Hálddašeapmi ja oamasteapmi riggodagaide sámi guovlluin
Álgoálbmogat mat leat orron dáppe leat áiggiid čađa sirkumpolára guovlluid hálddašan. Dáid guovlluin lea min sámiid ruoktu, ja álgoálbmogiin lea mis rikkis kulturárbi, leat erenoamaš heivehan lundui ja lea árbevirolaš birasmáhttu. Daid háviid go luondduriggodagaid geavaheapmi váikkuha álgoálbmogii, galgat gullot ja min beroštumit galget vuhtiváldojuvvot.
Riektevuođđu
Okta álbmogiin lea mis riekti iešmearrideapmái. Dat sisttisdoalla riekti mearridit iežamet ekonomalaš ja sosialaš ovdáneami, nu ahte min kultuvra bissu eallinaga ja áin ovdána.
Mis lea oamastanriekti ja ráđđehusriekti iežamet ássanguovlluide ja luondduriggodagaide mearain ja eatnamiin guhkkiid áigge geavahan vuođul. Stáhtat fertejit dohkkehit vuoigatvuođaid lágalaččat ja hálddašeamis, ja vuoigatvuođat eai galgga hehttehuvvot našunála rájaid geažil. Stáhta eiseváldit ja priváhta ossodagat fertejit viežžat Sámedikkis lobi ja sis geasa guoská ovdalgo mearradusat dahkkojit, álggohuvvojit dahje servojuvvo doaimmaide mat sáhttet midjiide guoskat. Guoskká erenoamažiid industriálaš doaimmaide mat sáhttet billistit birrasa ja dearvvašvuođa.
Dán proseassas ferte sin váldit mielde geaidda njuolgga čuohza.
Etihkka, biras ja álgoálbmot stándardat
Ii leat dálá buolvva ovdavuoigatvuohta hálddašit riggodagaid nu ahte boahttevaš buolvvaid eallinvuođđu ja vejolašvuođat hedjonit. Dat mielddisvukta ovddasvástadusa sihkarstit luonddubirrasa boahtteáigai. Min rikkisvuohta ja riggodat geatnegahtta min aktiivvalaččat láidestit ásahandihte universealla álgoálbmotstandárdaid mat gusket etihkkii, luonddubirrasii, eaiggaduššii ja vuoiggalaš dienasjuohkimii. Fitnodagat mat galget min guovlluin doaibmat galget čuovvut dakkár dohkehuvvon universella álgoálbmotstandárdaid bajit dásis ja beaivválaš doaimmas.
Dienasjuohkin
Ekonomálaš ovdáneapmi sámi guovlluin galgaba giehtalaga sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdanemiin mannat. Resurssageavaheaims leat sihke sosiálalaš- ja birasváikkuhusat, seammasgo leat ekonomálaš vejolašvuođat. Veardidalladettin gii galgá oaččut oasi dietnasis, galget sii geat guhkitáigge negatiiva váikkuhusain uhkiduvvojit oaččut doarvái dietnasa nu guhka go doppe lea doaibma.
Resurssageavaheapmi galgá mannat nu njozet ahte adda bistevaš ja molsašuhti ekonomálaš ovdáneami, muhto mii ii billis luonddu. Dát lea caggandihte barggahit dušše fal olbmuid geat eai oro doppe gos doaibma galggaši lea.
Sámiálbmot galgá vuoiggalaš oasi dietnasis oaččut maid industidoaibma fidne sámi guovlluin. Stádat fertejit gozihit ahte sámi ovddasdeaddji orgánat ja searvvit oččot eambbo návccaid ja sáhttet responderet viiddiduvvon industriijádoaimmaide ja eará servvodatovdneapmái. Dát lea buhttadeapmi ovdalaš geavaheami dihte sámi guovlluin mat eai lean dohkkehuvvon sámi álbmogis, ja mas eat oččon oasi dietnasis.
Sámiálbmot ferte ieš bargat nu ahte dat oasit luondduriggodagain mat olggosváldojuvvojit lea vuoiggalaččat dan ektui makkár riggodagat váldojuvvojit, ja ahte dat ođđasit investerjuvvojit báikkalaš servvodahkii. Dát sáhtta dahkkot investermiid ja infrasturktuvvra eaiggaduššama bokte, industrijá aktivitehta bokte, entrepreneuravuođa bokte ja máhttoloktema bokte mas sámi kultuvra ja árbediehtu árvvusátnojit.
Luonddusuodjalus, areála ja resurssavuođđu sámi árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrii
Min historjá, kultuvra ja árbevierut oahpahit movt seailut bistevaš vuogi mielde, heivehuvvon biras- ja dálkerievdadallamiida. Go luonddu roggá de galgá váikkuhusguorahallama čađahit gaskariikalaš standárdaid bokte movt čuohza luondui, luondduriggodagaide ja servvodahkii.
Árbediehtu ferte dohkkehuvvot seamma dásis go eará máhttu váikkuhusguorahallamis.
Árbevirolaš sámi ealáhusat galget oaččut ovdamuni jus beroštanvuostaldagat leat ođđa doaimma ektui.
Máhttu ja dutkan
Mii sámit fertet ieža maid hukset máhtu ja doaimmahit dutkama mii lea čatnon ođđa industrijái mii lea davviguovlluide livvame. Dat mielddisbukta ahte dienas dakkár industrijá-doaimmain galgá investerejuvvot hukset dutkan- ja máhtobirrasii dustendihte ođđa hástalusaid mat čuožžilit dakkáraš doaimmaiguin. Dat mielddisbukta bidjat fokusa ođđa teknologijái, ođasmahtti čovdosiidda ja vuoruhit luonddubirrasa.
Jus sámi servvodagat galget ollasit ávkkastallet ovdaneami- ja barggahanpotensiála mii lea ođđa industrijas, fertet hukset áigeguovdil teknologimáhtu, ekonomiijá ja márkanfievrredit iežamet buktagiid. NSR háliida bargat nannedihte entrepreneuravuođa skuvllain ja váikkuhangaskaomiid addit sámi nuoraide nu ahte sii váldet oahpu ođđa fágasuorggiin.
Ealáhusovdáneapmi, innovašuvdna ja entrepreneuravuohta
Mii sámit lea árbevirolaččat eallan luonddus, ja luonddu ealáhus lea ain dehaláš oassi barggaheamis ja árvolassaneamis sámi guovlluin. Ođđa infrastruktuvra, máhttoovdáneapmi ja báikkalaš resurssabuvttadeapmi sáhtta ráhkadit ođđa ealáhusdoaimma seammas go nanne ja ovddida árbevirolaš ealáhusaid ja sámi servvodaga.
Sámi servvodathuksemis fertet beassat ieža mearridit movt galgat ávkkastallat luondduresurssaid, seammas go nannet seailluheami bistevaš vuogi mielde iežamet árbevirolaš ealáhusaid, kultuvrra, giela ja servvodateallima.
Innovašuvdna, entrepreneuravuohta ja máhttohuksen leat guovddáš oasit ja diehttelas galget dat báikkalaš servvodaga kulturárbbi ala huksejuvvot. NSR háliida bargat ásahan dihte sámi innovašuvnprográmma gos ulbmil lea stimuleret ealáhusinnovašuvnna ja nannet ođđa máhttovuođđuduvvon ealáhusaid.
-----------
På norsk / Dárogillii
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake