- Sámediggái lea stuorra lávki dohkkehit láhkaevttohusa mii nanne sámiid ja earáid vuoigatvuođaid guolástit Finnmárkku mearas, celkkii sámediggeáirras Ann-Mari Thomassen (NSR) go Sámediggi mannan vahkus meannudii nugohčoduvvon Finnmárkkuguolástuslága. Sámedikki áirasat ledje buohkat ovtta oaivilis dasa ahte Guolástuslávdegotti evttohusat leat buorit, ja nannejit mearrasámi guovlluid, ja olles Finnmárkku rittu.
Finnmárkku Guolástussearvi beahttá
Moadde beaivvi maŋŋá go Sámediggi leai buktán ovttajienalaš mearrádusa, de Finnmárkku Guolástuslihttu hilggui árvalusa. Thomassen lea behtohallan. – Manne sii hilgot árvalusa? Eai go fuola daid guolástusvuoigatvuođaid mat Finnmárkku álbmogis leat historjjálaččat, imaštallá Thomassen ja lasiha: - Guolástussearvi cealká buohkaid vuostá. Buohkat leat háliidan ahte riddoálbmogis galgá leat vuoigatvuohta guolástit iežaset lagaš guovlluin.
- Riddoguolástuslávdegotti árvalus addá buori vejolašvuođa eará láhkái stivret rittus, nu ahte sii geat orrot buot lagamus, besset bivdit ja ávkki atnit resurssain. Das leat dušše buorit ovdamunit, cealká Thomassen.
Doallá go Helga lohpádusaidis?
Guolástusministtar Helga Pedersen lohpidii ođđa politihka fievrridišgoahtit, ođđa guolástuspolitihka mii lea riddoguovlluid guolástuspolitihkka. Ann-Mari Thomassen muitá bures daid lohpádusaid.
- Riddoguolástuslávdegotti árvalus lea juste nu, namalassii ođđa guolástuspolitihkka mii heive riddoguovlluide. De lea gažaldat duostá go Helga Pedersen ja Bargiidbellodat duođaid čađahit ođđa guolástuspolitihka rittus? Dál livččii vejolašvuohta, cealká Thomassen.
Stuorra vuoitu
Thomassen mielas Finnmárkkuguolástusláhka lea stuorra vuoitu. – Vuosttažettiin vuoitu mearrasámiide. Mearrasámiid vuoigatvuođat leat dokumenterejuvvon ja nannejuvvon. Sis lea vuoigatvuohta geavahit guolástusresurssaid. Vuoitu Sámediggái mii álggu rájes lea bargan mearrasámi áššiiguin ja lei fárus oččodeamen Riddoguolástuslávdegotti.
Vuoitu NSRii mii 1968:s vuosttaš resolušuvnnas gáibidii ahte eiseválddit galget čielggadit vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide, ja dan rájes bargan jámma sámepolitihkalaš guolástusgažaldagaiguin, nanne Ann-Mari Thomassen.
Guolásteaddjit vátnon
Go Ann-Mari Thomassen lei sámediggeráđi lahttu, de barggai guolástusáššiiguin. Son finai hállamin guolásteddjiiguin, ja muitá erenoamáš bures go finai Bearalvákkis ja Báhcavuonas geassemánus 2007.
Buot guolásteaddjit muitaledje movt sin dilli lea guolástusealáhusas ja riddoservodagas. Eiseválddit leat hirbmadit reguleren sin bivdima. Guolásteaddjit leat vátnon ja dál bivdet unnit go ovdal, eaige jáhke ahte dilli buorrána. – Mun sávan ahte Guolástuslávdegotti árvalus sáhttá buktit movtta guolásteddjiide, ahte eambbosat bivdigohtet, ja oažžot áigáiboađu guolásteamis loahpaha Thomassen.
Kommenter denne artikkelen
Tips en venn Gå tilbake