Sámedikkis lea dievas ovtaoaivlivuohta ahte Ridddoguolastus šiehtadus ii leat doarvái buorre. Silje Karine Muotka jearra manne Sámedikkeráđđi ovddida ášši gos ávžžuha dohkkehit šiehtadusa
Lei illu beaivi go Riddoguolastuslávdegoddi ovttajienalažžat ovdánbuvtti buriid čoavddusevttohusaid gos historjjálaš riekti guolastit viimmat galggai dáhkiduvvot. Golbma jagi lea gollan ja dál leaba Sámedikkeráđđi ja Ráđđehus boahtan ovttaoavilii šiehtadusa birra mii loahpaha daid evttohusaid maid Riddoguolastuslávdegoddi lea ovdánbuktan.
Samediggi lea dievas ovtaoaivilvuohta ahte dát lea šiehtadus mii ii leat doarvái buorre. De sahtta jearrat manin Sámediggeráđđi ovddida ášši gos ávžžuha dohkkehit šiehtadusa?
Sámediggi rahčča oazzut doarjju ja lobálašvuođa mearrasamiid guovlluin. Dat ii leat imaš go olbmuin rittuin ja vuonain lea suoláduvvon sihke giella, gákti, identitehta ja dasa lassiin vel riekti beassat heaggadehálaš guolleressuršaide. Badjelaš 40 jagi leat dorron sihkarastindihte dohkehit guolastusrivttiid mii olbmuin lea leamaš vaikko man guhkka.
Riddoguolastuslávdegotti barggu bokte bođiimet dan dássái ahte ceggen ja dohkkeheapmi mearrasápmelaččaid riektevuođđu viimmat galgggai duođaštuvvot. Dađibahábut ii šaddan nu. Ráđđehus lea hilgon Riddoguolastusa evttohusa ja šiehtadus Sámedikkeráđiin muittuha historjjá birra gos hearvváiguin oastášedje. Lea ipmirmeahttun ahte sii lihkká sáhttet ráđđet šiehtadusa mas geađgejuolgi ii leat sajis, namalassi dohkkeheami mearrasápmelaččaid historjjálaš rivttiid bokte.
Dávja gullojit gažaldagaid maid Sámediggi barga mearrasápmelaččaid ovddas. Mun jearan livčči go dát geavvan jus ášši livčči leamen eará sámi ealáhusaid birra? Sámediggi berre čájehit ahte lea mearrasápmelaččaid orgána, ja doarrut min rivttiid ovddas. Lea váivi jus lea deahaleabbo politihkkalaš dolggi oaččut gahpirii go sihkarastit mearrasápmelaččaid vuođustusa.
Go juo Sámedikkepresideantta Egil Olli ja su veahka bággejit šiehtadusa masa eai iežage jáhke, dalle ii leat go konstateret ahte lea guhkki sosiálistalaš árbbis maid earet eará Martin Tranmæl ovddidii. Su hástalus “social reisning” ja rahččamus sihkarastindihte olbmuide ráđđerievvtti buvttadangaskaomiid badjel mat galggaše addit assosiašuvnnaid dálá Barggidbellodahkki sihke Ráđđehusas ja Sámedikkis- gos kapitálafámu beroštumit leat dehaleabbo go sihkarastit olbmuit eallinláibbi. Tranmæla hástalus bidjat deattu “vore politiske søvngjængere” ala- namalassi jođihangoddai Bbas – lea buorre dego golli dakkár áiggid gos mearrasápmelaččaid rievttit fas leat nu mearkkašmeahttumat ahte eat raža historjjálaš rivttiid ovddas go leat dájuhuvvon hearvváiguin.
Ii leat menddo máŋŋit! Sámediggi ii sáhte dohkkehit go dat mearkaša ahte mii dohkkehit Stáda oainnu ahte sii sáhttet váldit ja addit iežamet rivtiid nugo sidjiide heive.
-------
Dárogillii / På norsk
Kommenter denne artikkelen