Buorit olbmot/guldaleaddjit!

Mun háliidan álggahit dainna ahte sávan midjiide buohkaide lihku máilmmi eamiálbmotbeivviin. Mun giittán maid Sámedikki bealis dan go Unjárgga sámiid searvi lea bovden searvat dán čalmmusteapmái.

Sámis lea dáhpi ávvudit dán beaivvi máŋggaláhkai. Midjiide sámiide lea borgemánnu hui dilihis áigi. Dalle leat muorjjit láddan, ja ferte háhkat dálvái guoli. Dat go mii sámit eat nu ollu ávvut dán beaivvi sáhttá boahtit das, go eat astta go ieš dáhton ii heive nu bures. Danne lea mus illu oaidnit go nu máŋggas leat boahtán deike otne. Ja mun háliidan jáhkkit dan ahte dasa ii leat sivvan dat heajos juomejahki.

Muhto, vaikko eamiálbmotbeaivvi ávvudeapmi ii leatge nu cieggan vuos, de leat sámiin dattetge nana ja guhkes árbevierut aktiivvalaččat bargat riikkaidgaskasaš arenain ja ovddidit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Sámiid kultuvrralaš áŋgiruššan, masa šattai ođđa leaktu 1960-logu loahpageahčen, bohciidahtii čielga dárbbu áŋgiruššagoahtit riikkaidgaskasaččat vai kultuvra bisošii ja ovdánivččii. Sámeášši šattai eanet ja eanet eamiálbmotáššin.

Riikkaidgaskasaš eamiálbmotbarggus ja sámiid searvamis dasa, lea leamaš njuolga mearkkašupmi sámiid dillái. Dát bođii hui čielgasit ovdan proseassas mii buvttihii finnmárkkulága 2005:s. Sihke ILO, ON nállevealahanlávdegotti, ON eamiálbmot vuoigatvuođaáššiid erenoamašdieđiheaddji ja riikkaidgaskasaš álbmotriekteáššedovdiid cealkámušain ja rávvagiin lei mearrideaddji mearkkašupmi go sámiid vuoigatvuođat dohkkehuvvojedje finnmárkkulága mearrideami bokte.

Eamiálbmogiid dilli máilmmis lea hui máŋggalágan, ja sis leat dávjá hui váttis eallineavttut. Das movt stáhtat riikkaidgaskasaččat leat mudden ja ovttasbargan eamiálbmogiiguin, lea leamaš hui stuorra mearkkašupmi máilmmi eamiálbmogiidda. Danne vai dohkkehuvvot sihke eamiálbmogin ja vai stáhtat politihkaset hábmemis árvvusatnet eamiálbmogiid sierra dili ja beroštumiid álbmogin.

"Ovttas buoridit máilmmi". Diet lea ON vuođđojurdda. Ja dan čuvvot maid eamiálbmotorganisašuvnnat riikkaidgaskasaš arenas. Dan oktavuođas barget eamiálbmogat ovttas. Dat go omd. Sámedikkit Norggas, Ruoŧas ja Suomas dahje eará eamiálbmogat servet iežaset stáhtaid delegašuvnnaid bokte ii galgga hehttet dán lágan ovttasbarggu. Sámedikki bealis lea čielggas ahte mii deattuhit min stáhtusa iešheanalis oasálažžan ovttasráđiid earáiguin. Ja go galgá olahit bohtosiid, de lea dárbu bargat ovttas, sihke siskkáldasat eamiálbmogiid gaskka ja earáiguin. Maiddái sihke stáhtaid ektui ja daid ii-stáhtalaš organsisašuvnnaid dahje muhtun industriija ektui. Duohtavuohta lea ahte eamiálbmogat dárbbašit doarjaga earáin mat čájehit solidaritehta ja addet doarjaga dalle go dárbbašuvvo.

Eamiálbmogat sáhttet maid ollu oahppat guđet guimmiineaset. Oktilaččat go geahččá de lea eamiálbmogiin erenoamáš gelbbolašvuohta, eaige dušši sivaid haga dáidde eamiálbmogat gohčoduvvot máilmmi jierpmin. Nappo ferte gávdnat ovttasbargovugiid mat dievasmahttet nannoseabbot dan máhtolašvuođa ja vásihusaid mat mis ovttas leat ávkin guđet guimmiidasamet. Ovdamearkka dihte leat ”first nations” Davvi-Amerihkas buorit vásihusat, eanarivttiid ja hálddašanortnegiid birra, sámiin ja Ruonáeatnama inuihtain lea buorre gelbbolašvuohta demoktráhtalaš searvanrivttiin ja institušuvdnahuksemis, máttaamerihka indiánain lea hui buorre árbevirolaš máhtolašvuohta, san-álbmot Kalaharisáttoábis lea ožžon buriid čovdosiid šattuid genaresurssaid ávkkástallama oktavuođas (šaddu Hoodia geavahuvvo ruoinadanávnnasin) ja Ođđa Zealándda maoriálbmogis leat buorit čovdosat guolástusrivttiid hárrái. Dáid oktavuođas lea deaŧalaš lonuhallat máhtolašvuođa.

In áiggo geavahit olus áiggi eamiálbmogiid negatiiva vásáhusaide. Jus galggaš ovdánit, de ferte geargat daiguin. Muhto eat galgga dattetge vajálduhttit historjjá, muhto oahppat das. Ii leat imaš go sierranas eamiálbmotjoavkkuin lea oktiigullevašvuođadovdu, vaikke vel mii leat ge hui máŋggaláganat. Sivvan dasa lea ahte mii leat ferten gillát sullii seammaláhkai eanetlohkoálbmoga ja stáhta eiseválddiid mekanismmaid ja rihkkumiid geažil. Ja go mii daid válddahallat guhtet guimmiidasamet, de mii dovddahat ahte dat leat oahppásat midjiide. Nu fal, dan leat mii ge vásihan. Ahte sii leat geahččalan mis rivvet eatnamiid, ahte mii leat massigoahtán giellamet, ahte mii olgguštuvvot ja dahkkojuvvot oaidnemeahttumin, ahte bargguhisvuohta lea stuoris, ahte min eallin ii adnojuvvo ovttaárvosažžan. Ja vaikke vel máilmmi riggáseamos oasi eamiálbmogiid dilli lea ge buorránan, de gillájit ollu eamiálbmogat máilmmis beaivválaččat dákkár rihkkumiid geažil.

Eamiálbmotguovlluin leat maiddái eará oppalaš oktasaš dovdomearkkat. Álbmotmeahcit leat okta dain dovdomearkkain. Duohtavuohta lea ahte bealli máilmmi suodjalanguovlluin leat ásahuvvon eamiálbmotguovlluide, ii ge Norga ja Ruoŧa leat makkárge spiehkastat. Sivvan dasa go eamiálbmogiid eallinguovllut leat nu bivnnuhat eanasuodjaleami oktavuođas, lea dat erenoamáš sorjavašvuohta mii lea eamiálbmogiid kultuvrra ja luonddu gaskkas. Dán symbiosii gullá dat ahte eamiálbmogiid eallinvuogi ja kultuvrra suodjaleapmi lea mielde fuolaheamen biologalaš šláddjivuođa, ja maiddái nuppeláhkai ge. Buot máilmmi osiin vásihit eamiálbmogat ahte turisttaid ja buot eará olbmuid virkkosmahttindárbbut árvvoštallojuvvojit árvvoleabbun go báikki olbmuid ávkkástallan luondduriggodagaiguin.

Ovdalaš juovllaid mearridii Ráđđehus ásahit Várnjárgga álbmotmeahci. Ovttas Sievjju álbmotmehciin dát lea vuosttaš álbmotmeahcci Norggas mii ásahuvvui maŋŋá vuđolaš konsultašuvnnaid stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskkas.

Sámediggi dovddasta ahte suodjalanguovlu dárbbašuvvo go galgá fuolahit biologalaš šláddjivuođa. Suodjalanplánat sihkkarastet maiddái luondduvuđđosa stuorra sisabahkkemiid vuostá. Nu sáhttá suodjaleapmi sámi guovlluin leat mielde gáhttemin sámi kultuvrra bisuheami, ovddideami ja joatkima eavttuid. Muhto eaktun dasa lea dattetge gaskaboddasaš suodjalanproseassa, sisdoallu ja dakkár hálddašeapmi mii ii vierásmahte, muhto baicce nanne sámi kultuvrra oktan ealáhusaiguin ja servodateallimiin. Danne lea Sámediggi čielggas das ahte sámi guovlluid suodjalanguovlluid oktavuođas ferte ásahit dakkár hálddašeami, mii sihkkarastá duohta sámi oassálastima ja váikkuhanfámu báikkálaččat.

Várnjárgga álbmotmeahci oktavuođas báhcá vel ásahit dakkár hálddašanmálle, mii fuolaha báikkálaš ja sámi beroštumiid legitiima vuogi mielde, dakkár hálddašeami mii eahpitkeahttá lea álbmotrievttálaš rámmaid sikkobealde. Dása ferte gullat sámi oassálastin hálddašeapmái. Dálá evttohuvvon čoavddus ahte Finnmárkku fylkkamánni okto lea fápmudan hálddašanválddi, dušše ráđđeaddi lávdegoddi lassin mas sámi beroštumit leat ovddastuvvon, ii leat dohkálaš. Nu ahte dás lea mis ain bargu ovdalgo juksat ulbmila ollásit.

Ja de vel loahpas. Máilmmi eamiálbmotbeaivvi čalmmustettiin New Yorkas odne lea prográmma oassin dialoga mas lea namahus; “Honoring Indigenous Youth, Languages and Sacred Sites”. Go dál oainnán din ja eatnadaga, de fuobmán ahte dat namahus heive seamma bures Unjárggas go New Yorkas. Gudnejahttot nuoraid, sámegiela ja bassi báikkiideamet. Unjárggas mis leat buot dát lihkatkeahttá. Ja dat illudahttá mu váimmu.

Giitu beroštumis.

Denne artikkelen på norsk