Áddetmeahttun preassadieđáhusas sivahallá Bargiidbellodaga Hilde Nyvoll mu sihke boastut ádden ráđi dieđáhusa sámi ásahusaid birra ja ahte mun beroštan proseassas eambbo go politihkas.
Beahttašuvvan
Mun sáhtán jeđđet su dainna ahte NSRs gal leat garra oaivilat olu ráđi árvalusaide, ja mii áigut áinnas, nu go leat dahkan 40 jagi čađa, searvat sámi servodaga huksemii. Mii leat goitge beahttašuvvan go Sámediggeráđđi lea hilgon dan dehálaš gelbbolašvuođa mii gávdno sámi ásahusain. Danin áigu NSR sin bovdet searvat digaštallamii boahttevaš stivrejumi, organiserema ja ovddasvástádusaid birra.
Historjá lea dehálaš!
Mii galgat atnit historjjá muittus. Sámi ásahusat leat ásahuvvon ja ovdánahttojuvvon danin go stáhtalaš orgánat, suohkanat ja fylkkasuohkanat eai leat vuoruhan eai ge áimmahuššan bargguid mat leat dehálaččat sámi álbmogii.
Resursaolbmot ja eaktodáhtolaš searvvit leat váldán ovddasvástádusa, ásahan mánáidgárddiid, álggahan teáhteriid, huksen kulturguovddážiid, museaid, giellaguovddážiid ja skuvllaid. Dávjá leat sii dađis ožžon almmolaš ruhtadeami – muhto das leamašan dábálaččat áŋgiris eaŋkilolbmot ja báikkálaš vuođusteapmi duogážin álggaheapmái.
NSR mielas lea dehálaš doalahit dán báikkálaš jođihanfámu ja beroštumi, danin go mii jáhkkit dan dárbbašuvvot maiddái boahtteáiggis, vaikke vel mis lea ge Sámediggi.
Guovddášstivrejupmi ii leat čoavddus
In jáhke guovddášstivrejupmi Sámedikki bealis čoavdit visot váttisvuođaid ja hástalusaid sámi servodagas. Eai Sámedikkis leat návccat ja fámut stivret visot. Dan han sámediggeráđđi ieš vuige dieđáhusas – jus árvalusaid galggaš čađahit de sii dárbbašit eanet resurssaid – Sámediggái.
Sámediggi ferte baicce váikkuhit fápmojuohkimii ja máŋggabealatvuhtii olggobealde Sámedikki seinniid – dat attášii midjiide dan gievrras servodaga masa maiddái Bargiidbellodat lea dovddahan dárbbu. Dán áššis gal lea Bargiidbellodagas bahá hávkadit buriid áigumušaid iežaset stivrenháluin.
Sihke proseassa ja politihkka dehálaš
Čeahpes politihkkár diehtá ahte sihke politihkka ja proseassa lea dehálaš. Ii leat doarvái oaiviliid lonohallat ja mearrádusaid dahkat. Ferte maid vuhtiiváldit ahte mearrádusaid galgá čađahit – ja dan it dáidde okto nagodit.
Dás sáhtašii Hilde Nyvoll oahppat iežas bellodatustibis, ođđa dearvvašvuođaministtar Bjarne Håkon Hanssenis. Go Hanssen dál lea plánemin ođđa dearvvašvuođareforpma, de dat geavaha áiggi oahppat fágasuorggi, guldalit resursaolbmuid ja dakko bokte hukset luohttámuša – sis geat maŋit áiggis galget čađahit dan reforpma maid son árvala.
BBs rievdan oaidnu?
Sáhttá oahppat feara maid go rollaid lonuha. Lea oalle imaš jurddašit man hirpmahuvvan BB sámediggejoavku lei 2006, go NSR sámediggeráđđi evttohii gaskaboddosaš njuolggadusaid rievdaduvvon meahcceávkkástallamii vuorddedettiin viiddis gulaskuddanproseassa. Dalle oainnat BB sákka deattuhii gulahallama ja proseassa, eai ge nu beroštan politihkalaš sisdoalus.
Muhto, dál, go lea sáhka sámi ásahusaid boahtteáiggis, de gal lea gusto deháleappot fámostallat!
Manin lei deháleappot bovdet Finnmárkku fylkkasuohkana ja suohkaniid gulahallamii njuolggadusaid birra, go bovdet sámi servodaga ja sámi ásahusaid ságastallat iežaset boahtteáiggi birra? Lea go danin go BB bellodatustibat stivrejit eanaš suohkaniid Finnmárkkus, ja nu eai daga sámi ásahusain? Lea go danin go stuorraservodaga oaivilat leat deháleappot Bargiidbellodahkii go sápmelačča oaivil? Mun sávan ahte nu ii leat.
Duššái golaheamin áiggi
Eai dáidde evttohusat leat nu vearrái go vuosttaš geahčastagas orrojit. Ráđđelahttu Hilde Nyvoll dáhkida seamma preassadieđáhusas ahte sii diehttelasat áigot gulahallat ásahusaiguin. Maŋŋil go Sámediggi lea dáhkan iežas mearrádusa!
Mu mielas orru áibbas dušši ahte sámediggeráđđi ovddida beallegárvvis ášši dievasčoahkkima ovdii. Ii, ráhkkis BB, sáddejehket evttohusaid gulaskuddamii sidjiide geat galget daid čađahit ja váikkuhusaiguin eallit! Dasto sáhttá Sámediggi gieđahallat čađa jurddašuvvon evttohusaid. Lea duššái bálkestit sámi álbmotválljejuvvon áirasiid áiggi gieđahallat evttohusaid maid goit ge ferte rievdadit, ja main ii soaitte leat eanetlohku čađahit.
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake