Boahtte vahkku meannuda Sámediggi šiehtadusa maid presideantta Egil Olli ja guolastusministára Lisbeth Berg-Hansena šiehtaiga. Konsultašuvnnat leat huksejuvvon Riddoguolastuslávdegottii evttohusa vuođul 2008:is, maid Sámediggi ollislaččat doarjjui ovttajienalaččat. Dađibahabut leat olu dain buori lávdegotti evttohusain eretbidjon proseassas.
Jođihetiin stuorámus opposišuvnnajoavkku Sámedikkis lean oassalasten muhtin šiehtadallamiiguin. Mun lean vuosttaš olmmoš dadjame ahte Sámediggi lea stuora barggu dahkan čuovvundihte Riddoguolastuslávdegotti evttohusaid. Barggadettiin ferti Sámediggi mearridit maid lea dehaleamos vuoruhit go ipmirdetje ahte Ráđđehusas ii lean miella ovddidit sierra Finnmárkkuguolastuslága, nugo Smith-lávdegoddi evttohii.
Gitta máŋŋemus šiehtaallančoahkkimis Unjárggas ledje moadde ášši joatkas mat ledje eahpečielgasat. Dat dehaleapmosat leat čatnont rievttevuđđui rievdadit Oasseváldelágas § 21as ja gažaldagat vejolaš mearridanváldi dan evttohuvvon Riddoguolastusnemdii, áššiin mat gusket vuonnalinjáide, eriid juohkimii ja reaiddogeavaheapmai. Sámediggi sáhti guhkas mannat ja eará gažaldagaid sirdit boahttevaš proseassaide jus oaččui čađa dán, dat livčči addan sihkarvuođa boahtteáigai historjjálaš riektái ja searvevuođa maid hálddašeapmi adda. Guolastusministár hilggui dan, ja boađusin šattai šiehtadus mii lea álbmorievtti unnimusgáibádusa vuollel.
Nugo mun ipmirdan lea ovttaoaivilvuohta NSRa ja Sámedikkeráđis ahte boađus konsultašuvnnain ii duhtat daid unnimusgáibadusaid. Nu lea heajos šiehtadus. Movt posišuvnna ja opposišuvnna oaidniba evttohuvvon doaimmaide čájeha gos ii leat ovttaoaivilvuohta. Sámedikkeráđđi oaidná dan “johtilisdoaibman”, ja háliida vuojehit dainna vuordamušain ahte čoavddus maŋŋel boahtá. NSR oaivvilda ahte dakkár dohkkeheapmi dain evttohuvvon láhkaparagrafain boahtá billistid boahttevaš proseassaid gaskariikalaš orgánaian sihkarastindihte historjjaláš rivttiid ja báikkálaš ja sámi sisamearrideapmi hálddašeamis. Lea ovttageardan doaivut mieđiheapmi Sámedikki bealis ii boađe atnot Ráđđehusas go hilgogoahta boahttevaš gáibadusaid Sámedikkis.
Nubbi oaivilerehus gaskkal Bb ja NSRa lea ipmárdus Ráđđehusa miellaguottu riektegážaldagiade ja boahttevaš hálddašeapmái. Mun ipmirdan ahte dát lea njuolgut hilgun Ráđđehusa bealis, muhto Olli orro meineme ahte boahtá ortnešuvvat. Vástadus lea Bargiidbellodaga guovddažis, ja cealkamušat Bb nubbinjođiheaddjis Helga Pedersenenis álbmotčoahkkimis Unjárggas gaskavahkku 26.beaivve miessemánus čájeha ahte Olli lea badjelmeare optimista. Dáppe eat bovdejuvvo ođđa vuoruide. Guolastussearvvi jođiheaddji Reidar Nilsen beassa bosadit, ja doarju šiehtadusa.
Mus ii leat doaivva ahte Ráđđehus jorgala dain gážaldagain gaskariikalaš orgánaid deattu haga. Sámediggi dárbbaša veahki oaččundihte čovdosa mainna čoahkis Sámediggi dan áiggi gáibidii, ja maid mii meinet lea riekta ja vanhurskisvuohta. Mii risikeret gahččat jus dohkkehit beallebuorre čovdosiid dál ja maŋŋel jearrat veahki olggobealde. Vahátriska lea stuoris ahte Sámedikki dohkeheapmi váttisindahka oaččut gaskariikalaš doarjaga. Dat govčoduvvon “johtilisdoaimmat” sáhttet šaddat divvras pánta min árbesilbba ovddas. Mii oaččut lágadeami rievtti 3000 tonna dorskái. Lea dat áidna mii geavva “johtilit”, ja dat 3000 tonnat leat juo juhkkojuvvon 2011s. Buot eará lea sirdojuvvon boahttevaš proseassaide, ja eat dieđe vel goas dát ášši meannuduvvo Stuoradikkis.
Mun doivon guhka ahte Sámediggi fidne bohtosa mainna beassat čevllohallat, ja mii sihkarasta guolleriggodagaid boahttevaš buolvvaide mearrasámi guovlluin. Mun registreren ahte muhtimat oaivvilidt ahte mu čuovvun konsultašuvnnain galggai leahket garantistta sihkarastindihte doarjaga Sámedikkis, váikko oaivvildan ahte boađus ii leat nohkka buorre. NSR lea áivve dadjan ahte ferte árvvoštallat olles bohtosa go dat bidjo ovdán, nugo Sámedikkis maid lea riekti dahkat dan friddja vuođul boahtte váhkku dievasčoahkkima oktavuođas. Mii geat leat sámedikkeáirasat eat abut čalmmeheamit šaddat dán áššis, mii han leat eambbo ovttaoaivilis gaskkaneaset go Ráđđehusain.
---------
Dárogillii / På norsk
Kommenter denne artikkelen