- Cuovvovaš vahkuid áigu NSR cadahit nominašuvnnaid sámediggeválggaide. Danin háliidan erenoamážit cealkit válgastivrraide ja vejolaš listakandidáhtaide. Suohkanválggaid dutkan cájeha ahte olu nissonat dávjá heitet ovtta áigodaga ma??il. Lea go nu maiddái sámediggeválggain? Mun hástalan sin geat ieš gudetge sivaid geažil eai leat áigumin oddasit searvat válggaide, nuppes jurdilit. Ja mun hástalan válgastivrraid ja báikkálaš servviid jurddašit mo mii buoremusat sáhttit doarjut sin barggu geat váldet dan hástalusa searvat válggaide ja ovddastit jienasteddjiid Sámedikkis, dadjá Aili Keskitalo.
Nissonbeaivvi calmmustahttin lea historjjálaccat catnašuvvan nissoniid jienastanvuoigatvuhtii ja nissoniid vuoigatvuodaide bargoeallimis. Norggas leat nissonat beassan jienastit 1913 rájes, muhto mis lea ain bargomárkan mii lea juhkkojuvvon sohkabeliid mielde, nu maiddái sámi guovlluin. Nissoniid vuoigatvuodaid ja sámi vuoigatvuodaid rahcamušain lea seamma vuoddojurdda. Nissonbeaivi lea maid riikkaidgaskasaš solidaritehtabeaivi. Otne leat ain nissonolbmot geat barget eanemusat, muhto nissonolbmot goit ge oamastit unnit go 1 proseantta máilmmi riggodagain. Nissoniid vuoigatvuodat, vejolašvuodat ja friddjavuohta lea garrasit ráddjejuvvon olu sajiin máilmmis.
Lihkku nissonbeivviin!
Denne teksten på norsk
Kommenter denne artikkelen