtaseahkas. Mun jearan dis odne: makkár hatti bijažehpet dii dahkat juoga diekkára? Makkár haddi lea min álbmoga boahtteáiggis? 100 milljuvnna oljoruvnnu? Vai lea go doarvái logiin miljuvnnain?

Dábálaš olbmot eai beroš iešmearrideamis dadjá bargiidbellodat.

Dat sáhttá leat nu ahte sis lea riekta. Mun in ge jáhke ahte iešalddis iešmearrideapmi lea nu dehálaš buohkaide. Muhto mun jáhkán ahte ollu sámi jienasteaddjit beroštit das ahte lea go sin mánáin sámi mánáidgárdefálaldat, dahje ahte sii ohppet sámegiela skuvllas. Ahte áhkku ja áddjá beassaba hállat sámegiela doaktára luhtte. Mun jáhkán ahte sii beroštit sáhttá go oažžut doarjaga duodjekursii. Ahte gilis gos ásset lea galba mii čájeha sámi báikenama. Ahte lea vejolaš báhčit dan gumppe mii lea speadjan menddo ollu bohccuid. Ahte sii sáhttet oaggut dan jogaža man áddjá lea oggon. Ahte nieida oažžu doarjaga váldit badjelasas mielkeeriid. Buot dát leat áššit maiguin Sámediggi bargá, buot dát áššit leat čadnojuvvon dasa ahte mii ieža diehtit buoremusat maid mii dárbbašat hábmen dihte sámi boahtteáiggi. Dat lea dát mii lea iešmearrideapmi. Ahte mii ieža váldit ovddasvástádusa boahtteáiggi ektui.

Mun jáhkán mun lean dadjan dan seamma muhttin riikkačoahkkinsártnis ovdal, muhto mun dajan dan fas: Ole Henrik Magga dajai oktii munnje: geaidnu ii leat álo áibbas njuolga. Dat maid gullá rávásmuvvamii, dat ahte váldá ovddasvástádusa iežas boahtteáiggi hárrái, ahte muhttomin duolmmasta boastut. Iešmearrideapmi lea rávásmuvvanproseassa, juoga maid ferte hárjehallat. Dat gáibida, muhto erohus gaskal min ja daid earáid, lea ahte mii duođas jáhkkit ahte mii máhttit! Ii, mii DIEHTIT ahte máhttit. Mii DIEHTIT ahte mis lea dat gelbbolašvuohta ja dáhttu mii dárbbašuvvo.

Justa danne leat mii dat buoremusat jođihit Sámedikki. Mis lea nana jáhkku sápmelaččaid iežaset dáhttui ja návccaide váldit ovddasvástádusa iežamet boahtteáigái. Ja mun dovddan ahte dát dáhttu lea stuorrumin min searvvis. Danne fertet mii vuoitit válggaid!

Mo galgat mii vuoitit válggaid? Dat lea dat maid mii fertet digaštallat dán vahkuloahpa ja ovddasguvlui nominašuvnna ja válggaid guvlui.

Mii diehtit ollu min guovddášjienasteddjiid birra. Sii leat nu go dii, nu go mun...  Mii duohta váimmus beroštat sámi áššiin, mis lea luohttevašvuohta Sámediggái, mii bargat eaktodáhtolaččat ovtta sámi organisašuvnna ovddas. Dá lea min čielga ja nana vuođđu. Muhto eai buot jienasteaddjit Sámedikki jienastuslogus smiehta nu go mii. Mo galgat mii olahit sin guđet vuostemielain leat miehtan iežaset dieđihit jienastuslohkui. Geaidda gákti ii leat lunddolaš. Dahje geat orrut muhttin báikkis gos eai leat goassige gullan NSR birra, dahje geat gullet ránnjás ahte mii leat ekstremisttat. Mo galgat mii sin olahit? Dá lea čuolbma man eat leat oalát nagodan čoavdit. Ja dan mii fertet nagodit jus mii galgat vuoitit válggaid. Mii dárbbašat eanet doarjaga jus mii galgat vuoitit boahtte válggaid. Mii fertet nagodit fátmmastit eambbosiid min searvevuhtii, vaikke vel eat hálbái vuovdde min guovddáš árvvuid. Lea hástalus midjiide guđet rehkenastit iežamet leat sámepolitihkalaš ovddasmannin olahit doarvái viidát vuoitit válggaid!

Sámepolitihkka lea ivdnái ja ealaskas. Ođđa bellodagat ja organisašuvnnat riegádit, ja mii gullat ahte leat máŋgasat guđet háliidit rievdadit Sámedikki. Dat mii dáinna lea buorre lea ahte ođđa juogustusat sáhttet oažžut fárrui jienasteaddjijoavkkuid maid ovdamearkka dihte NSR ii leat nagodan oažžut mielde. Jáhkkimis dárbbašat maiddá mii ovttasbargoguimmiid Sámedikkis, ođđa ustibat leat álo buresboahtimat. Seammás orru muhttomin vuoigatmeahttun go dat bargu man min organisašuvdna lea dahkan badjel 40 jagi sámepolitihkas ii árvvus atno. Ođđa juogustusat vulget válggaide áššiiguin maiguin mii leat bargan guhkit go ovtta buolvva jo, ja sis váilu historjágelbbolašvuohta dahje de badjelgehččet dan barggu mii duođas lea dahkkon. Dan man mii buoremusat sáhttit dahkat lea oahpahit min iežamet olbmuide sámepolitihkalaš historjjá, NSR historjjá ja árbevieruid, ja dál 50-jagi-ávvudeapmái mii lea 2018s mii áigut dahkat justa dan!

Evttohusas prinsihpa- ja doaibmaprográmmas boahtte válgaáigodahkii, mii galgá meannuduvvot dán riikkačoahkkimis dadjat mii čielgasit ahte mii háliidat eanet ovddasvástádusa, ahte mii oaivvildat ahte lea dárbu ahte Sámediggi oažžu eanet fápmudusa, ahte mii jáhkkit ahte mii ieža, sápmelaččat, sáhttit váldit eanet ovddasvástádusa dain politihkkasurggiin mat leat áibbas čielgasit sámeáššit, nu go sámi giella, kultuvra ja oahpahus. Dat ii mearkkaš ahte mii hilgut ahte gávdnojit eará áššesuorggit maid mii berret stivret ieža. Giella, kultuvra ja oahpahus leat áššit mat eahpitkeahttá ovddimusat gullet midjiide sápmelaččaide, ja hui unnán gullet earáide go midjiide. Manne eat galggašii ieža dáid stivret? Eat go mii ieža dieđe buoremusat makkár dárbbut mis leat, ja mii dárbbašuvvo čoavdin dihte daid?

Muhto ii leat álo nu álki čujuhit mat leat min beroštumit. Mat leat sámi beroštumit? Earret eará dan áššis man mii galgat meannudit maŋŋelaš dán riikkačoahkkimis, mineráladoaimmat sámi guovlluin, hástaluvvot mii dan ektui ahte mat leat sámi beroštumit. Muhttin áššit leat nu čielgasit sámeáššit, ahte ii leat dárbu ii eahpidit ge. Dat sáhttet leat boazodoallu, dahje duodji dahje sámegiella. Lea min ovddasvástádus, dasa ii leat eahpádus. Muhto naba bargosajit? Lea go dat sámi ášši, vai lea go dat áššesuorgi masa mis ii galgga leat ovddasvástádus? Lea go vejolaš meannudit iešmearrideami gávppašanmuitobábirin? Dása háliidat mii váldit ovddasvástádusa, muhto eat dása? Mat leat váikkuhusat jus meannudat iešmearrideami dán láhkái? Ii go dat atte earáide vejolašvuođa, ovdamearkka dihte norgga eiseválddiide, dadjat: "Ii, dii ehpet leat válljen bargat bargodilálašvuođapolitihkain. Dii ehpet hálit leat searvvis váldit ovddasvástádusa bargofálaldagaid hárrái sámi guovlluin, danne fertebehtet dii čuovvut dan politihka masa mii oaivvildat ahte lea dárbu. Danne fertebehtet dii dohkkehit dan industrialiserema masa mii oaivvildat ahte lea dárbu bargodilálašvuođasivaid geažil". Minerálapolitihkas deaivvadit prinsihpat reálapolitihkain, ja mii fertet jearrat alddámet: lea go vuoitu midjiide sápmelaččaide doarvái stuoris ahte mii sáhttit diktit iežamet ealáhusaid, min luonddu ja min servodagaid váldit dan riskka? Dákkár váttis vihkkehallamiidda bivdá dál riikkastivra riikkačoahkkima dahkat oaiviliid.

Riikkastivra bivdá maid gullat maid oaivvildehpet áššiid hárrái mat eahpitkeahttá leat sámeáššit, maid ovdii ii ovttasge earás go mis leat dáhttu bargat. "Mun in máhte juoigat" lávllui Ámmun Johnskareng 70-logus. Ja nu lea. Mun duođaid in máhte juoigat. In leat erenoamáš čeahppi lávlludallat ge, ja aŋkke in maŋŋá go šadde váttisvuođat jienain... Mii leat massán luođi min bearrašis, ja mun in sáhte dan fievrridit viidásat iežan mánáide, earret ilu guldalit luđiid, ja dovdat lagaš fulkkiid ja ustibiid luđiid. Lea dađibahábut nu ahte dát kulturriggodat, mii lea nu lávga čadnon min vuoiŋŋalašvuhtii, min kulturárbái, min oktasaš muittuide, min poesiijii, min identitehtii ja iešipmárdussii, min gullevašvuhtii fulkkiide ja lundui, lea jávkan máŋgga báikkis.

Dat vearrámus, mu mielas, lea go mii ieža eat hálit oktavuođa luđiin. Mii gohčodat dan menddo suttolažžan, dahje ovttastahttit dan jugešvuođain, dahje vel vearrát: sápmelaččaid mielas lea luohti fasti gullat. Munnje lea moraš gullat mearrasápmelačča dadjat Guovdageainnu juoiganmálle birra ahte dat lea fasti ja rumššas, dahje gullat Guovdageaidnulačča dadjat Unjárgga lávllabihttá birra ahte "diet ii leat albma luohti, lea dušše juoga dáruiduvvon hommá". Mo sáhttit mii meannudit iežamet kulturárbbi dieinna lágiin, mo lea šaddan nu amas midjiide ahte eat hálit oktavuođa dainna?

Mun jearan dis: man galles dis máhttet juoigat? Jo, geigestehpet gieđa dii guđet máhttibehtet juoigat!

Min luohteárbi lea áitojuvvon, danne leat mii boahtte riikkačoahkkináššis evttohan luođi/vuolle/vuelie ođđa vuoruhansuorgin Sámeálbmot fondii. Mii fertet ovdánahttit aktiivvalaš luohtepolitihka. Dat lea duogážin riikkastivrra evttohussii dan vuosttaš áššis man galgat meannudit dás riikkačoahkkimis. Mii oaivvildat ahte dá lea hilgojuvvon politihkkasuorgi mainna Sámediggi ferte bargagoahtit, ja sávvat ahte riikkačoahkkin sáhttá leat ovttaoaivilis minguin dán áššis.

Ráhkis riikkačoahkkinoasseváldit. Mun lean dán sártnis geahččalan čilget manne mii dárbbašuvvot Sámedikkis. Manne mii berret ja fertet vuoitit boahtte sámediggeválggaid, ja manne mii leat buoremusat jođihit Sámedikki. Mo mii dan galgat dahkat lea oktasaš ovddasvástádus. Riikkastivrras ja jođiheamis leat muhttin evttohusat, muhto mii dárbbašat dis gullat mo dat orrut diehtin dihte ahte leat go mii jođus rivttes guvlui. Dii lehpet gohččojuvvon dán čoahkkimii muitalan dihte jođiheapmái ahte leat go mii rivttes guvlui jođus, vai fertet go mii veahá rievdadit kurssa. Dii lehpet maid gohččojuvvon dán čoahkkimii mearridit gean dii háliidehpet ahte galgá jođihit barggu ovddasguvlui.

Ráhkis riikkačoahkkin. Mun sávan didjiide ollu lihkku riikkačoahkkinráđđádallamiiguin, ja mun lean sihkkar ahte go mii fas deaivvadat min 43. riikkačoahkkimii, de mii dahkat dan válggaid vuoitin. Dii diehtibehtet dál manne, ja ovttas, ovttas galgat mii gávnnahit mo. Mun sávan midjiide ollu lihkku bargguin!

Giitu fuopmášumi ovddas!