Dás logat reivve maid parlamentáralaš jođiheaddjit Sámedikkis lea čállán stáhtaministarii:

Don fitnet Sámedikkis bearjadaga miessemánu 30. beaivvi 2008 ja dus leai maid preassakonferánsa dakka maŋŋá. Eanas gažaldagat journalisttain ledje suohkana ruhtadili birra ja sámegielsuohkaniid dili birra. Go ledjet mannan, de sámediggeáirasat ávžžuhišgohte min čállit oktasaš reivve sámegiel- ja kveanagielsuohkaniid heajos ruhtadili birra.

Sámedikki oainnu mielde suohkaniin ii leat doarvái buorre ortnet rehkenastit sisaboađu ja goluid mat čuvvot go šaddet bálvalit guovttegielat ja ovttagielat álbmoga, sámegielat ja kveanagielat suohkaniin.

Sámegiella lea duohta dilis jávkamin eanas suohkaniin Norgga bealde. Suohkanat eai nagot ealihit sámi báikegottiid, ja báikegotti skuvllat heaittihuvvojit. Skuvllaid haga eai ceavzze sámi báikegottit, iige sámegiella, iige kveanagiella. Stuorradiggedieđáhusas čuožžu ollu sámegiela gáhttema birra, muhto giellagáhtten šaddá váttis jos giliskuvllaid šaddá heaittihit heajos suohkanruhtadili geažil.

Sámediggi lea bukten gulaskuddancealkámuša Sørheim-lávdegotti čielggadeapmái 13.02.08. Gulaskuddancealkámušas mii leat čujuhan boaittobealsuohkaniid hástalusaide go suohkanat šaddet heaittihit fálaldagaid. Sámi suohkanat šaddet heaittihit oalle ollu fálaldagaid, danne go sámi suohkanat leat nugohčoduvvon boaittobealsuohkanat Norggas, ja vaikko dat leat boaittobealde dáčča mielas, de dat leat guovddáš guovllut sámi oktavuođas. Dáin báikegottiin leat sámegiella, sámevuohta ja sámi ealáhusat eallimin. Go suohkanat šaddet unnidit iežaset infrastruktuvrra, de dat čuohcá sierra láhkái sámi báikegottiide sámi suohkaniin.

Suohkan sáhttá bargat bures sámi kultuvrra ja sámi suohkaniid ovddas, jos suohkaniin lea ruhta. Guovttegielatvuohta giellahálddašanguovllus ja olggobealde giellahálddašanguovllu lea oalle stuorra lassigollu suohkaniidda.

Kárášjoga boarrásiidsiiddas muitaluvvojedje Stáhtaministarii oktan su mátkeguimmiide hástalusaid birra, ja nu maid várra Porsáŋggus go dohko jovde.

Sámediggi lea máŋga jagi dorjon báikkálaš prošeavttaid mat ealáskahttet lullisámegiela ja kultuvrra Elgå skuvllas Hedmárkkus. Dasa lea Sámediggi bidjan oalle ollu ruđa, ja ruđas leamaš ávki. Go prošeaktaáigodat lei nohkan, de suohkan hállagođii heaittihit giliskuvlla. Skuvla oaččui lassi doarjaga stáhtabušeahtas, ja lea ain doaimmas.

Nubbi eará ášši lea oahpaheddjiid bálká. Suohkanat ožžot unnán refušuvnna sámegieloahpaheddjiide ja kveanagiela oahpaheddjiide. Suohkanat mákset oalle ollu ruđa oahpaheddjiide, muhto stáhta ii buhtat duohta goluid. Suohkan šaddá ieš máksit. Omasvuona suohkanis Romssa fylkkas ásset 1950 olbmo. Suohkan máksá sullii 1 milliuvnna ruvnnu sámegieloahpahusa ja kveanagiela oahpahusa ovddas, lassin daidda ruđaide maid fylkkamánni buhtada. Dát leat lassigolut mat leat dušše dain suohkaniin mat fállet giellaoahpahusa.

Muhto, mii fertet goittotge dál eanemusat Porsáŋggu suohkana čalmmustit. Suodjalus lea unnidan doaimmaid, ja almmolaš bargosajit leat nohkan, ja olbmot fárrejit eret. Porsáŋggu suohkan ferte oanehis áiggis mearridit movt unnidit fálaldagaid suohkanis.

Mii rávvet ahte suohkan oažžu ruhtadoarjaga dan mađe ahte sáhttá bisuhit boaittobealde giliskuvllaid main lea buorre sámegieloahpahus ja kveanagieloahpahus. Dát ásahusat leat dehálaččat go suohkan dál áigu nuppástuhttit fálaldagaid ja ealáhusaid. Vaikko suodjalus lea heaittihan doaimmaid, de ii galgga suohkan šaddat heaittihit sámegiel- ja kveanagielbarggu suohkanis. Mii dáhttut ahte Ráđđehus attášii lasi doaibmadoarjaga vai sámegiella ja kveanagiella ain sáhttet ceavzit guktot bealde Porsáŋgguvuona, maiddái beavžžabealde.

Mii sávvat dáidda hástalusaide gávdnošii čoavddus.

Denne artikkelen på norsk