Sámediggeevttohas Gunn-Britt Retter (NSR/SáB) berošta birasáššiin.

“Flått” lea rievdamiid váikkuhus

Sámi guovlluin vuohttit ahte muohta suddá árat giđđat ja muohta maid ii boađe nu árrat go ovdal čakčat. Šaddoáigi lea danne guhkit. Lieggasat dálkkit váikkuhit váikkuhit rievdamii faunas nu go mii dál dovdat dan. Ođđa šlájat ihtet; sihke divrrit, šattut, eallit ja mearraeallit. Ahte “flått” lea boahtán davás lea juoga mas olbmot leat beroštan dán geasi. Seammás sirdašuvvo ordarádji badjelii. Leat dávjjit bivvalat dálvit mat dagahit jieŋaid ja šaddá heajos ealát. Mii oaidnit ahte šattut, eallit, guolit ja divrrit birgejit bures go dálkkit rivdet, muhto nágodat go mii olbmot čuovvut?

Mii fertet rievdadit min ávkkástallama eatnamiin ja čáziin

Sámi kultuvrra stuorámus hástalusat eai soaitte leat dálkkádatrievdamat, eai aŋkke vel. Kultuvra lea seilon vaikke ovdal ge lea luondu rievdan. Lea baicce hástalus go eatnamiid ja čáziid ávkkástallan rievdá. Go jiekŋa mearas unno de šaddá álkit fitnet daid riggodagaid mearas mat eai šat šatta go daid vuos váldá doppe, ja šaddá álkit daid duolvut eret dáppe davvin. Ja mii oaidnit ahte orro leamin hui hoahppu dáid riggodagaid viežžat dál.  

Leat go bieggamillot buorit birrasii?

Eará hástalus leat stáhta doaimmat CO2 luoitimiid geahpedit, ja dalle lea sáhka vejolaš fápmogálduin viežžat energiija nu go bieggamilloin ja čázádagain. Ieš dat energiija lea buhtis, muhto dan fitnet mielddisbuktá sisabahkkema lundoi go fertejit ceggejuvvot el-rávdnje-linjját ja geainnut. Dát gáržžida boazogoahtuneatnamiid vel eanet. Orru leamin hoahppu dáid ásahit Sámi guovlluide, ii ge leat dilli čohkkedit háleštit singuin geat ávkkástallet dáid guovlluid, ja ii ge leat ollislaš plána ovdamearkka dihtii bieggamillohuksema oktavuođas. Ja go dáid bidjá oktii eará fáktorain, go goahtoneatnamiid geavaheapmi rievdá ja go muhtin luonddoriggodagaid vearuhus unno, de oaidnit drámahtálaš rievdamiid eatnamiid geavaheamis sámi guovlluin.

Állet vajáldahte olbmuid dáppe davvin

Ráđđehusa čoavddus dálkádatrievdamiidda mat leat árktálaš guovlluin lea poláradutkan. Norggas nannejuvvo poláradutkan sakka. Dat lea dehálaš, muhto davvi ii leat beare jiekŋa ja polára guovllut. Mearas maid lea gáddi, ja gáttis orrot olbmot. Olbmut geain lea erenoamán gelbbolašvuohta birget guovlluin maid muhtinat gohčodit márginala guovlun.

Dustendihte daid hástalusaid mat bohtet dálkkádatrievdamiin, de fertet mii atnit árvvus ja geavahit dan buoremus gelbbolašvuođa maid fitnet. Sihke oarjemáilmmi dutkama, ja dan gelbbolašvuođa maid olbmot geat leat ássan dáppe leat háhkan alccesat buolvvas bulvii. Go bidjá guokte oasi oktii, nu og oarjemáilmmi dutkama ja árbevirolaš máhttu, de ii mearkkaš ahte árbevirolaš máhttu galgá leat čikŋam dutkanrápporttas, ii ge ahte dutkan galgá sáltet árbevirolaš máhttu. Go dán guokte máhtolašvuođa-sŧstema bidjá oktii, mat leat seamma dásis, de šaddá boađus ođđa gelbbolašvuohta. Dá lea dat gelbbolašvuohta maid mii dárbbašat dustendihte daid hástalusaid mat bohtet go luondu mas mii leat oassi rievdá.

Árbevirolaš máhttu lea dehálaš hálddášeami oktavuođas

Go ráđđehus beare vuoruha nannet poláradutkama, ii ge divtte servodatdutkama ja sámi dutkama ovdánit seamma johtilit, de šaddá erohus gelbbolašvuođas maid mii sáhttit vuordit dáhpáhuvvat luonddus ja dan gelbbolašvuođas mo mii olmmožin galgat láhttet dáid rievdamiid oktavuođas. Mii hálidat várret dán vuostá. Vai mii leat buoremusat ráhkanan dáidda dálkkádatrievdamiidda, de ferte árbevirolaš gelbbolašvuohta duođaštuvvat. Ii beare historjjálaš beroštumi geažil, muhto vai dat lea vuođđun hálddašeapmái ja min iežamet dutkamii.

Gunn-Britt Retter, Norgga Sámiid Riikkasearvi / Sámi Álbmotbellodat

Nuortaguovllu válgabiire

Dárogillii/på norsk