Stáhtarádis njukcamánu 16. beaivvi mearriduvvojedje Finnmárkkukommišuvnna ja Meahcceduopmostuolu láhkaásahusat. Stáhtabušeahtas lea juo juolluduvvon ruhta sin bargui. Kommišuvnna bargu šaddá fágalaccat lossa bargu ja šaddá guorahallat ollu iešgudetlágan áššesurggiid. Kommišuvdna šaddá várra bargat má?ga jagi, nu go meahccekommišuvdna lea dahkan Nordlánddas ja Romssas. Logenare jagiid guorahalai meahccekommišuvdna vuoigatvuodadilálašvuodaid Romssas ja Nordlánddas. Finnmárkkus lea stuorra dárbu cielggadit vuoigatvuodagažaldagaid; geas lea vuoigatvuohta oamastit ja geas lea vuoigatvuohta geavahit. Servodagas leat ollu digáštallamat juste dáin áššiin dál.
Geassái lea Finnmárkkuopmodat doaibman olles jagi. Biekkat leat bosodan go Finnmárkkuopmodat lea dahkan mearrádusaid. Olbmot ja politihkkárat leat á?girit digáštallan, ja sávvamis jotket ain digáštallat. Finnmárkkuopmodaga strategiijaevttohusas, mii gulustuvvui álgogeahcen 2007, bodii ovdan ahte Finnmárkkuopmodat ii lean nu beare mielas geahccalit báikkálaš hálddašanmodeallaid maid sáhtášii geahccalit Finnmárkkulága § 26 mielde. Lágas cuožžu ahte Finnmárkkuopmodat sáhttá geahccalit juolludit báikkálaš organisašuvnnaide ja lihtuide vuoigatvuodaid hálddašit bivddu ja guolásteami gitta 10 jagi ain hávális, go organisašuvnnas dahje lihtus lea ulbmil ovddidit dábálaš bivdima ja guolásteami.
Imaš lea go Finnmárkkuopmodaga stivra ii oro leamen mielas geahccalit báikkálaš hálddašanmodeallaid. Mis han lea juo dat dilli ahte 36 báikkálaš searvvi ja lihtu ovttas forpáktejit 49 cázádaga Finnmárkkus. Dat han juo cájeha ahte báikkálaš hálddašeapmi sáhttá leat buorre molssaeaktu ja buorre hálddašeapmi. Heivešii várra movtiidit ortnegiidda main lea báikkálaš hálddašeapmi Finnmárkkulága § 26 mielde. Eastadit sáhtášii badjemeare ollu meannudemiid Finnmárkku meahcceduopmostuolus, ja danne berrešii Finnmárkkuopmodat vuoruhit dan. Sámepolitihkalaccat lea dehálaš ahte báikkálaš lihtut besse hálddašit ja váldit mielde sámi perspektiivvaid hálddašeapmái iežaset lagaš guovlluin. Dássážii leat eanas dácca ”jeger- og fiskeforening” forpákten nugomat cázádagaid resurssaid Finnmárkkus. Soames sajin leat vel olggobealde boahtán organisašuvnnatge forpákten báikegotti luossacázadagaid. Dát ii leat buot háviid leamaš seammá buorre báikegotti olbmuid mielas. Muhtun forpáktenordnegat leat leamaš áibbas vuostá báikegotti olbmuid dábálaš riekteáddejumi.
Fuomášan lean maid ahte earret eará Svein Lund lea hástalan NSR cilget makkár oaidnu mis lea Finnmárkkuopmodaga privatiserema hárrái. NSR ii leat ii goassege cuoccuhan ahte Finnmárkkuopmodaga galgá privatiseret ja smávvabihtáide juohkit, earret eará danne go cuozašii garrasit boazodollui. NSR dálá politihkalaš jodiheaddjit almmatge doivot ahte kommišuvnna bargu sáhttá duodaštit kollektiivvalaš sámi vuoigatvuodaid. Várra šaddet kommišuvnna ja meahcceduopmostuolu ovdii hui olu má?ggalágan áššit. Várra šaddet maiddái muhtun priváhta sámi vuoigatvuodaáššit kommišuvnna ja sierranas duopmostuolu ovdii. Dáid fágalaš gažaldagaid fertejit kommišuvdna ja meahcceduopmostuollu cielggadit, ja danne galggašedjege sihke kommišuvdna ja meahcceduopmostuollu farggamusat beassat bargagoahtit.
Jodiheaddji
Silje Muotka
Norgga Sámiid Riikkasearvi
Kommenter denne artikkelen