Heaittihanevttohusaiguin gártá midjiide nai vehá “Kartago ákkastallan”. Mii vertet ohpit geardduhit man dehálaš skovlá lea sihke sámegiela ovdáneapmái ja leavvamii ja muđui ge dan sivas go sámi gilit gillájit jos nuorat vertejit fárret oahpu gazzima dihte.

Norgga otná servvodagas lea stuorámus hástalus lážihit diliid nuvt ahte kultuvrrat sáhttet eallit bálddalagaid ráfin ja ipmárdussan nuppiid nuppiiguin. Norgga árbevirolaš kultuvrrat, sámi ja dáža kultuvrrat, leat erenomaš dilis, ja mis lea ovddasvástádus vuosehit beaivválaš eallimis ja mearrádusaid baktu ahte dáža ja sámi giella ja kultuvra leat ovttadássásaččat. Praktihkalaččat dat mearkkaša ahte sámi giella oažžu nu lunddolaš saji servvodagas ahte ii galggaše dárbu ge rávkat čalmmiiguin go oaidná ja gullá sámegiela. Dasa lea hain guhkes geaidnu. Mii diehtit gonnes mii orrut, ja mii dobdat ovdagáttuid mahka leat leamaš sihke sámi giela ja kultuvrra vuostá. Váldá áigi duššindahkat ovdagáttuid ja sajáiduhttit sámegiela almmolaš ja lunddolaš oassin servodagas. Váhkevierdasa joatkkaskovllá Skániid ossodat lea vehážiid mielde lihkostuvvamin dainna.

Eai leat galle joatkkaskovllá Romssa fylkkas gonnes sámegiella oahpahuvvo juohke dásiin. Dábáleamos lea ahte ovttaskas oahppi duoppil dappil oažžu sámegielaoahpahusa interneahta vai studio baktu. Obba okto ja moskkus vuohki, mii duostat dadjat. Manne galgá juste sámegiella oahpahuvvot nu čihkosis ahte fága ii oppage vuhtto skovlábirrasis?

Moadde jagi das ovdal Romssa fylkka oahpahusossodat nammadii Skániid joatkkaskovllá, oktan Ráissa ja Vuotnasiidda joatkkaskovlláid, ođđa fága sámi kulturmáhtu láidesteaddjin. Dakko baktu loktejuvvui sámi sisdoallu oahpahusas. Skovllá neahttasiidduin sáhttet hain lohkat goktes skovlá čovddii dan láidesteaddji barggu. Muittus berre nai leat Romssa fylkka ja Sámedikki ovttasbarggošiehtadus mii geatnegahttá fylkka ovddidit goappážiid fylkka árbevirolaš kultuvrra, sámi ja dáža. Mii muittuhit nai Vuođđolága paragráfa mii geatnegahttá stáđalaš eiseválddiid, dan oktavuođas fylkka stáđa sajis, bearráigeahččat ahte sámigiella ovdánivččii. Min mielas lea erenoamážit dehálaš guovllus gonnes muđui eai bálljo gávdno stáđalaš sámi ásahusat.

Min guovllus lassána beroštupmi ja roahkkatvuohta sámástit. Vuhtto skovllás dan ládje ahte sámegieloahppit lassánit ja ahte sámegiella gullo ja oidno skovllá árgabeaivin. Sámegielohppiide lea vuogas ja buorre vásáhus leahkit joavkun. Lea lossat gurpot sámevuođa eivokto. Ovttaskas oahppit geain lea sámegiella fágan, eai dárbbaš nuppiin oažžut “samen” iežas áidna identitehtan. Sámi nuorat, nugo dáža nuorat ge, hálddašit vaikko man hollu rollaid nuoraidbirrasis. Jáhkkit ahte vel dáža nuorat livčče ollásit heammástuvvan jos “norsken” livččii áidna identitehta. Skániid joatkkaskovllás lea sámi bealli buorre lihkus diehttelas ja lunddolaš oassi birrasis.

Skániid joatkkaskovllá kultuvrralaš bealli lagašbirrasis lea nai namuhanveara. Duortnussámegiella norggabeal suopman lea vuortnuhuvvon. Nuorttabus gievrra sámesuopmanat váikkuhit beaivválaččat. Unnán leat sámi ásahusat mahka barget gielain. Danin lea joatkkaskovllá giellaoahpahus bearjjasin sihke dáruiduhttima ja suopmanjávkkadeami vuoste. Livččii lunddolaš beroštupmi sihke fylkka bealis ja obba Sámi bealis gáhttet áitojuvvon duortnussámegiela maid garra dáruiduhttin goasii hávkii.

Skovlá lea sajáiduvvon sámi iešdobdonannejeaddjin ja oahpahusásahussan. Dasa lassin skovlá doaibmá nubbin goahtebealljin sámeservvodaga veahkkin sámi iešdobdohuksenbarggus. Min báikkálaš sámi servvodat lea lávkemin rivttes guvlui. Joatkkaskovlá lea borjjastanveahkkin hollu sámenuoraide. Dán skovllá gehtte háddjehallet sámenuorat juohke gávpogii ja nanusvuohta sorbmejuvvo.

Sullii logi jagi das ovdal sámi álbmotbeaivvi áiggi ledje diggomat duon dan suohkanstivrrain danne birralis sámi geaidnogalbbaid geažil. Suohkanpolitihkkarat gávdne nuppi imaraš ákka nuppi maŋis manne sámegielat galbbat eai galgga oidnosii. Jur seammá áiggi lei Skániid joatkkaskovllá rektor almmuheame guovllu vuosttas almmolaš sámegiel galbba, ja ávžžuhii báikkálaš suohkaniid bargat dan seammá. Mii dárbbašit Váhkevierdasa joatkkaskovllá Skániid ossodaga veahkkin loktet sámegiela arvvu ja dahkat sámegiela dábálažžan ja lunddolažžan nuoraid gaskkas min guovttekultuvrralaš servodagas.

Loahpalohppii lea jearaldat geaid várás Romssa Fylkaráđđi lea plánemin. Jierbmás suohkanlaš plánejeaddji soames davvinorggalaš suohkanis dajai aktii, maŋŋil go politihkkárat ledje moaitán ahte su plánat eai lean doarvái čáffadat, ahte mii vertet bákkus plánet ja láhčit vejolašvuođaid daid olbmuid ja ássamiid várás mahka juo leat suohkanis. Jierbmás sánit. Mii muittuhit ahte Romssa fylkkas leat hollu gilit, gilážat ja boaittobealbáikkit. Olbmot leat assán vuotnagáttiide ja sulluide, várregilážiidda ja vuovdebáikkiide, leat gávdnan ja gávdnet hain birgejumi olggobealde guovddašbáikkiid, ja berreše hain beassat orrut dain báikkiin. Lassin lea fylka leamaš máŋggakultuvrralaš ja máŋggagielalaš máŋga čuohti jagi ovdal min guovddaš eiseválddit ságastišgohte dan riggodaga birra.

Mii ávžžuhit Fylkaráđđi bidjat vuođđun iežas skovláplánemii čuovvovaččat; geahka fylkkas orrot, gonnes sii orrot, gonnes sii berreše oažžut vejolašvuođa hain orrut, fylkka geografiija ja dálkkádaga, fylkka ássamat ja birgejumit, ja vel muitit iežas ovddasvástádusa sámegiela ektui. Ja dasto čilget ruhtadárbbuid Ráđđehussii buoret go geahččalit suoládit moaluid boaittobealbáikkiin.