Doarjjastivrra jođiheaddji Ann-Mari Thomassen váldá erenoamážit ovdan čuovvovaš juolludemiid:
2 Interreg-prošektii sámi prográmma siskkobealde juolluduvvui oktiibuot 654 000 ruvdnosaš doarjja. Nuppi dán guovtti prošeavtta áigumuš, mii juolluduvvui Saemien Sijte:ii, lea čohkket dieđuid sámi dilálašvuođaid birra ja almmuhit dáid dieđuid interneahtas máttasámi guovllu eará geavaheaddjiid várás.
Goikeguolleráju Gáŋgaviikkas
Skeavvonjárgga servodahkii Gáŋgaviikka gielddas juolluduvvui buohkanasii 414 000 ruvdnosaš doarjja sihke goikeguolleráju ásaheapmái ja govdobrukku viiddideapmái vierrofatnasiid várás. Thomassen deattuha ahte dát leat deaŧalaš doarjjajuolludeamit, ovttas Gáŋgaviikka gielddain, buhtadassan dasa ahte dát báikegoddi ferte heittihit buot luossabiebmama vuonas ja Deanučázádaga lahkosis.
Čáhcerusttet Unjárggas
Stivrajođiheaddji váldá maid ovdan prošeavtta Unjárgga gielddas, mii galgá ráhkadit rusttega mainna ávkkástallat báikkálaš čáhcegálduin nu ahte sáhttá buvttadit juhkančázi. Dál ii buvttat ii oktage Davvi-Norgga fitnodat juhkančázi, nu ahte dát prošeakta lea sihke ođđa ja hutkás buvttaovddidandoaibmabidju riikkadásis.
Dáiddačájáhus
Kulturbealis juolluduvvui 170 000 ruvdnosaš doarjja RiddoDuottarmusea dáiddačájáhussii ja sámi musihkkafestiválii mas leat smávva dáiddárjovkkožat mat barget iešguđetlágan doaimmaiguin sámi dáidaga ja davveguovlluid ja álgoálbmot áššiid oktavuođas. Boađusin galgá leat gierdomátkečájáhus 2009 čavčča.
Rabas diehtojuohkkinčoahkkin
Muđui háliida doarjjastivrra jođiheaddji maiddái namuhit ahte lágiduvvui rabas diehtojuohkinčoahkkin stivrra doaima ja doarjjaortnegiid birra masa bohte ollu olbmot. Lea deaŧalaš olbmuide addit dieđuid njuolgga Sámedikki doaimma birra, erenoamážit daid ortnegiid birra, mat gusket ealáhusaide, ohppui ja kultuvrii. Dollojuvvui maiddái čoahkkin Snoasa suohkaniin mas lonuhuvvojedje dieđut relevánta doaibmabijuid birra mat čađahuvvojit ja plánejuvvojit čađahuvvot báikkálaččat dán guovllus.
Fitne galledeamen Saemien Sijte
Álbmotčoahkkima lassin ja dan čoahkkima lassin, mii lei Snoasa suohkaniin, finai Sámedikki stivra maiddái galledeamen Saemien Sijte gos oaččui dieđuid musea plánejuvvon viiddideami birra. Sii gallededje maiddái Snoasa mánáidskuvlla ja Wilks oappažiid duodjefitnodaga, geahčadit mo sii buvttadit, vuovdalit ja vudet, dan kollekšuvnna maid sii rákadit.
Lea deaŧalaš gulahallat gielddaiguin ja eará oassálastiiguin daid doaibmabijuid birra maid sáhttá leat guovdil doarjut váikkuhangaskaomiiguin, loahpaha stivrajođiheaddji Ann-Mari Thomassen.
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake