Joavkonjuolggadusat (word-fiila)

NJUOLGGADUSAT NSR SÁMEDIGGEJOAVKKU BARGUI SÁMEDIKKIS (JOAVKONJUOLGGADUSAT)

Njuolggadusat §§ 1-50 leat mearriduvvon joavkočoahkkimis guovvamánu 2007.

Joavkonjuolggadusain leat dát oasit:

• Oassi 1 Organiseren
• Oassi 2 Ovttasbargu earáiguin
• Oassi 3 Čoahkkinnjuolggadusat
• Oassi 4 Ovddasvástádus ja barggut
• Oassi 5 Doaibman
• Oassi 6 Áššemeannudannjuolggadusat
• Oassi 7 Eará mearrádusat

OASSI 1 ORGANISEREN

§ 1 Namma ja formálalaš stahtus
NSR sámediggejoavku lea politihkalaš joavku Sámedikkis ja sierra juridihkalaš (lobálaš) ovttadat mii vástida iežas ekonomiija ja bargiid ovddas. NSR sámediggejoavku lea iešheanalis oassi Norgga Sámiid Riikkasearvvis ja joavkkus lea sierra jođiheapmi.

§ 2 Ulbmil
NSR sámediggejoavkku ulbmil lea duohtan dahkat NSR ulbmiliid Sámedikkis organisašuvnna ulbmilparagráfa ja riikkačoahkkinmearrádusaid mielde.

§ 3 Miellahtut
NSR sámediggejoavkkus leat Sámedikki áirasat guđet leat válljejuvvon listtuin main lea NSR namas/dahje leat ceggen listtu NSR guovddáš ja/dahje bákkálaš prográmmain. Jos miellahttovuohta eahpiduvvoža, de mearrida sámediggejoavku miellahttovuođa 2/3 eanetloguin. Váldoorganisašuvnna rikkastivra sáhttá buktit oaiviliiddis ovdal voterema. Sámediggejovkui sáhttet váldojuvvot ođđa miellahtut sámediggeáigodagas jos joavku miehtá dasa 2/3 eanetloguin. Seammaláhkái sáhttá joavku ekskluderet/hilgut miellahtuid sámediggejoavkkus.

§ 4 Giella
NSR váldogiella lea sámegiella. NSR áirasiin lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela ja dárogiela gulahaladettiin njálmmálaččat ja čálalaččat joavkkus.

§ 5 Vuolláičállinvuoigatvuohta ja prokura
Vuolláičállinvuoigatvuohta (vuoigatvuohta čatnat joavkku ekonomalaččat/juri-dihkalaččat) lea parlamentáralaš jođiheaddjis okto dahje ovttas guvttiin parlamentáralaš jođihanjoavkku lahtuiguin. Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá addit prokura (vuoigatvuođa báŋkukonttu geavahit) mearriduvvon olbmuide.

§ 6 Registreren
NSR sámediggejoavku lea registrerejuvvon politihkalaš joavkun Sámedikkis ja sáhttá dasa lassin vel mearriduvvot ahte ovttadat galgá registrerejuvvot eará almmolaš registariidda. NSR guovddáš válgaorgána mearrida galgá go NSR registrerejuvvot riikkaviidosaš politihkalaš ovttadahkan válggaid oktavuođas.

§ 7 Joavkku konstitueren
NSR riikkastivra, mii lea guovddáš válgastivra, dahje sii guđet doibmet guovddáš válgastivrra bealis, gohčču ovttasráđiid NSR presideantakandidáhtain buot váljjejuvvon kandidáhtaid oktan várrelahtuiguin konstituerejeaddji čoahkkimii oaneheamos 7 beaivvi ovddalgihtii. Čoahkkimis meannuduvvojit dát áššit:

1. Namaid čuorvut ja dohkkehit joavkku miellahtuid.
2. Parlamentáralaš jođihanjoavkku válljet mas leat jođiheaddji, nubbejođiheaddji ja vel okta lahttu.
3. NSR miellahtuid válljet Sámedikki jođiheapmái ja orgánaide.
4. Eara áššit maid NSR riikkastivra lea sádden meannudeapmái.

NSR presideantakandidáhtta jođiha joavkočoahkkimiid dassá go parlamentáralaš jođihanjoavku lea válljejuvvon.

§ 8 Dásseárvu
Orgánaide masa NSR searvá galgá oččodit ovttamađe ollu nissoniid ja dievdduid.

§ 9 Joavkojođiheaddjit
Joavkojođiheaddjit leat parlamentáralaš jođiheaddji, parlamentáralaš nubbejođiheaddji ja okta parlamentáralaš jođihanjoavkku lahttu geat váljjejuvvojit okta ja okta guhtege sadjái. Sii doibmet olles sámediggeáigodaga. Konstitueredettiin sáhttá šiehtadit eará doaibmanáiggi, ja dan galgá čállit protokollii. Jođihanjovkui sáhttá váljjet duššefal dábálaš NSR sámediggeáirasiid.

§ 10 Válljet Sámedikki jođiheami ja eará orgánaid lahtuid
NSR miellahtuid Sámedikki jođiheapmái, ja eará orgánaid lahtuid, vállje buohkaid oktanis joavkku vuosttaš čoahkkimis dakka maŋŋá válgga, dahje dan mielde maid lea šiehttan eará joavkkuiguin Sámedikkis. NSR kandidáhtaid galgá nammadit joavkku absoluhtta eanetloguin, earret presideantakandidáhta gean riikkastivra lea nammadan, ja ráđđelahtuid geaid presideanta ieš vállje.

§ 11 Frakšuvdnajođiheapmi komitéain
Komitéajođiheaddji ja –nubbejođiheaddji jođiheaba NSR frakšuvnna komitéain go NSRs leat dát posišuvnnat. Eará dilálašvuođas válljejit NSR miellahtut komitéas frakšuvdnajođiheaddji, nu maiddái go jođiheaddjis/nubbejođiheaddjis ii leat vejolašvuohta boahtit čoahkkimii.

§ 12 NSR jođiheaddjejoavku
NSR jođiheaddjejoavkkus leat NSR jođiheaddji, parlamentáralaš jođiheaddji, ja vejolaččat sámediggepresideanta. Sii galget čoahkkánit unnimustá oktii jagis. Jođiheaddjejoavku sáhttá dárbbu mielde gohččut earáidge čoahkkimii. Parlamentáralaš jođiheaddji gohčču čoahkkimii, vrd. NSR váldonjuolggadusaid. 

§ 13 Supplerenválggat
Jos okta dahje eambbo parlamentáralaš jođihanjoavkku miellahtut ožžot virgelobi áigodagas muhtun gaskka, válljejuvvojit eará doaimmaide dahje geassádit luohttámušdoaimmas, de galgá čađajuvvot supplerenválga lagamus joavkočoahkkimis. Jos sámediggeráđi lahttu dahje komitéajođiheaddji/-nubbejođiheaddji váljjejuvvojit luohttámušdoaimmaide, geassádit dahje ožžot virgelobi, de galgá sámediggejoavku čađahit supplerenválggaid, ja ovddidit supplerenválgga bohtosa Sámedikki dievasčoahkkimis almmá dárbbašmeahttun vuordima haga.

§ 14 Ođđasitválljejupmi
Sámediggejoavku sáhttá absoluhtta eanetloguin mearridit ođđasit válljet ovtta dahje máŋga parlamentáralaš jođihanjoavkku luohttámušolbmuid. Go dákkár mearrádus lea dahkkon, de sáhttá almmá vuordima haga čađahit válljema.

§ 15 Voteren ja válggat
Sámediggejoavku dahká mearrádusaid dábálaš eanetloguin. Válggain galgá leat absoluhtta eanetlohku. Jienasteapmi dahkkojuvvo giehtageigemiin. Jos okta áirras háliida čálalaš jienasteami válljema čađahettiin, de galgá čađahuvvot čálalaš jienasteapmi. Jos guovttis dahje eambbosat gilvalit luohttámušdoaimma alde, ii ge goabbáge/ guhtege oaččo eanetlogu, de galgaba soai geat oaččuiga eanemus jienaid vuosttaš válljenvuorus gilvalit nuppi válljenvuorus. Lassi válljenvuorru galgá čađahuvvot čálalaččat ja mearriduvvo dábalaš eanetloguin. Jos sudnos ain ležžet seamma mađe ollu jienat, de galgá vuorbáduvvot goabbá válljejuvvo.
 

OASSI 2 OVTTASBARGU EARÁIGUIN

§ 16 Ovttasbargosoahpamušaid vuolláičállin
NSR sáhttá soahpat ovttasbargat eará politihkalaš joavkkuiguin/ovttaskas olbmo listtuiguin Sámedikkis politihkalaš áššiin ja konstitueremis. NSR válgaorganisašuvnnas lea fápmudus vuolláičállit ovttasbargosoahpamušaid ovdal konstituerema. NSR sáhttá vuolláičállit ođđa ovttasbargosoahpamušaid maŋŋá konstituerema. Dan mearridit NSR sámediggepresideanta ja joavkojođiheaddjit go leat ságastallan joavkkus. Soahpamuš galgá leat čálalaččat.

§ 17 Man guhká soahpamuš bistá
Soahpamuš bistá olles sámediggeáigodaga. Soahpamuš nohká go sámediggeáigodat nohká. Váldonjuolggadus lea ahte guktot bealit/buot bealit sáhttet eret cealkit soahpamuša. Soahpamuša eretcealkin doaibmagoahtá lagamus dievasčoahkkimis. NSR bealis galgá leat 2/3 eanetlohku joavkkus ovdal go soahpamuša sáhttá eret cealkit.

§ 18 Definišuvnnat
Go ovttasbargu eará joavkkuiguin/listtuiguin lea sohppojuvvon, de galgá doaba ”sámediggejoavku” dáid njuolggadusain dás duohko ipmirduvvot ná: buot NSR áirasat ja ovttasbargoguimmiid áirasat oktan várrelahtuiguin, jos eai leažžá várren iežaset dán vuostá. Joavkku namma lea Ovttasbargojoavku, ja čuovvu NSR joavkonjuolggadusaid, jos eará ii leažžá sohppojuvvon.

§ 19 Ovttasbargoguimmiid vuoigatvuođat
Ovttasbargojoavkkut/listtut ožžot ovttasbargosoahpamuša olis čoahkkin-, cealkin-, ja evttohanvuoigatvuođa NSR joavkočoahkkimiin. Ovttasbargojoavkku njuolggadusat leat seammá go NSR sámediggejoavkku njuolggadusat jos eará ii leažžá sohppojuvvon.

Ovttasbargoguoimmit sáhttet čálalaččat reserveret/várašit iežaset soames čuoggáid vuostá mat leat NSR sámediggejoavkku joavkonjuolggadusain. NSR sámediggejoavku mearrida absoluhta eanetloguin dohkkehit go reserverema/várašeami.

§ 20 Ovttasbargoguimmiid geatnegasvuođat
Ovttasbargojoavkkuin/listtuin ja NSRs lea buohkain geatnegasvuohta bargat dan ala ahte ovttasbargosoahpamuša čuoggát čađahuvvojit rievttes vuogi mielde, sihke konstituerenáššiin politihkalaš áššiin.

Ovttasbargoguimmiid geatnegasvuođat leat čuovvut NSR sámediggejoavkku njuolggadusaid, jos eai leaččá várašan/reserveren iežaset.

Go ášši lea meannuduvvon njuolggadusaid mielde, de lea beliin geatnegasvuohta čuovvut ovttasbargojoavkku mearrádusa.

Sihke ovttasbargoguoimmit ja NSR áirasat galget doahttalit daid mearrádusaid maid ovttasbargojoavku lea dahkan lobálaččat, ja ovddidit áššiid buoremus lági mielde, iige heađuštit mearriduvvon politihka.

Ovttasbargojoavkkut/listtut galget ovttas ruhtadit joavkobálvalusaid, nu mo joavkočálli bálvalusaid, dulkon- ja jorgalanbálvalusaid nu mo lea čilgejuvvon soahpamušas.

OASSI 3 ČOAHKKINNJUOLGGADUSAT

§ 21 Sámediggejoavkku čoahkkimat
Sámediggejoavku doallá unnimustá 8 ollesbeaivvečoahkkimiid jagis, Sámedikki komitéa- ja dievasčoahkkimiid oktavuođas. Buot NSR sámediggeáirasiin ja ovttasbargoguimmiid áirasiin lea čoahkkin-, cealkin, ja evttohanvuoigavuohta ja NSR áirasiin lea geatnegasvuohta boahtit čoahkkimiidda, nu go maiddái lea Sámedikki komitéa- ja dievasčoahkkimiidda. Geatnegasvuohta lea maid NSR várrelahtuin geat leat gohččojuvvon čoahkkimii. Jos ášši lea dakkár mas dušše NSR berošta, de sáhttá doallat čoahkkima dušše NSR sámediggeáirasiiguin.

NSR jođiheaddji ja politihkalaš ráđđeaddit sáhttet oassálastit ja sárdnut joavkočoahkkimiin. Joavkojođiheaddjit sáhttet eará ekspertisa bovdet veahkkin sierranaš áššiid meannudettiin.

Jos parlamentáralaš jođiheaddji ii sáhte boahtit, de jođiha parlamentáralaš nubbejođiheaddji čoahkkimiid. Jos joavkojođiheaddji ii sáhte boahtit, iige nubbejođiheaddjige sáhte boahtit, de sáhttá joavku váljjet parlamentáralaš jođihanjoavkku lahtu čoahkkinjođiheaddjin, ja konstituert gitta guokte gaskaboddasaš čoahkkin-/joavkojođiheddjiid. Dákkár diliin galgá son guhte konstituerejuvvo joavkojođiheaddjin oažžut joavkojođiheaddji honorára čoahkkima ovddas.

§ 22 Čoahkkingohččun ja áššelistu
Parlamentáralaš jođihanjoavku gohčču sámediggejoavkku ollesbeaivásaš čoahkkimiidda. Čoahkkingohččun komitéa- ja dievasčoahkkináššiid meannudettiin sáhttá leat njálmmalaš. Njálmmalaš čoahkkingohččun lea celkon go celkojuvvo komitéa- dahje dievasčoahkkimis gosa árasiin lea geatnegasvuohta searvat. Joavkojođiheaddji galgá evttohit áššelisttu maŋimustá go čoahkkin álgá ja joavku mearrida áššelisttu dábalaš eanetloguin.

§ 23 Almmolašvuohta
Čoahkkimat eai leat rabas almmolašvuhtii. Sámediggejoavku sáhttá 2/3 eanetloguin mearridit ahte joavkočoahkkimat galget leat rabas.

§ 24 Sierranas joavkočoahkkin
Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá čálalaččat gohččut sierranas joavkočoahkkimiidda oaneheamos 7 beaivvi ovddalgihtii. Dušše áššit mat heivehit sierranas joavkočohkkináššit sáhttet meannuduvvot sierranas čoahkkimis. Juohke sámediggejoavkku lahttu sáhttá gáibidit sierranas joavkočoahkkima ja dakkár čoahkkin galgá dollojuvvot go guovttis golmma parlamentáralaš jođihanjoavkku lahtuin dorjot gáibadusa, dahje ¼ árasat dorjot gáibadusa. NSR áirasiin leat geatnegasvuohta boahtit sierranas joavkočoahkkimiidda mat dollojuvvojit eará áiggi go komitéa- ja dievasčoahkkinvahku.

§ 25 Parlamentáralaš jođihanjoavkku čoahkkimat
Parlamentáralaš jođiheaddji gohčču parlamentáralaš jođihanjoavkku čoahkkimiidda. Parlamentáralaš nubbejođiheaddji gohčču čoahkkimii go jođiheaddji ii sáhte boahtit ja parlamentárlaš jođihanjoavkku čoahkkin ferte dollojuvvot, ii ge sáhte maŋiduvvot. Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá dahkat mearrádusaid go guovttis golbma lahtuin leat čoahkkimis, ja mearradus lea ovttajienalaš. Jos ii leat ovttajienalašvuohta, de ii leat dohkálaš mearrádus, ja ášši ferte maŋiduvvot boahtte čoahkkimii. Muđui lea dábalaš eanetlogugáibadus.

§ 26 Čoahkkinprotokollat
Sámediggejoavkku čoahkkimiin čállojuvvo mearrádusprotokolla. Protokollalasáhusaid lea lohpi bidjat čilgendihte jienasteami. Čoahkkinjođiheaddji ja/dahje čoahkkinčálli vuolláičállá/vuolláičálliba protokolla. Protokollačálus galgá leat sámegillii ja dárogillii ja joavkku lahtut ja NRS riikastivra galget sáhttit lohkat beavdegirjjii almmá dárbbašmeahttun vuordima haga. Jos ležžet protokollarivedádusat, de sáhttá daid mearridit dábalaš eanetloguin lagamus čoakkimis.

Parlamentáralaš jođihanjoavku protokollat eai dárbbaš čállojuvvot jos addojuvvon dokumeanttain boahtá ovdan makkár ráva parlamentáralaš jođihanjoavkkus lea ja mearrádus lea ovttajienalaš. Jos okta parlamentáralaš jođihanjoavkku lahttu gáibida, de galgá čállit čoahkkinprotokolla.

§ 27 Almmuheapmi
NSR sámediggejoavkku protokolla ii leat almmolaš jos sámediggejoavku ii mearrideaš eará. Sámediggejoavku sáhttá mearridit ahte olles protokolla dahje protokolla oasit galget almmuhvvot interneahtas ja/dahje NSR báikkálaš servviide.

§ 28 Arkiiva
Parlamentáralaš jođihanjoavku galgá bearráigeahččat ahte sámediggejoavkku protokollat ja čálalaš gulahallan arkiverejuvvojit govttolaččat. Juohke lahttu sámediggejoavkus beassá geahččat arkiivva. Go sámediggeáigodat nohká, de sáhttá arkiivva sirdit NSR guovddášarkivii.

OASSI 4 OVDDASVÁSTÁDUS JA BARGGUT, VUOIGATVUOĐAT ja GEATNEGASVUOĐAT

§ 29 Sámedikki jođiheapmi ja orgánat
NSR áirasiin, geat servet Sámedikki jođiheapmái ja orgánaide, lea geatnegasvuohta čađahahttit NSR ja ovttasbargoguimmiid politihka, nu go čuožžu sohppojuvvon ovttasbargosoahpamušain, válgaprográmmas, NSR riikkastivrra- ja rikkačoahkkin-mearrádusain, ja Sámedikki njuolggadusain dáid luohttámušdoaimmaide.

§ 30 Parlamentáralaš jođihanjoavkku ovddasvástádus ja barggut
Parlamentáralaš jođihanjoavkku barug lea jođihit NSR sámediggejoavkku, namalassii:

a. Joavkku ektui:

• Gohččut joavkočoahkkimiidda.
• Ráhkanahttit ja ovddidit mearrádusevttohusaid joavkku áššiin. 
• Rávvet mo áššiid galgá meannudti komitéain.
• Ráhkadit plána das mo jienastuvvo komitéa- ja dievasčoahkkimiin.
• Juogadit sárdnidanáiggi Sámedikkis dievasčoahkkimiin.
• Jođihit joavkku meannudettiin áššiid dievasčoahkkis, maiddái jođihit jienastemiid ja vejolaččat rievdadit plánejuivvon sárdnidanlisttu/-áiggiid.
• Gohččut NSR sámediggeráđi lahtuid čoahkkimiidda sonderet/diđoštit áššiid birra.
• Mearridit prokura ja mearridit mo joavkku ruđat galget geavahuvvot daid bušeahttarámmaid siskkobealde maid joavku lea mearridan.
• Organiseret joavkku čállibálvalusa ja fuolahit dulkon- ja jorgalandoaimmaid.
• Fuolahit rehkedoallo- ja rapporterendoaimmaid Sámedikki njuolggadusaid miedle.

b. Ovttasbargoguimmiid ektui:

• Parlamentáralaš jođihanjoavkus bearráigeahččá ahte konstitueren ja oktasaš politihkka čađahuvvo dan ekui mii le sohppojuvvon NSR ovttasbargoguimmiiguin Sámedikkis.
• Parlamentáralaš jođihanjoavkus galgá almmá dárbbašmeahttun vuordima haga muitalit ovttasbargoguimmiide siskkálsad NSR-áššiid, go dat váikkuhit dehálaš áššiide soahpamušas.

c. NSR organisašuvnna ektui: 

• Parlamentáralaš jođiheaddji gohčču NSR jođiheaddjičoahkkimiidda, ghč. NSRs váldonjuolggadusaid. Det samme kan NSRs jođiheaddji ja presidenten.
• Parlamentáralaš jođiheaddji, dahje den i Sámediggejoavku som parlamentáralaš jođiheaddji utpeker, tiltrer landsstyret, ghč. NSRs váldonjuolggadusaid.
• Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá gohččut earáge čoahkkimiidda NSR miellahtuiguin sámediggeráđis, NSR riikkastivrrain, nuoraidlávdegottiin dahje eará orgánaiguin.

d. Eará joavkkuid ektui Sámedikkis:

• Parlamentáralaš jođihanjoavku dahje jođiheaddjijoavkku lahtut ovddastit sámediggejoavkku eará politihkalaš joavkkuid/ovttaskas olbmo listtuid ektui Sámedikkis.
• Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá bovdet eará joavkkuid sonderet/diđoštit ja dahkat soahpamušaid dainna ulbmiliin ahte oažžut nu stuorra eanetlogu go vejolaš ovttasbargojoavkku politihkkii.

e. Media ja opiniuvnna ektui:

• Parlamentáralaš jođihanjoavku buktá cealkámušaid mediai dehálaš áššiin jos joavku ii leažžá mearridan eará, ja dohkkeha preassadiedđáhusaid sátnadeami ja eará almmuhemiid.

§ 31 Ovttaskas áirasiid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat
Ovttaskas NSR-áirras galgá ámmaha doaimmahettiin, parlamentáralaš jođihanjoavkku jođiheami vuolde, doarjut sámediggeráđi jođiheami Sámedikkis ja ovddidit NSR politihka Sámedikkis. Áirasat galget čuovvut NSR áššemeannudannjuolggadusaid go joavku lea daid mearridan. Dat mearkkaša ahte jos iežas evttohus ii oaččo eanetlogu, namalassii ahte dábalaš eanetlohku jienasta vuostá, de lea áirasis geatnegasvuohta čuovvut eanetlogu mearrádusa. Joavkku eanetlogumearrádus geatnegahttá buot NSR sámediggeáirasiid, maiddái sin geat eai leat čoahkkimis, leaš dál dohkálaš jávkansivva vai ii.

Muđui gustojit Sámedikki njuolggadusat ja dáid njuolggadusain eará mearrádusat- Oanehaččad celkon, de leat NSR sámediggeáirasiin čuovvovaš vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat:

• Vuoigatvuohta ja geatneagasvuohta boahtit Sámedikki komitéa- ja dievasčoahkkimiidda ja buot joavkočoahkkimiidda.
• Vuoigatvuohta oažžut áirrasbuhtadusa ja čoahkkinbuhtadusa go searvá čoahkkimiidda.
• Vuoigatvuohta ohcat virgelobi go leat duođalaš sivat dasa.
• Vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta válljejuvvot áššejođiheaddjin dahje suoivvanáššejođiheaddjin.
• Vuoigatvuohta buktit áššejođiheaddjái oaiviliid ja faktadieđuid, sihke komitéačoahkkimiin ja olggobealde čoahkkima.
• Vuoigatvuohta ovddidit čálalas rievdadan-/lasáhusevttohusaid ja mearkkašuvmiid bušeahttaáššiin. 
• Vuoigatvuohta ovddidit ođđa áššiid.
• Vuoigatvuohta jearrat evttoheaddji orgánas, joavkočoahkkimiin ja komitéa- ja dievasčoahkkimiin.
• Vuoigatvuohta ovddidit rievdadus-/lasahusevttohusaid ja mearkkašumiid dábálaš áššiide.
• Vuoigatvuohta doarjut/hilgut opposišuvnna evttohusa.
• Vuoigatvuohta sárdnidit komitéaid ja dievasčoahkkima áššemeannudettiin.
• Vuoigatvuohta cealkit replihka sihke eanetlogu ja opposišuvnna áirasiidda komitéai ja divasčoahkkima áššemeannudettiin.
• Geatnegasvuohta diehtit goas dievasčoahkkimis voterejuvvo.
• Geatnegasvuohta voteret nu go sámediggejoavku lea mearridan.
• Geatnegasvuohta searvat NSR riikkačoahkkimii.
• Geatnegasvuohta juohkit dieđuid bákkálaš servviide áššiin maid Sámediggi meannuda.
• Sámediggejoavku sáhttá dábálaš eanetlogu bokte fridjalastit eaŋkiláirasiid áššiin mat gusket oskui ja lokaliseremii.

§ 32 Jávkan
Dát lea lobálaš jávkan buot joavkočoahkkimiin:

a. Virgelohpi maid čoahkkinjođihangoddi lea addán.
b. Doaktára buohccedieđáhus.
c. Eará duođalaš sivat.

Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá addit virgelobi joavkočoahkkimiin eará duođalaš sivaid geažil ja sáhttá gohččut dan várrelahtu gii lea searvamin sámedikki čoahkkimiidda. Duođalaš sivat leat iežas dahje lagaš bearrašlahtu buozalmasvuohta, eallima dehálaš dáhpáhusat nu mo bearašlahtu riegádeapmi dahje jápmin dahje jos lea áigumin searvat dehálaš oskkolaš doaluide nu mo gásta, konfirmašuvdna, heajat dahje čađahit eksámeniid.

§ 33 Honorára eretgeassin
Sámediggejoavku sáhttá dábálaš eanetloguin mearridit geassit eret honorára luohttámušolbmuin geat ožžot honorára/buhtadusa joavkoruđaid bokte ja jávket lobi haga.

§ 34 Njuolggadusaid rihkkun
Jos párlamentáralaš jođihangotti lahtut iešmielain duođalaččat rihkkot máŋgii dáid njuolggadusaid dahje Sámedikki eará njuolggadusaid, de sámediggejoavku sáhttá absoluhtta eanetloguin mearridit ahte galgá válljejuvvot ođđa parlamentáralaš jođihanjoavku, ghč. § 13.

Jos NSR komitéajođiheaddji ja –nubbejođiheaddji iešmielain máŋgii rihkkuba njuolggadusaid dehálaš osiid, de sámediggejoavku sáhttá dábálaš eanetloguin mearridit ahte galgá válljejuvvot ođđa komitéajođiheaddji/-nubbejođiheaddji.

Jos ovttaskas áirasat rihkkot njuolggadusaid, de rihkkun cuiggoduvvo dán vuogi mielde:

• Njálmmálaš cuiggodeapmi jos iešmielain vuosttaš geardde rihkku njuolggadusaid.
• Čálalaš cuiggodeapmi jos iešmielain máŋgii rihkku njuolggadusaid.

Suspenderen dihto áiggi sáhttá čađahuvvot jos iešmielain máŋgii ja duođalaččat rihkku njuolggadusaid dahje jos son dubmejuvvo dahje áššáskuhtto duođalaš láhkarihkkumiid geažil mat eai heive sámediggeáirras luohttámušdoibmii.

Ekskluderen sáhttá čađahuvvot jos iešmielain ja máŋgii rihkku njuolggadusaid duođalaččat dahje jos dubmejuvvo láhkarihkkuma ovddas mii ii heive sámediggeáirras luohttámušdoibmii.

OASSI 5 DOAIBMAN

§ 35 Joavkočálli
Parlamentáralaš jođihanjoavku galgá organiseret čállibálvalusaid joavkočoahkkimiin ja joavkočoahkkimiid gaskkas. Joavkojođiheaddjit sáhttet mearridit virgádit čálli, dahje oastit bálvalusaid váldoorganisašuvnnas dahje eará fáluheddjiin. Ráhkaduvvo nubbi dáin:

• bargosoahpamuš mas barggu sisdoallu čilgejuvvo bargoeallima njuolggadusaid mielde, dahje
• soahpamuš oastit bálvalusaid dábálaš fitnodatlaš dábiid mielde.
  Jos čálli lea gohččojuvvon mátkkoštit, de máksojuvvojit joavkočálli mátke- ja orrungolut stáhta meriid mielde.

§ 36 Dulkkat ja jorgaleaddjit
Joavkojođiheaddji galgá fuolahit dulkon- ja jorgalanbálvalusaid sámediggejovkui dárbbu mielde. Joavkojođiheaddji ordne bálvalusaid oastinsoahpamuša.

§ 37 Joavkku doaimma ruhtadeapmi
NSR sámediggejoavku oažžu doarjaga Sámedikkis. Parlamentáralaš jođihanjoavkkus lea ovddasvástádus bearráigeahččat ahte joavkku ruđat ja raporteren čuovvu ”Sámedikki njuolggadusaid das mo politihkalaš joavkkut galget geavahit ruđa”.

§ 38 Bušeahtta ja rehkedoallu
Sámediggejoavku galgá juohke jagi ovdal juovlamánu loahpa mearridit boahtte jagi bušeahta. Parlamentáralaš jođihanjoavku ráhkada bušeahttaevttohusa oaneheamos 7  beaivvi ovddalgihtii. Bušeahtas galget leat golut njuolggadusaid mielde. Jahkebušeahta mielde galgá čuovvut ekonomiijaplána mii čilge olles áigodaga oktanis.

Go jahkebušeahtta lea mearriduvvon, de lea parlamentáralaš jođihanjoavkku ovddasvástádus mearridit bušeahta ja ruhtageavaheami detáljjaid, fievrridahttit govttolaš rehkedoalu ja bures hálddašit opmodaga. Parlamentáralaš jođihanjoavkku ovddasvástádus lea sáddet raportta oktan rehkedoaluin sámedikki čoahkkinjođihangoddái njuolggadusaid mielde.

Juohke NSR sámediggejoavkku lahttu dahje joavkojođiheaddji sáhttet evttohit bušeahttarievdusa vaikko goas jagis. Rievdadusevttohus ferte meannuduvvot seammaláhkái go njuolggadusrievdan (§ 50), muhto rievdadusat mearriduvvojit dábalaš eanetloguin.

§ 39 Honorárat ja parlamentáralaš jođihanjoavkku goluid máksin
Olles sámediggejoavku mearrida parlamentáralaš jođihanjoavkku lahtuid honorára, presideantta ja NSR jođiheaddji oktasaš evttohusa mielde. Parlamentáralaš jođihanjoavkkus lea vuoigatvuohta oažžut buhtaduvvot telefon- ja gulahallangoluid ja dárbbašlaš mátkkiid stáhta meriid mielde. Joavku sáhttá árvvoštallat gokčat kantuvragoluid go áirras ii oro Kárášjogas. Mieđihuvvon eavttut galget boahtit ovdan nohtan joavkku jahkebušeahtas ja rehkedoalus.

OASSI 6 ÁŠŠEMEANNUDANNJUOLGGADUSAT

§ 40 Vuođđonjuolggadusat
Áššemeannudannjuolggadusaid ulbmil lea sihkkarastit ahte áššit Sámedikkis meannuduvvojit

• lágaid ja láhkaásahusaid olis,
• Sámedikki iežas njuolggadusaid olis,
• parlamentáralaš árbevieru olis mii nanne (iige geanohuhte) sámediggeráđi saji ja autoritehta,
• NSR ja ovttasbargoguimmiid eanetlogupolitihka ovdanbuvttan,
• nu ahte eai rihko NSR ulbmila ja njuolggadusaid ja
• nu bures go vejolaš leat vuođđuduvvon NSR organisašuvdnii

§ 41 Bajit dási plánat
Hárvemusat oktii jahkebealis galget NSR áirasat sámediggeráđis muitalit sámediggejovkui makkár áššit leat boahtimin boahttevaš 12 mánu (rullerejeaddji plána). Jos plána rievdaduvvo, de galgá dieđihuvvot jovkui almmá dárbbašmeahttun vuordima haga.

Sámediggejoavku galgá nu árrat go vejolaš buktit vejolaš oaiviliid áigeplánii ja/dahje áššiide nu ahte sámediggeráđi áššemeannudeapmi ja mearrádusevttohus šattášii nu buorre go vejolaš.

§ 42 Dieđut organisašuvdnii
Hárvemusat oktii jahkebealis galget NSR lahtut sámediggeráđis muitalit NSRs jođiheaddjái makkár áššit leat boahtimin boahttevaš 12 mánu (rullerejeaddji plána). Jos ovddeš plána rievdaduvvo, de galgá dieđihuvvot NSR jođiheaddjái almmá dárbbašmeahttun vuordima haga.

Jos ášši mearkkaša ollu sámi álbmogii, de berrejit NSR ráđđelahtut ja sámediggejoavku oččodit ášši NSR riikkačoahkkima ovdii vai riikkačoahkkin buktá cealkámuša ovdal go ášši meannuduvvo Sámedikkis.

NSR sámediggeáirasat galget nu bures go vejolaš muitalit báikkálaš searvái daid áššiid birra mat ovddiduvvojit Sámedikkis ja gullat makkár oaivilat ja faktadieđut sis leat vai Sámedikki meannudeapmi šattašii nu buorre go vejolaš.

§ 43 Áššemeannudeami váldoprinsihpat
NSR váldoprinsihppa meannudettiin dábálaš áššiid Sámedikkis lea njealji ceahki áššemeannudeapmi:

• Vuosttaš ceahkis ovddiduvvo ášši formálalaččat joavkkus, čilgejuvvo evttoheaddji orgána bealis ja joavkku lahtut sáhttet jearrat gažaldagaid.
• Nuppi ceahkis meannuduvvo ášši joavkkus formálalaš meannudeamis dan vuođul maid NSR-frakšuvdna komiéas gaskaboddasaččat lea evttohan.
• Goalmmát ceahkis meannuduvvo reviderejuvvon mearrádusevttohus ja opposišuvnna evttohusat ja mearkkašumit áššis. 
• Njealját ceahkis meannuduvvo ášši Sámedikki dievasčoahkkimis.

Go goalmmát ceahkki lea mearriduvvon joavkkus, de sáhttá NSR-frakšuvdna buktit loahpalaš mearrádusevttohusa komitéai. Joavkku eanetlogumearrádus čatná buot NSR sámediggeáirasiid. Dušše hui moatti dáhpáhusas sáhttá joavku meannudit ášši maŋŋá go komitéa lea buktán mearrádusevttohusa. Dušše go fuomášuvvojit fakta boasttudieđut áššis dahje ođđa, hui dehálaš áššečilgehusat leat boahtán ovdan maŋŋá go mearrádus dahkkui, de sáhttá ášši fas rahpat vaikko njuolggadusaid mielde livččii gárvásit meannuduvvon.

Bušeahttaáššiin galgá ovddidit evttohusaid njálmmálaččat parlamentáralaš jođihanjovkui juo ovdal go joavkku siskkálsaš áššemeannudeapmi álgái.

§ 44 Ovddasvástádus ja rollat áššemeannudeamis
Go evttoheaddji orgána lea ovddidan ášši ja čoahkkinjođihangoddi lea juogadan ášši ovtta Sámedikki komitéai, de galgá NSR frakšuvdnajođiheaddji komitéas bearráigeahččat ahte:

• komitéa váljje áššejođiheaddji, vejolaččat suoivvaáššejođiheaddji,
• komitéa lasiha áššejođiheaddji vuoigatvuođaid ášši meannudeamis
• ahte progrešuvdna ja ášši politihkalaš sisdoalu čilgejuvvo komiéai, ja
• veahkehit áššejođiheaddji barggus.

Go áššejođiheaddji dahje suoivvanáššejođiheaddji lea váljjejuvon, de lea dáin váldoovddasvástádus oahpistit ášši joavko-, komitéa- ja dievasčoahkkinmeannudeamis. Namalassii:

• doallat oktavuođa dainna sámediggeráđi lahtuin gii vástida dákkár áššiid,
• ovddidit gaskaboddasaš ja loahpalaš mearrádusevttohusa áššis olles jovkui,
• čohkket ja árvvoštallat opposišuvnna evttohusaid komitéas, 
• evttohit dievasčoahkkima áigegeavaheami čoahkkinjođihangoddái, ja
• bidjat ášši ovdan dievasčoahkkimis.

Parlamentáralaš jođihanjoavkku rolla áššis lea dál

• kvalitehtasihkkarastit proseassa siskkáldasat sámediggejoavkkus, ráhkadit áigeplána das mo áššit galget meannuduvvot joavkkus golmma ceahkis,
• kvalitehtasihkkarastit evttohusa prinsihpalaš beliid ja bearráigeahččat ahte dat čuvvot ovttasbargoguimmiiguin sohppojuvvon soahpamuša, ja ságastallat singuin áššis,
• vejolaččat ságastallat opposišuvnna jođiheddjiiguin, ja
• ráhkadit plána das mo galgá voterejuvvot dievasčoahkkima meannudeamis.

Ráđđelahtuid bargu lea:

• vástidit eanetlogufrakšuvnna gažaldagaid áššis,
• buktit oaiviliid rievdadusevttohusaide ja lasáhusaide mat bohtet proseassas, ja 
• gulahallat sámedikki hálddahusain go dárbbašuvvojit fágalaš čilgejumit.

NSR sámediggeáirasat:

• Váldit áššejođiheaddji/suoivvanáššejođiheaddji barggu (buohkat vuoruid mielde).
• Searvat komitéa/frakšuvnna telefunčoahkkimii mas válljejuvvo áššejođiheaddji.
• Buktit oaiviliid ja faktadieđuid áššejođiheaddjái, sihke komitéačoahkkimiin ja olggobealde komitéačoahkkima.
• Vejolaččat ovddidit čálalaš evttohusaid bušeahttaáššiin ovdal mánnodaga dii. 09.00 komitéavahkus.
• Vejolaččat ovddidit ođđa áššiid parlamentáralaš jođihanjovkui ovdal mánnodaga dii. 09.00 dievasčoahkkinvahkus.
• Lagamus joavkočoahkkimis vejolaččat jearrat evttoheaddji orgánas gos ášši meannuduvvo.
• Vejolaččat evttohit mearkkašumiid dábálaš áššiide go áššejođiheaddji gaskaboddasaš evttohus lea ovddiduvvon.
• Vejolaččat buktit evttohusa ja mearkkašumiid dábálaš áššiide go áššejođiheaddji nubbi evttohus lea ovddiduvvon, ja doarjut/hilgut opposišuvnna evttohusa go dat lea ovddiduvvon.
• Vejolaččat jearrat sánesaji dievasčoahkkimis.
• Vejolaččat sárdnidit áššis ja buktit replihka sihke eanetlogu ja opposišuvnna áirasiidda, ja jearrat gažaldagaid sámediggeráđis dievasčoahkkimis.

§ 45 Dábálaš áššemeannudeami prosedyrat iešguđetge áššiin
Parlamentáralaš jođihanjoavku galgá ovttasráđiid presideanttain mearridit dábálaš prosedyraid das mo ieáguđetge áššit Sámedikkis meannuduvvojit. Prosedyrat galget čuovvut dáid njuolggadusaid vuođđopronsihpaid ja čuovvut dan vuogi mo ovddasvástádus ja rollat juogaduvvojit. Prosedyrat galget biddjojuvvot sámediggejoavkku ovdii, ja sámediggejoavkku lahtut sáhttet buktit prosedyraid rievadadusevttohusaid, maid dasto parlamentáralaš jođihanjoavku meannuda almmá dárbbašmeahttun vuordima haga.

OASSI 7 EARÁ MEARRÁDUSAT

§ 46 Ovddasteapmi
Sámediggejoavku máksá áirasa mátke- ja orrungoluid NSR riikkačoahkkimii ja sin goluid guđet ovddastit sámediggejoavkku NSR riikkastivračoahkkimiin.

Parlamentáralaš jođihanjoavku mearrida gii ovddasta joavkku eará čoahkkimiin/ konfer ánssain, ja makkár golut gokčojuvvojit. Parlamentáralaš jođihanjoavku sáhttá mearridit máksit ovttaskas áirasa mátke- ja orrungoluid sierranas čoahkkimii/konferánsii.

Goluid máksin galgá leat njuolggadusaid mielde, ja jos eahpiduvvoža, de galgá bidjat golu sámedikki čoahkkinjođihangotti ovdii.

§ 47 Bealakeahtesvuohta
Sámedikki habilitehta-njuolggadusat gusket maiddái sámediggejoavkku áššemeannudeapmái. Jos áirras eahpideažžá lea go bealakeahttá, de galgá čálalaččat jearrat čoahkkinjođihangottis. Čoahkkinjođihangotti árvvoštallan geavahuvvo joavkku áššemeannudeamis. Árras galgá dieđu NSR parlamentáralaš jođihanjovkui sihke das ahte lea jearran lea go bealakeahttá, ja maid čoahkkinjođihangoddi lea cealkán.

Sámediggeáirras ii sáhte searvat áššemeannudeapmái jos čoahkkinjođihangoddi lea mearridan ahte son lea bealakeahttá, dahje son ieš dahje su lagamusain leat persovnnalaš dahje ekonomalaš sierraberoštumit áššis. Jos eahpiduvvoža, de mearrida joavku ášši dábálaš eanetloguin.

Áirras sáhttá bušeahttaáššiin aŋkke searvat eará bušeahttapoasttaid meannudeapmái vaikko lea celkojuvvon bealakeahttán soames poasttain.

§ 48 Jávohisvuođageatnegasvuohta
NSR sámediggeáirasat galget atnit árvvus ahte čálalaš ja njálmmálaš dieđut sáhttet leat čihkkojuvvon eret almmolašvuođas, iige muitalit olles sisdoalu iige sisdoalu osiid earáide.

§ 49 Joavkonjuolggadusaid rievdadeapmi, doaibmagoahtin ja doaibmanáigi
Joavkonjuolggadusaid mearrida NSR sámediggejoavku čoahkkimis kvalifiserejuvvon eanetologuin (2/3), joavkojođiheddjiid evttohusa mielde. Njuolggadusat doibmet sámediggeáigodaga lohppii 2005-2009 jos eará ii mearriduvvoža. NSR sámediggejoavku sáhttá rievdadit njuolggadusaid čoahkkimis kvalifiserejuvvon eanetloguin (2/3), joavkojođiheddjiid evttohusa mielde.  Rievdadusevttohusa sádde joavkku lahtuide 14 beaivvi ovddalgihtii. NSR sámediggejoavkkus juohkehaš sáhttá evttohit njuolggadusaid rievdadusaid. Rievdadusevttohusaid sádde joavkojođiheddjiide geat meannudit evttohusa ja rávvejit joavkku hilgut dahje doarjut rievdadusevttohusa.

§ 50 NSR vuođđonjuolggadusain oktiiheiveheapmi
NSR riikkačoahkkin dahje NSR sámediggejoavku sáhttá heaittihit dáid njuolggadusaid 2/3 eanetolguin jos njuolggadusat/prosedyračilgehusaid sadjái bohtet vuođđonjuolggadusat ja prosedyrat maid NSR lea ráhkadan ja mat čilgehit sullasaš áššiid.

Njuolggadusat dárogillii