Dearvvašvuohta maiddái sápmelaččaide?

Dearvvašvuohta lea guovddažis juohke olbmo eallimis. Danin lea dearvvašvuođafálaldat mii lea buorre hui deaŧalaš álbmogii. Maiddái middjiide sápmelaččaide.

Áhkku ja áddjá galgaba maiddái beassat sámastit doaktara luhtte, buohcciviesus ja dearvvašvuođaguovddažiin. Dát lea okta dain mearkain mat čájehit ahte lea buorre ja dohkalaš dearvvašvuođafálaldat. Muhto giella iešokto ii leat doarvái. Lea nu olu eambbo, dego máhttu min dearvvašvuođa ja eallinoainnu birra, ja ii unnimusat ahte buot deaŧalaš struktuvrrat leat sajis.

Dál boahta fargga ovttasdoaibmanođastus, mii galggašii unnidit sosiála dearvvašvuođaerohusaid ja ahte buohkain galgá leat ovttaárvvosaš dearvvašvuođafálaldagat. Dát lea olu. Dát lea deaŧalas, ja dás leat olu vejolašvuođat. Muhto dáhttot go eiseváldit dohppet dáid vejolašvuođaid, ja dahkat dan sápmelaččaid ođastus maiddái?

Mii Norgga Sámiid Riikasearvvis bargat oaččundihte sápmelaččaide ovttaárvvosaš dearvvašvuođafálaldaga nugo iežá álbmogis. Muhto mii oaivvilidit ahte sámi dearvvašvuođa ja buresbirgengažaldat lea eanet go dušše deaivvadit sámegielat doaktariin, dahje oaččut dulkonfálaldaga. Lea sáhka eallinipmárdusa birra mii lea máŋggaid buolvvaid mielde ásahuvvon. Dán ipmárdusa ja máhtu fertet nannet go ásahit sámi dearvvašvuođafálaldagat.

Rievdadeamit struktuvvras fertejit buoridit fálaldaga.

Otne gávdnojit buori fálaldagat sápmelaččaide, ja lea deaŧalas ahte dát ain bissot go struktuvrrat rievdaduvvojit. Lea evttohuvvon ahte suohkanat galget eambbo ovttasvástadusa valdit. Juohke suohkan galga ráhkadit plána dán bárgui, ja mii vuorjašuvvat ahte dat sámi perspektiiva lahppo. Danin oaivvildit ahte suohkanat galget árvvoštallat makkár váikkuhusat buktet sámi álbmogii ja maiddái movt buoridit fálaldaga. Lea deaŧalas ahte suohkanat vuostáiváldet dán vejolašvuođa maid dát adda, earet eará suohkangaskkasaš ovttasbargu.

Mahttolokten ja dutkan

Mii oaivvildit ahte ovttasdoaibmanođastus ferte sihkarastit sámi mahtoloktema. Sáhttit namuhit máŋga evttohusa. Mii leat ovdal ovddidan árvodáhkideami sámi boarrasiidda, nannet sámi sisdoalu dearvvašvuođa oahpuin, ja álggahit sámegiel dearvvašvuođadivššuoahpu. Lea deaŧalaš ahte sihkarastojuvvojit doarvai fágaoahppan dearvvašvuođa ja sosiálabargiid buot osiin. Mahttu sámi dearvvašvuođa birra lea unnan leamaš čalmmustuvvon.  Danin oaivvilidt ahte dárbbašuvvo eanet dutkan earet eará demensa birra, makkár váikkuhusat luonddumirkut, allergiat, sohkardávda ja psyhkálaš dearvvašvuohta sámi albmogii addet ja leat. Mii háliidit maiddái ahte gehččojuvvo manin fálaldat sámegielat nissonolbmuide lea heajubut go iežá álbmogii.

Mii NSRas sávvat ahte ovttasdoaibmanođastus mielddisbukta dearvvašvuođalokten buot sámiide, váikke gos orrut.