Suodjalanbargu - koloniseren - Norgga Sámiid Riikkasearvi

NRK Sápmi lágidii gieskat álbmotčoahkkima Kárášjogas Anárjoga álbmotmeahci viiddiideami plánaid birra. Álbmotčoahkkin čájehii ahte lei stuora vuosteháhku evttohussii. Maŋŋil jerrojuvvui manin lei digaštallan nu ovttageardan? Gosa jávke suodjalanberošteaddjit?

Vástadus soaita leat nu álki ahte suodjalanberošteaddjiit čohkkajit kantuvrraineaset Oslos dahje Roandimis ? Suodjalanbargu vuolgá stádabealis, ii sámi bealis. Gávdnojit báikkalaš bealušteaddjiit suodjalanáššái Anárjohkkái ja Goahteluobbalii, muhto šadda boastut dadjat ahte suodjalanproseassat leat báikkalaččat álggohuvvon. Eai leat báikkalaččat fuobman ahte dát guovllut leat áittojuvvon (báikkalaš) geavaheamis, ja vádjolanvejolašvuođaid ferte dan dihte ráddjet. Ipmirdan go ollusat boazodoalus oidnet suodjaleami sáhttit leat veahkkin sihkarastit guohtumiid gáržžidemiid vuostá, muhto eai boazodoalu bealisge leat dušše buorit vásahusat bohccuiguin bargat álbmotmeahccis.

Digaštallamis dáid ođđa suodjalanguovlluid orru vuohttimin ahte sámit suodjaleami vuostildit. Dat ii leat dieđusge duohta. Váddon leat oainnat go eat leat mielde beassan mearrideame makkár guovllut leat suodjalanveara, ja manin dat galget suodjaluvvot. Jus suodjalivččiime guovlluid, soitet leat eará guovllut, ja eará ákkat manin? Soaitá háliidivččimme suodjalit guohtuneatnamiid bieggamilluid ja rávdnjelinjjaid vuostá? Vejolažžan sidášiimme suodjalit Báhčaveaivuona Mátta-Várjjagis mirkoluoitimis, dahje siskit oasi Várjjatvuona sáidenuohttasnurpariid vuostá.

Seammas go oljo-ja gássabuvttadeapmi riggodahtta min, áigu Norga buhtadit luondduprofiilla luonddusuodjaleamiin ja bieggumilluiguin. Ii soaitte gal njuolgut koloniseren – muhto dovdo gal nu! Eiseváldiid suodjaleapmi sámi buvttadanguovlluin, bieggamillu ásaheamit guohtuneatnamiidda, boraspirehálddašeapmi, árbevirolaš ealáhusaid mudden nugo mearraluossaguolasteapmi ja rievssahit gielain bivdit, oktibuot dovdo dego ruona koloniseren. Stuoraservvodaga dárbbut ja luondduipmárdus bidjo vuođđun, ja sámi dárbbut ja luonddugeavaheapmi gehččojuvvo unnin ja eahpedeaŧalažžan, muhtomin maiddái vahagin luonddu vuostta.

Sámediggi ja Luonddugáhttendepartameantta 2006as šiehtaiga njuolggadusaid movt suodjalanbarggut galggaši sámi guovlluin čađahuvvot. Anárjoga ja Goahteluobbala ášši leat okta dain vuosttamuččain mat čađahuvvoijt dáid njuolggadusaid mielde. Njuolggadusat ráhkaduvvojedje sihkarastindihte sámi beroštumit plánenbarggus váldojuvvojit vuhti. Dál vásihit movt dat geavahuvvojit. Dat mii lea váidalahti lea ahte bargojoavkkut gos sámi geavaheaddjit ovddastit eai oaččo doarvái veahkevári ja áiggi maid sii dárbbašit čáđahit barggu maid leat bidjon dahkat. Sámediggi lohka ahte álggahuvvon proseassat Finnmárkus leat leamašan dardaga nalde maid bealuštit sáhtá. Eat sáhte dohkkehit suodjalanproseassaid mat eai leat čađahuvvon unnimusgáibadusaid mielde mat njuolggadusat galget sihkkarastit. Dát áššit bidjet standara boahtteáiggi njuolggadus geavaheamis, ja lea deaŧalaš dál dieđihit.

Suodjalanbargu - Finnmárkkukommišuvnna hilgun? av Nils Thomas Utsi 09.05.2011 10:55
Lea guhkes áigi go lean seaguhan iežan makkár ge politihkkii, muhto dál orru dárbu čuovvolit maiddái politihkalaččat áššiid mat mu mielas orrot doadjime beare stuora prinsihpaid... NSR ja Sámediggi berrejit hilgut konsultašuvdnavuogi áššiin Finnmárkkus, mat leat gieđahallamis diggeáššin. Finnmárkkuláhka mearridii vuogi mot sámi eanan- ja luoduuressurssaid oamastupmi galgá suokkarduvvot ja gieđahallojuvvot. Áššit galget vuos dubmejuvvot Finnmárkkukommišuvnna ja vejolaččat Meahcceduopmostuolu bealis, ovdal go servodat sáhttá politihkalaččat mearridit (eksproprieret) eanan- ja luondduressurssaid eará atnui go dat masa dát árbevirolaččat leat geavahuvvon. Jus dikkis hilgojuvvo čuoččuhuvvon árbevirolaš geavaheapmi, de gullet ressurssat Fefoi ja Ráđđehus sáhttá dáid Finnmárkkulága mielde omd. ráfáidahttit. Luonddugahttendepartementa ja Sámediggi seaguhit (intervenerejit) iežaset politihkalaččat duopmostuoluid áššegieđahallamii, go konsultašuvdnavugiin čilgejit ja jus dahket mearrádusaid áššiin mat leat Finnmárkkukommišuvnna gieđahallamis. Mun ávžžuhan NSRa árvvoštallat iežas oainnu dien soahpamuša birra, mii dahkkui 2006as Sámedikki ja Luonddugahttendepartementta gaskka. NSRa berre čielgasit deattuhit ahte konsultašuvdna vuhki ii sáhte adnot vuođđun mearridit áššiid, mat leat Finnmárkkukommišuvnna gieđahallamis, ovdal go áššis lea loahpalaš duopmu Finnmárkkukommišuvnna ja vejolaččat duopmostuoluid bealis. Bajabealde namuhuvvon oaidnu čatnasa riektistáhta prinsihppii válddi juohkimis. Jus sámi árbevirolaš luonddugeavahan - ja eananvuoigatvuođat Finnmárkkus ain viidáseapput galget gieđahallojuvvot seahkálaga sihke politihkalaččat ja juridihkalaččat, de ii oba ge dáidde vejolaš čielggadit sámi vuoigatvuođaid nu go Finnmárkkuláhka čujuha. NSRa ferte čielgasit hilgut Luonddugahttendepartementta ráfáiduhttin árvalusaid dein áššiin mat gusket láhkaaššiide ja muđuid nai árvvoštallat hilgut ollásit stuorit luonddugeavahemiid rievdademiid Finnmárkkus ovdal go sámi árbevirolaš rievttit ieš guđet guovlluin leat loahpalaččat čielgan Finnmárkkukommišuvnna bealis. Mun in leat namuhan maide ge vuostá dahje mielde luonddu ráfáiduhttima birra, go dat ášši ii ieš alddis gula dása. Dan sáhttá servodat easka mannjil gieđahallat ja mearridit, jus dat orru dárbbašlaš. Dán oktavuhtii gullá dušše ahte politihkárat eai sáhte gieđahallat eai ge mearridt áššiid mat leat diggeáššin, ovdal go dát áššit leat juogo dohkkehuvvon dahje hilgojuvvon loahpalaš duomuiguin.