RSS-feed

Velg språk!

Riikkačoahkkima beavdegirji 2006
NSR 38. riikkačoahkkin lágiduvvui Vuonnabađas ja Deanus geassemánu 9.-11. beivviid 2006. Dás lea riikkačoahkkima beavdegirji gávdnamis.


Riikkačoahkkima beavdegirji PDF-fiilan

Dokumeantat mat leat riikkačoahkkimis dohkkehuvvon sáhtát oaidnit go šloahkalat linkkaid

 

 

Ášši 1. Rahpan

1.1  Dohkkehit gohččuma

Ovttajienalaččat dohkkehuvvon

1.2  Dohkkehit áššelisttu

Čuovvovaš áššelistu ovttajienalaččat dohkkehuvvon:

Ášši 1. Rahpan

                        1.1 Dohkkehit gohččuma

                        1.2 Dohkkehit áššelisttu

 

Ášši 2. Vuođđudeapmi

                        2.1 Dohkkehit áirasiid fápmudusaid

                        2.2 Dohkkehit riikkačoahkkima čoahkkinortnega

                        2.3 Válljet njeallje čoahkkinjođiheaddji

                        2.4 Válljet njeallje beavdegirječálli

                        2.5 Válljet guokte beavdegirjevuolláičálli

2.6 Válljet njeallje jienastanlohkki

                        2.7 Válljet doaimmahuslávdegotti

                        2.8 Válljet eará riikkačoahkkinlávdegottiid

 

Ášši 3. 2005 – 2006 Jahkedieđáhus

                        3.1 NSR riikkastivrra

                        3.2 NSR nuoraidlávdegotti

3.3 Sámi Oahppolávdegotti

                        3.4 NSR sámediggejoavkku čilgehus

 

Ášši 4. 2005 jahkerehketdoallu oktan dárkkástusain

                        4.1  NSR riikkastivrra jahkerehkedoallu

                        4.2 Dárkkástus

4.3  SOL– Sámi oahppolávdegotti jahkerehkedoallu

                        4.4 Dárkkástus

 

Ášši 5. Servviid ovdanbuktimat

 

Ášši 6. Árvvoštallat 2005 sámediggeválgga

 

Ášši 7. Cealkámuš Davviriikkalaš Sámekonvenšuvdnii

 

Ášši 8. NSR davviguovlluid politihkka

 

Ášši 9. 2007 Doaibmaplánat

9.1 NSR riikkastivrra

9.2 NSR-Nuoraidlávdegotti

9.3 SOL – Sámi oahppolávdegotti

 

Ášši 10. 2007 bušeahtta, das maid miellahttodivatmáksu ja movt geavahit ruđaid Sámi Áviissa–Áššu ossosiid vuovdimis

                        10.1 NSR - Váldoorganisašuvdna

                        10.2 NSR-Nuoraidlávdegoddi

10.3 SOL– Sámi oahppolávdegoddi

 

Ášši 11. Cealkámušat NSR 2006 riikkačoahkkimis (resolušuvnnat)

 

 

Ášši 12. Válggat

12.1 Jođiheaddji

12.2 Riikkastivra

12.3 Nuoraidlávdegoddi

12.4 SOL-stivra

12.5 Válgalávdegoddi

12.6 Eará válggat

 

Ášši 2. Vuođđudeapmi

2.1 Dohkkehit áirasiid fápmudusaid

Áirasiid fápmudusat ovttajienalaččat dohkkehuvvon

2.2 Dohkkehit riikkačoahkkima čoahkkinortnega

Čoahkkinortnet ovttajienalaččat dohkkehuvvon

2.3 Válljet njeallje čoahkkinjođiheaddji:

Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Gøran Lind, Janne Hansen, Camilla Brattland, Wenche Nergård. Vivi Pedersen válljejuvvui lassin sotnabeaivvi 11.06.06

2.4 Válljet njeallje beavdegirječálli:

Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Egil Utsi, Liv- Elin Wilhelmsen, Emma Margret Skåden, Paul Bendikk Jåma.

2.5 Válljet guokte beavdegirjevuolláičálli:

Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Beatrice Fløystad ja Lemet-Jon Ivvar

2.6 Válljet njeallje jienastanlohkki:

Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Fredrik Thomassen, Kristina Sara, Mikkel Aslak Logje ja Dagrun Marie Sara

2.7 Válljet doaimmahuslávdegotti:

Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat: Karen-Elle Gaup (jođiheaddji), Trond Are Anti, Synnøve Solbakken-Härkönen ja Lene Hansen

2.8 Válljet eará riikkačoahkkinlávdegotti:

Čuovvovaččat válljejuvvojedje ovttajienalaččat Davviriikaid Sámekonvenšuvdna ja Davviguovlluid politihka doaimmahuslávdegoddái: Lemet-Jon Ivvar, Sven- Roald Nystø, Ing-Lill Pavall ja Ole Henrik Magga.

 

 

Ášši 3. 2005 – 2006 Jahkedieđáhus

3.1. NSR riikkastivrras

Ovttajienalaččat mearriduvvon.

 

3.2. NSR nuoraidlávdegottis

Ovttajienalaččat mearriduvvon.

 

3.3. Sámi Oahppolávdegottis

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Ášši 4. 2005 jahkerehketdoallu oktain dárkkástusain

4.1. NSR riikkastivrra jahkerehkedoallu

Ovttajienalaččat dohkkehuvvon

 

4.2. Dárkkástus.

Ovttajienalaččat dohkkehuvvon

 

4.3. SOL – Samioahppolávdegotti jahkerehkedoallu

Ovttajienalaččat dohkkehuvvon.

 

4.4. Dárkkástus

Ovttajienalaččat dohkkehuvvon

 

Ášši 5. Servviid ovdanbuktimat

-         Unjárgga sámiid searvi: Searvi oanehaččat muitalii searvvi doaimmaid birra. Dasto searvi attii sátnesajistis Jane Juusoi Isak Saba guovddážis Vuonnabađas gii muitalii riikkačoahkkimii guovddáža doaimmaid birra.

-         Stuornjárgga Sámenuorak: Stuornjárgga Sámenuorak jođiheaddji Beatrice Fløystad muitalii searvvi doaimmaid birra.

-         Máze sámiid searvi: Máze sámiid searvi jođiheaddji Ánne Márjá Gaup Eira muitalii searvvi doaimmaid birra.

 

Riikkačoahkkin váldá servviid ovdanbuktimiid vuhtii.

 

Ášši 6. Árvvoštallat 2005 sámediggeválgga

Martin Urheim, riikkastivrras ovddidii čuovvovaš mearrádusevttohusa:

2006 Riikkačoahkkin lea duđavaš bohtosiiguin ja mihttomeriid joksamiin 2005 Sámediggeválggain, ja šiehtadallanbohtosiiguin ovttasbargoguimmiiguin. Siskkáldas árvvoštallan galgá dahkkot organisašuvnna forain, nu ahte vásáhusat bohtet ávkin 2009 válggaide. Riikkačoahkkin giitá buot eaktodáhtolaš ja virgáiduvvon bargiid geat dahke vejolažžan dahkkat ná buriid válggaid! Riikkačoahkkin lea hui duđavaš dainna ahte NSR lea sihkkarastán stivrejumi Sámedikkis, min iežamet Aili Kesitaloin presideantan. Mihttomearrin 2009 válggaide lea ahte NSRs lea buhtes eanetlohku Sámedikkis. Erenoamážit ferte Finnmárkku válgabiriid ovddasteapmi buoriduvvot.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Ášši 7. Cealkámuš Davvirriikaid Sámekonvenšuvdnii

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) riikkačoahkkin 2006 čujuha Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohussii golggotmánu 26. beaivvi 2005 ja áigu rámidit Suoma-Norgga-Ruoŧa-Sámi áššedovdi joavkku ođasmahtti buori barggu ovddas maid lea bargan hábmedettiin konvenšuvdnaevttohusa. Davviriikkalaš áššedovdit leat ovttajienalaččat nákcen vuhtii váldit sihke sámi vuoigatvuođaid ja stuorraservodaga dárbbuid dakkár vugiin mii heive boahttevaš áiggiide ja davirriikkalaš riektevuogádaga rámmaide. Dát váikkuha sámi vuoigatvuođagažaldagaid muđuige, ja davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu erenoamážit.

Riikkačoahkkin áigu maid rámiidit sámiid ovddeš buolvvaid geat leat bargan sámi vuoigatvuođaid bealde ja bargan ovttas riikkarájáid rastá. Dán oktavuođas áigu riikkačoahkkin erenoamážit rámidit Sámiráđi barggu, mii álggahii dán ášši. Davviriikkalaš sámiráđđi ásahuvvui 1956 danne go lei dáhttu ásahit ja organiseret sámiid ovttasbarggu riikkarájáid rastá. Čielgasepmosit boahtá dát ovdan julggaštusas mii mearriduvvui sámekonferánssas Jielleváris 1971. Das čuožžu ná:

”mii sámit leat okta álbmot eaige riikkaráját galgga botket min oktasašvuođa”

NSR lea organisašuvnna iežas barggus bargan dán julggaštusa olis sámi vuoigatvuođaid bealde. NSR riikkačoahkkin lea duhtavaš dainna go NSR iešguđetládje lea searvan sámekonvenšuvnna ráhkkanan- ja hábmenbargguide áiggiid čađa. Sámekonvenšuvnna bargu álggahuvvui davviriikkalaš perspektiivvas sámekonferánssas Åres 1986. Dan rájes leat sámit ruoššabealde beassan searvat, vrd. earret eará sámekonferánssa Murmánskkas 1996. Áššedovdi joavkku bargu lea nannosit vuođuštuvvon sámepolitihkalaš bargui mii lea dáhpáhuvvan sámiid gaskkas riikkarájáid rastá guhká. Davviriikkalaš eiseválddiorgánat leat dorjon ja láhčán dili vai bargu sáhtii dahkkot.

Riikkačoahkkin čujuha dasa ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohus lea stuorra dokumeanta mii guoská máŋggaid servodatsurggiide. Mii áigut sierranasat deattuhit ahte:

1. Vuoigatvuođakonvenšuvnna evttohus lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid vuosttaš oktasaš riektereguleren. Dakko bokte leage konvenšuvdnabargu ođasmahtti bargu min dahkko dálá áiggis ja boahtá das go davviriikkalaš stáhtat dohkkehedje sámiid oamastusa bokte ožžojuvvon vuoigatvuođaid, ja kodifiserejedje vuoigatvuođaid Lappekodisillen bokte 1751, - sámit leat okta álbmot ja sámiin lea vuoigatvuohta ealllit boahtteággis, eaige riikkaráját mat dalle mearriduvvojedje galgan hehttet sámiid.

2. Ruošša bealde sámit eai leat mielde konvenšuvnnas, muhto lea deattuhuvvon ahte golbma konvenšuvdnastáhta berrejit láhčit dili vai sápmelaččat besset ovttasbargat eará sámiiguin Ruošša bealde maid. Sámit, geat leat Ruošša stáhta riikkavuložat, ja orrot Suomas, Norggas dahje Ruoŧas, leat fárus konvenšuvnnas.

3. Evttohus lea stáhtariektevuogádaga ođastus. Sámekonvenšuvdna lea dakkár mas eará máilmmosiid eamiálbmogat ja stáhtat beroštit sakka. Dát leage stuorra hástalus sámiide davviriikkain boahttevas áiggiid riikkaidgaskasaš eamiábmotvuoigatvuođabarggus.

4. Konvenšuvdnaevttohusa mearrádusain leat njuolggadusat dáid áššiin: 

  • sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
  • sámiid stivren
  • sámi giella ja kultuvra
  • sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide
  • sámiid ealáhusat
  • konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
  • loahppamearrádusat

Riikkačoahkkin čujuha dasa ahte dát njuolggadusat leat hui dehálaččat sámi álbmoga boahtteáigái, sihke siskkáldas ovddidanvejolašvuođaid ektui ja stáhtaid ektui gos sámit leat riikkavuložat. NSR doarju davviriikkalaš sámekonvenšunna evttohuvvon riektenjuolggadusaid, nu go dat leat sátnáduvvon.

Riikkačoahkkin fuomášahttá ahte sámekonvenšuvnna evttohus šaddá váikkuhit:

  • sámiid okta álbmogin ja Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaeiseválddiid sihke riikkadásis ja riikkarájáhis perpektiivvas
  • sámiid siskkáldas eallimii; giella, kultuvra, ealáhuseallin ja servodagat, ja riikkarájáhis sámi eiseválddiid huksenbarggu, sámi ásahusaid ja siviilla sámi servodaga ovddideapmi ja ovttasbargu riikkarájáid rastá.
    Guktot dimenšuvnnat leat stuorra hástálussan boahtteáiggis. Sámit soitet šaddet politihkalaččat eambbo beroštit dáid beliin boahttevaš áiggis.

Eará maid riikkačoahkkin áigu deattuhit, lea mo konvenšuvdna nanne ahte:

  • sámit leat golmma riikka álgoálbmot; Suoma, Norgga ja Ruoŧa
  • sámiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievttálaš njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid olis
  • konvenšuvnna evttohuvvon vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat
  • stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvosatnima sámi riekteipmárdusaide, duopmocealkima árbevieruide ja dábiide, ja váldit daid vuhtii láhkaásahusas ja riektegeavaheamis

Riikkačoahkkin čujuha dasa go sámekonvenšuvnna evttohus lea hábmejuvvon sámiid ja golmma riikka stáhtaeiseváldiid ovttasbarggus. Ovttasbarggu boahttevaš ovddideamis lea dehálaš ahte:

  • Sámi ovddasteaddjit leat stáhtaovddasteddjiiguin ovtta dásis ja fárus soabadallanjoavkkuin go riikkat galget soabadit sámekonvenšuvnna
  • Sámekonvenšuvdna galgá biddjojuvvot golmma Sámedikki ovdii dohkkejupmái, maŋŋá go lea vuolláičállon
  • Stáhtat sáhttet ratifiseret konvenšuvnna easkka maŋŋá go Sámedikkit leat konvenšuvnna dohkkehan
  • Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bearráigeahččanlávdegoddi mii goziha konvenšuvnna čađaheami. Bearráigeahččanlávdegotti lahtut galget leat sorjakeahtes olbmot
  • Vai sámekonvenšuvdna geavahuvvošii ovttaláhkái, de galget stáhtat atnit konvenšuvnna mearrádusaid riikka láhkan

Loahpas áigu riikkačoahkkin:

  • ávžžuhit Sámedikkiid Suomas, Norggas ja Ruoŧas ovddidit oktasaš strategiijaid maid bokte bearráigehččet sámekonvenšuvnna barggu sihke iežas álbmoga, stáhta ja eará eiseválddiid ektui, dain riikkain mas konvenšuvdna lea fámus.
  • Čujuhit dasa ahte eará eamiálbmogiid doarjja lea dehálaš ovddasguvlui. Lunddolaš lea danna ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámeráđđi – áinnas Sámedikkiiguin ovttas – ovddidit dán barggu strategiijaid ja geahčadit makkár gaskavuođat galget leat riikkaidgaskasaš orgánaide mat lunddolaččat gullet dán oktavuhtii. Dása guoská maid sámekonvenšuvnna ovddidanbarggu dan nammii ahte oažžut Ruošša sámiid mielde konvenšuvdnii.
  • Ávžžuhit Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaeiseválddiid doarjut áššedovdi joavkku sámekonvenšuvnna evttohusa.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Ášši 8. NSR davviguovlopolitihkka

Riikkastivrra evttohus:

Duogáš

 

Davviguovlu lea min sámiid ruoktu, ja maiddái eará eamiálbmogiid ja álbmogiid ruoktu. Sámis leat duháhiid jagiid ássan olbmot ja čohkken máhtu ja gealbbu das mo birget dáid guovlluin. Otnážii leat mii geavahan ođasmahtti resurssaid dakkár vuogi mielde mii ii leat dagahan birrasa ovdii. Min geavaheapmi lea leamaš ceavzilis geavaheapmi.

 

Dál leat sihke našunalstáhtat, mat dárbbašit energiijagálduid, ja multinašunála fitnodagat beroštišgoahtán davviguovlluin. Sii háliidit viežžat ođasmahtekeahtes resurssaid.

 

Ođđa ohcan- ja viežžanteknologiija mii ii dagat birrasa ovdii, ja dálkkádatrievdamat, dahket álkibun viežžat Barentsábi ođasmahtekeahtes resurssaid, sihke Norgga bealde ja Ruošša bealde rájá.

 

Ođasmahtti resurssaid leat guhká geavahan mearas rittu olggobealde. Biodiversitehta dutkojuvvo ja kártejuvvo. Nu maid ekovuogádagt ja birastdilli. Juohkeláhkái geahččaluvvo guorahallat váikkuhusaid.

 

Našunalstáhta háliida cealkit suverenitehta guovlluide vai besset rikkis luonddu­resurssaide, sihke ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaide.

 

Sámi berštumit leat hui unnán mielde stuorrapolitihkas mas gilvaluvvo luondduresurssaid alde riikkarájáid rastá, juste dás min iežamet stohpouvssa olggobealde.

 

Buot mii dáhpáhuvvá davviguovlluin váikkuha maiddái sámiide. Eamiálbmogiid dábálaš eallinvuođđu lea juo uhkiduvvon máŋggaládje ja go doaimmat lassánit, de uhkiduvvo vel eambbo.

 

Norga lea guovddážis davviguovlluin ja Norggas lea sierranas ovddasvástádus sápmelaččaid ektui. Norggas lea geatnegasvuohta čuovvut álbmotrievtti mii addá sámiide sierranas saji.

 

Sámi servodaga ja sámi kultuvrra ovddal bohtet ollu hástalusat go davviguovlluin lassánit doaimmat. Mii fertet ráhkkanit seailluhit ja ealihit sámi kultuvrra stuorra nuppástemiid čađa mat orrot leamen boahtimin ja mii fertet hui dihtomielalaččat smiehttat mo mii galgat joatkit nanus ja gievrras álbmogin – maiddái go oljomáidnasat leat nohkan.

 

Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda; dáččat ja sápmelaččat. Sámi guovlluin leat ollu riggodagat. Našunalstáhta ja fitnodagat eai sáhte beare viežžat resurssaid iežaset strategalaš dárbbuid mielde ja márkana oastinnávcca ja hattiid mielde.

 

NSR oaivvilda davviguovlopolitihkas čuovvovačča:

 

Vuoigatvuođat

 

  • NSR čujuha sámiid oktasaš árbejuvvon vuoigatvuođaide ja oaivvilda beassatlašvuohta resursaide galgá leat sámi dohkkejumi duohken. Almmolaš ja priváhta beroštumit fertejit dahkat čielga šiehtadusaid sámi álbmogiin ja oažžut dohkkejumi sámi álbmogis.

 

  • Vuoigatvuođagažaldagaid ferte čielggadit ja meannudit máŋggaid dásiin. NSR oaivvilda ahte ferte šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat gusket bajit dási sámi vuoigatvuođaid, maiddái eatnanvuloš resurssain. Dain guovllun main geavahan- ja vuoigatvuođaguovllut leat čilgejuvvon Finnmárkkulága olis galget sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit beassat cealkit oainnuset.

 

Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan

 

  • NSR oaivvilda ahte ođasmahtti resurssat galget leat vuođđun min davviguovllu servodagaid ovdáneamis. Ođasmahtti resurssat leat nanaguoddevaččat ja leat ealihan álbmoga álgoálggos. Sámi servodat lea sierranasat sorjavaš ja leamaš sorjavaš das ahte resurssat hálddašuvvojit rievttes lági mielde.

 

  • Mearraguovlluid ollislaš ekovuođđuduvvon hálddašanjurddašeamis leat eamiálbmogat, ja earát geat orrot dáppe, oassin mariinna birrasis ja sin vuoigatvuođat ja beroštumit galget váldojuvvot vuhtii. Sihke kultuvrralaš ja biologalaš šládjivuohta leat guovddáš oasit ekovuogádatvuođđuduvvon hálddašeamis. Buot sisabáhkkemat Barentsáhpái ja lagaš riddoguovlluide Davvi-Norggas váikkuhit sámi beroštumiid.

 

  • Sámiid vuoigatvuođat eamiálbmogin fertejit celkojuvvot plánain mat čilgejit mo petroleumsressurssaid leat áigumin viežžat dáin guovlluin, mo doaibma galgá čađahuvvot ja mo dietnasa juohkit.

 

NSR oaivvilda ahte oljo- ja gássaviežžan mearas ja stuora minerálaviežžamat gáttis eai leat biras- ja servodatlaččat nanaguoddevaččat guhkes áiggi jurddašeamis. Heajos beliid ferte dattege árvvoštallat buriid beliid ektui.

 

  • Jos petroleumviežžan doahttala bajimus birasstandárddaid, ja sámi vuoigatvuođat adnojuvvojit árvvus, ja jos buot árvoháhkan mii dáhpahuvvá dain guovllun main sámit leat beroštumit sihke mearas ja nannamis bohtet sámi servodahkii buorrin njuolga dahje mohki bokte, de sáhttá oljo- ja gássaviežžan leat dohkálaš.

 

  • Mekanismmat fertejit ásahuvvot mat sihkkarastet ahte sámi servodahkii boahtá dienas dain viežžandoaimmain mat leat biddjojuvvon johtui ja boahtteáiggis biddjojuvvojit johtui ođasmahtekeahtes ressursaid viežžamis sámi guovlluin. Dienas galgá leat fárus ovdánahttimin sámi servodaga juohke láhkai. Dietnasa sáhttá máksit indirekte vearuid bokte, dahje njuolga maŋŋá go fitnodagat ja eamiálbmogiid lobálaččat vállejuvvon ovddasteaddjit leat šiehtadallan. Sáhttá maid jahkásaččat máksit dietnasa dan mielde man stuoris sisaboahtu lea, dahje oktii máksit fondii ja dasto geavahit foandda reanttuid.

 

Searvan davviguovlupolitihkkii

  • NSR oaivvilda ahte sámi servodagas lea vuoigatvuohta ollásit searvat daidda proseassaide mat váikkuhit davviguovlluide. Riikkadásis mis lea álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi, mainna NSR oaivvilda ferte konsulteret daid doaimmain mat leat davviguovlluin.

 

  • Vai sámi servodat beassá leat duohta oassálasti davviguovllu proseassain, de ferte gealbbu loktet ja čađahit kapasitehta- ja ásahusnannema olles sámi servodagas. Vai searvan šattašii beaktil ja ollislaš, de ferte sámi servodahkii sihkkarastit resurssaid mat dahket vejolažžan searvat proseassaide.

 

  •  NSR oaivvilda ahte go buot aktevrrat ovttasráđiid hábmejit nana ja buori davviguovlopolitihka, de fápmobalánsa sihkkarastojuvvo ja vejolašvuohta oažžut ceavdilis ovdáneami nannejuvvo.


Riikkaidgaskasaš fitnodagaid ovddasvástádus

 

  • Riikkaidgaskasaš fitnodagat váikkuhit olu daidda doaimmaide mat dáhpáhuvvet davviguovlluin. NSR oaivvilda ahte sámi álbmot ferte beassat searvat ságastallamiidda ja šiehtadallamiidda mat leat multinašunála fitnodagaiguin ja eará stuora fitnodagaiguin mat leat áigumin doaibmagoahtit dán guovllus, leaš dál nannamis dahje mearas. Searvan galggašii maid dáhpáhuvvat váikkuhusguorahallamiin maid fitnodagat čađahit doaimmaset oktavuođas.

 

  • Riikkaidgaskasaš fitnodagain lea maid ovddasvástádus eamiálbmogiid ektui álbmotrievtti olis, nu go olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna ja ILO konvenšuvnna nr 169 olis. Fitnodagain galget leat ehtalaš standárddat, nugohčoduvvon “Corporate Social Responsibility” mat vástidit unnimusstándarddaide mat leat ILO konvešuvnnas nr 169.

 

 

Biras- ja dásseárvoperspektiiva

  • NSR lea vuorrástuvvan go ovdáneapmi manná nu johtilit davviguovlluin ja gáibida ahte bajimus birasstanddárdat gáibiduvvojit buot doaimmain mat čađahuvvojit guovlluin. Proseassaid váikkuhusat: huksen, viežžan, infrastruktuvra ja fievrrideapmi ferte čielggaduvvot, ii duššefal ovdal proseassa, muhto fertejit leat mekanismmat mat árvvoštallet leat go muhtun váikkuhusat rievdan barggadettiin. Buoremus gearggusvuohta ferte leat sajis dustet fáhkkadilálašvuođaid.

 

  • NSR lea vuorrástuvvan go sohkabeliid dássitvuohta ii leat dain báikegottiin main leat stuora industriijahuksemat. Huksedettiin ferte ovddidit nanaguoddevaš báikegottiid main dássitvuođaoaidnu váldojuvvo vuhtii. Oččodit ferte nissoniid industriija bargosajiide, ja ferte ráhkadit molssaevttolaš bargosajiid nissoniidda vai njulge váilevaš dássitvuođa.

 

Redakšuvdnalávdegoddi ovddidii ođđa mearrádusevttohusa.

 

Tor Mikalsen, NSR Davvi-Romssa sámediggeáirras, evttohii rievdadit redakšuvdnalávdegotti mearrádusevttohusa

Siidu 2 Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan

 

Čuokkis 3, 4 ja 5 sihkkojuvvojit ja sadjái bohtet dát guokte čuoggá:

Petroleumviežžan mearas dagaha nuoskkidanvára hearkkes arktalaš guovlluin ja sáhttá leat váralaš dehálaš guollehivvodagaide. Petroleumviežžan ja geavaheapmi lea stuorimus sivva olmmošráhkaduvvon dálkkádatrievdamiidda.

 

Dálá dilis lea goittot juo addojuvvon petroleum viežžanlohpi muhtun sajiin Barentsábis. Ruošša bealde leat maid viežžagoahtimin petroleum ja Ruošša nannamis fievrriduvvo olju lahka Norgga rittu. Dán dilis, mas ressurssat ávkkástallojuvvojit sámi lagaš guovlluin, fertejit sámi vuoigatvuođat ja eará álgoálbmotvuoigatvuođat adnojuvvot árvvus. Eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit leat mearkkašahtti doaimmaid plánemis ja čađaheamis ja guovllu árvvuid juohkimis.

 

Maŋemus čuokkis bissu

 

Mearriduvvo 7 jiena vuostá

 

Riikkačoahkkima mearriduvvon cealkámuš davviguovlopolitihka birra:

 

NSR oaivvilda davviguovlupolitihkas čuovvovačča:

 

Vuoigatvuođat

 

  • NSR čujuha sámiid oktasaš árbejuvvon vuoigatvuođaide ja oaivvilda beassatlašvuohta resursaide galgá leat sámi dohkkejumi duohken. Almmolaš ja priváhta beroštumit fertejit dahkat čielga šiehtadusaid sámi álbmogiin ja oažžut dohkkejumi sámi álbmogis.

 

  • Vuoigatvuođagažaldagaid ferte čielggadit ja meannudit máŋggaid dásiin. NSR oaivvilda ahte ferte šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat gusket bajit dási sámi vuoigatvuođaid, maiddái eatnanvuloš resurssain. Dain guovllun main geavahan- ja vuoigatvuođaguovllut leat čilgejuvvon Finnmárkkulága olis galget sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit beassat cealkit oainnuset.

 

Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan

 

NSR oaivvilda ahte ođasmahtti resurssat galget leat vuođđun min davviguovllu servodagaid ovdáneamis. Ođasmahtti resurssat leat nanaguoddevaččat ja leat ealihan álbmoga álgoálggos. Sámi servodat lea sierranasat sorjavaš ja leamaš sorjavaš das ahte resurssat hálddašuvvojit rievttes lági mielde.

 

Mearraguovlluid ollislaš ekovuođđuduvvon hálddašanjurddašeamis leat eamiálbmogat, ja earát geat orrot dáppe, oassin mariinna birrasis ja sin vuoigatvuođat ja beroštumit galget váldojuvvot vuhtii. Sihke kultuvrralaš ja biologalaš šláddjiivuohta leat guovddáš oasit ekovuogádatvuođđuduvvon hálddašeamis. Buot sisabáhkkemat Barentsáhpái ja lagaš riddoguovlluide Davvi-Norggas váikkuhit sámi beroštumiid.

 

NSR oaivvilda ahte oljo- ja gássaviežžan mearas ja stuora minerálaviežžamat gáttis eai leat biras- ja servodatlaččat nanaguoddevaččat guhkes áiggi jurddašeamis. Heajos beliid ferte dattege árvvoštallat buriid beliid ektui.

 

  • Petroleumviežžan mearas dagaha nuoskkidanvára hearkkes arktalaš guovlluin ja sáhttá leat váralaš dehálaš guollehivvodagaide. Petroleumviežžan ja geavaheapmi lea stuorimus sivva olmmošráhkaduvvon dálkkádatrievdamiidda.

 

  • Dálá dilis lea goittot juo addojuvvon petroleum viežžanlohpi muhtun sajiin Barentsábis. Ruošša bealde leat maid viežžagoahtimin petroleum ja Ruošša nannamis fievrriduvvo olju lahka Norgga rittu. Dán dilis, mas ressurssat ávkkástallojuvvojit sámi lagaš guovlluin, fertejit sámi vuoigatvuođat ja eará álgoálbmotvuoigatvuođat adnojuvvot árvvus. Eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit leat mearkkašahtti doaimmaid plánemis ja čađaheamis ja guovllu árvvuid juohkimis.

 

  • Jos petroleumviežžan doahttala bajimus birasstandárddaid, ja sámi vuoigatvuođat adnojuvvojit árvvus, ja jos buot árvoháhkan mii dáhpahuvvá dain guovllun main sámit leat beroštumit sihke mearas ja nannamis bohtet sámi servodahkii buorrin njuolga dahje mohki bokte, de sáhttá oljo- ja gássaviežžan leat dohkálaš.

 

  • Mekanismmat fertejit ásahuvvot mat sihkkarastet ahte sámi servodahkii bohtet olu árvvut dain viežžandoaimmain mat leat biddjojuvvon johtui ja boahtteáiggis biddjojuvvojit johtui ođasmahtekeahtes ressursaid viežžamis sámi guovlluin. Árvvut galget leat fárus ovdánahttimin sámi servodaga juohke láhkai. Árvosirdima ferte šiehtadallat eiseválddiiguin ja fitnodagaiguin.

 

Searvan davviguovlupolitihkkii

 

  • NSR oaivvilda ahte sámi servodagas lea vuoigatvuohta ollásit searvat daidda proseassaide mat váikkuhit davviguovlluide. Riikkadásis mis lea álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi, mainna NSR oaivvilda ferte konsulteret daid doaimmain mat leat davviguovlluin.

 

Vai sámi servodat beassá leat duohta oassálasti davviguovllu proseassain, de ferte gealbbu loktet ja čađahit kapasitehta- ja ásahusnannema olles sámi servodagas. Vai searvan šattašii beaktil ja ollislaš, de ferte sámi servodahkii sihkkarastit resurssaid mat dahket vejolažžan searvat proseassaide.

 

  • NSR oaivvilda ahte nana ja buorre ovttasbargu daiguin aktevrraiguin geat hábmejit politihka ja ovdáneami davviguovlluin lea fárus váikkuheamen nanaguoddevaš ovdáneapmái dáin guovlluin.

 

Riikkaidgaskasaš fitnodagaid ovddasvástádus

 

  • Riikkaidgaskasaš fitnodagat váikkuhit olu daidda doaimmaide mat dáhpáhuvvet davviguovlluin. NSR oaivvilda ahte sámi álbmot ferte beassat searvat ságastallamiidda ja šiehtadallamiidda mat leat multinašunála fitnodagaiguin ja eará stuora fitnodagaiguin mat leat áigumin doaibmagoahtit dán guovllus, leaš dál nannamis dahje mearas. Searvan galggašii maid dáhpáhuvvat váikkuhusguorahallamiin maid fitnodagat čađahit doaimmaset oktavuođas.

 

  • Riikkaidgaskasaš fitnodagain lea maid ovddasvástádus eamiálbmogiid ektui álbmotrievtti olis, nu go olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna ja ILO konvenšuvnna nr 169 olis. Fitnodagain galget leat ehtalaš standárddat, nugohčoduvvon “Corporate Social Responsibility” mat vástidit unnimusstándarddaide mat leat ILO konvešuvnnas nr 169.

 

Biras

 

  • NSR lea vuorrástuvvan go ovdáneapmi manná nu johtilit davviguovlluin ja gáibida ahte bajimus birasstanddárdat gáibiduvvojit buot doaimmain mat čađahuvvojit guovlluin. Proseassaid váikkuhusat: huksen, viežžan, infrastruktuvra ja fievrrideapmi ferte čielggaduvvot, ii duššefal ovdal proseassa, muhto fertejit leat mekanismmat mat árvvoštallet leat go muhtun váikkuhusat rievdan barggadettiin. Buoremus gearggusvuohta ferte leat sajis dustet fáhkkadilálašvuođaid.

 

  • NSR lea vuorrástuvvan go sohkabeliid dássitvuohta ii leat dain báikegottiin main leat stuora industriijahuksemat. Huksedettiin ferte ovddidit nanaguoddevaš báikegottiid main dássitvuođaoaidnu váldojuvvo vuhtii. Oččodit ferte nissoniid industriija bargosajiide, ja ferte ráhkadit molssaevttolaš bargosajiid nissoniidda vai njulge váilevaš dássitvuođa.

 

  • Dálkkádatrievdamat ja nuoskkideamit váikkuhit lundui mii lea min birra, ja váikkuha maiddái min ealáhusaid eallinfápmui ja dearvvašvuhtii ja dasto maid min iežamet dearvvašvuhtii. Sámi kultuvra ferte leat gearggus dustet ja birget daiguin rievdadusaiguin mat bohtet seammás go nákce vuhtii váldit daid árvvuid ja dan máhtu mii juo lea sámi servodagas.

 

 

Hástalusat sámi servodahkii ja álbmotgaskasaš ovttasbargui

 

  • Eamiálbmotdimenšuvdna davviguovlluid proseassain gáibida máŋggaid dásiid ovttasbarggu: sihke siskkáldasat sámi servodagas ja olgguldasat eará eamiálbmogiid ektui, ja davviguovlluid álbmogiid ektui muđui, stáhtain ja ealáhuseallimiin. NSR oaivvilda dáid vuođul ahte Sámediggi ferte barggahit olles sámi servodaga vai mii ovttas sáhttit váikkuhit daidda proseassaide mat dáhpáhuvvet davviguovllu ektui ja bargat aktevrraid ektui sihke siskkáldasat ja olgguldasat.

 

  • Doalahandihte ja ovdánahttindihte eamiálbmotservodagaid davvin, de ferte láhčit diliid buori kulturbargguide Sámis sorjakeahttá riikkarájáin.

 

  • Go lea sáhka gealboloktemis, de ferte nannet govda gealbbu mii dál juo lea sámi servodagas, árbevirolaš máhtu, min máilmmiipmárdusa, máhtu riikkaidgaskasaš proseassain ja eamiálbmotvuoigatvuođaid ovdáneamis ja eará mii sáhttá ovdánahttit olles sámi diehtomáilmmi, ja dákko bokte nannet min iežamet dutkanbirrasiid.

 

  • Mii fertet bargat vai min ásahusain leat doarvái návccat čuovvut ovdáneami mii dáhpáhuvva máhttobirrasiin mat barget davviguovlluin, ja ovddidit min iežamet máhtu ja gealbbu, sihke árbevirolaš gealbbu ja ođđa dutkama, ja bargat vai beassat searvat daidda máhttobirrasiidda ja proseassaide mat muđui gávdojit.

 

  • Mii galgat oahppat ja ovddidit ođđa gealbbu báikegotiid olbmuid gaskkas vai mii sáhttit searvat ođđa doaimmaide mat bođežat min guovlluide, earret eará vai sihkkarastit orruma ja ekonomalaš ovdáneami báikegottiin ja guovllus.

 

  • Searvvadettiin riikkaidgaskasaš proseassaide oažžu sámi servodat diehtit ođđaseamos diehtagiid. Dáiguin diehtagiiguin sáhttit heivehit min iežamet strategiijaid mat čilgejit mo dustet ođđa ja rievddadeaddji hástalusaid min guovlluin

 

 

Mearriduvvon 1 jiena vuostá

 

 

Ášši 9 Doaibmaplánat

9.1 NSR Riikkastivra

Rievdadanevttohus, Åge Nordkild - Iinna ja biras sámiid searvi:

Strategija 2:

Lasihit sáni ealáskahttit.

Doaibma: Sámeálbmotfoandda reanttut geavahuvvojit gáhttet, nannet ja ealáskahttit sámegiela.

 

Mearriduvvon

 

Lassievttohus Sara Lervollas, Gáivuona sámesearvi: Joatkit buori ja systemahtalaš barggu sihkkarastin dihte nissoniid guovddáš doaimmaide NSRas.

 

Mearriduvvon

 

 Riikkastivrra lassievttohus:

Strategiija 2: Sámegiela ealáskahttin

Bargat dan ovdii ahte sámegiella seailluhuvvo ja nannejuvvo našunála ealáskahttinproseassa bokte, sihke dain guovlluin gos lea nanus sámegiella ja dain guovlluin go giella lea áitojuvvon. Sámegiella lea davvi-, julev- ja lullisámegiella.

 

Doaibma:

Čuovvolit Samisk er tøft!

NSR áigu bargat dan badjelii ahte Samisk er tøft! raportta evttohusat čuvvojuvvojit. Earrat eará galgá ásahuvvot bearráigeahččanorgána mii goziha sámegiela geavaheami ja ovddideami almmolaš hálddašeamis, orgánain ja fálaldagain. Beairráigeahččanorgána galgá maid bargat eará doaimmaiguin mat nannejit sámegiela sámiid gaskkas friddja ja iešheanalis vuođus.

 

Ollesolbmooahpahus sámiide

NSR galgá oččodit ollesolbmofálaldagaid sámiide geat eai máhte čállit sámegiela/hállat sámegiela ja sidjiide geat eai leat oahppan čállit sámegiela.

 

Sámeálbmotfoandda reanttut geavahuvvojit gáhttet, nannet ja ealáskahttit sámegiela.

 

Strategiija 3: Nannet sámi dáidaga ja kultuvrra

NSR galgá bargat dan badjelii ahte árbevirolaš sámi kulturovdanbuktimat ja ođđaáigasaš sámi dáiddá, kulturmuittut, festiválat main lea sámi sisdoallu ja sámegielmedia nannejuvvo sámi servodagas.

 

Doaimmat:

Sámi mediafoandda ásaheapmi

NSR galgá čuovvulit riikkastivrra evttohusa ásahit sámi mediafoandda man ulbmil galgá leat časkit oktii sámegielaviissaid oktan beaivválaš sámegielaviisan ovdal válgaáigodaga loahpa.

 

Riddu Riđđu stáhtabušehttii

NSR áigu bargat dan badjelii ahte Riddu Riđđu festivála boađášii stáhtabušehttii .

Mearriduvvon

 

Lassi- ja rievdadusevttohusat mearriduvvon.

NSR strategija- ja doaibmaplána čuovvu mielddusin.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

           

9.2 NSR-Nuoraidlávdegotti doaibmaplána

Ovttajienalaččat mearriduvvon

Čuovvu mielddusin.

 

9.3 SOL – Sámi oahppolávdegotti doaibmaplána

Ovttajienalaččat mearriduvvon

Čuovvu mielddusin

 

Ášši 10. Bušeahtat 2007, das maid fárus miellahttodivatmáksu ja movt geavahit ruđaid Sámi Áviissa–Ášu ossosiid vuovdimis

 

10.1 NSR – váldoorganisašuvdna

 

Riikkastivrra mearrádusevttohus:

 


NSR REHKETDOALLU ja BUŠEAHTTA

2 007

 

Evttohuvvon

 

 

Sisaboađut;

 

Doaibmadoarjja Sámedikkis

1 200 000

Riikkačoahkkiniežasoassi

0

Čállibálvalusat sámediggejovkui

150 000

Doarjja nuoraidbargui

170 000

Miellahttomáksu

60 000

Njuolggamiellahtut

3 000

Iešguđetge sisaboađut

100 000

Sisaboađut oktiibuot

1 683 000

 

 

Ossodat 1 Hálddahus:

 

Bálkagolut:

 

Jođiheaddji honorára

170 000

Čállingotti bálkagolut

348 400

Bargiidgolut oktiibuot

518 400

 

 

Eará doaibmagolut:

 

Čállingotti viessoláigu

40 000

Čállingotti doaibmagolut

143 000

Rehkedoallodárkkisteapmi

32 000

Rehketdoallu

43 000

Addojuvvon skeaŋkkat/doarjagat

7 100

Árvovuolideamit

15 000

Eeará doaibmagolut oktiibuot

280 100

 

 

Ossodat 1 Hálddahus oktiibuot

798 500

 

 

Ossodat 2: Riikkastivra/ovddast.

122 400

 

 

Ossodat 3: Válga

0

 

 

Ossodat 4: Ovddasteamit

Loahpahuvvon

 

 

Ossodat 5: Nuoraidlávdegoddi

 

Honorárat

25 000

NSR-N čoahkkimat

100 000

Politihkalaš doaibma/jienastus-lohku

15 000

Nuoraidkonferánsa

60 000

Seminára riikkačoahkkima oktavuođas

40 000

Ossodat 5: Nuoraidlávdegoddi

240 000

 

 

Ossodat 6: Riikkačoahkkin

450 000

 

 

Ossodat 7: Sámediggejoavku

Loahpahuvvon

 

 

Ođđa ossodat 4: Sierranas prošeavttat

80 000

 

 

Doaibmagolut oktiibuot

1 690 900

 

 

Doaibmaboađus

-7 900

 

 

Finánsápoasttat:

 

Reantasisaboađut báŋkkus

7 000

Finánaspoasttat oktiibuot:

7 000

 

 

JAHKEBOAĐUS

-900

 

Mearrádusevttohus:

Riikkačoahkkin váldá riikkastivrra reviderejuvvon 2006 bušeahta diehtun.

 

NSR 2007 bušeahtta mas lea sisaboahtu 1.683.000 ja golut 1.690.900, ja posiiva finánsaboađus 7.000 dohkkehuvvo. Boađus lea bušeahtta mii lea balánssas.

 

Lassin doarjagiidda ossodagas 4, de lea riikkastivrras fápmudus geavahit gitta 100 000 ruvnnu NSR kapitálas lávdegoddebargguide ja politihkkahábmememii.

 

NSR struktureren galgá addit buoret ressursageavahemi ja stivra berre ohcat olggobealde­ruđa prošeavttaide. Riikkastivra revidere 2007 bušeahta dárbbu mielde.

 

 

Rievdadusevttohus NSR-Nuoraidlávdegoddi:

Lasihit nuoraidlávdegotti rámma 315 000,- rádjai.

Unnidit 70 000,- sisaboađuin - iešguđetge sisaboađut. Unniduvvo 30 000,- rádjai.

Lasihit servviid mávssu riikkačoahkkima oktavuođas (800,- * 90 áirasat) 72 000,-

 

Jienasteapmi:

Riikkastivrra evttohus: 25 jiena

NSR-Nuoraidlávdegotti evttohus: 27 jiena

 

Bušeahtta oktan NSR Nuoraidlávdegotti rievdadusevttohusain lea mearriduvvon 25 jiena vuostá:


NSR REHKETDOALLU ja BUŠEAHTTA

2007

Sisaboađut;

 

Doaibmadoarjja Sámedikkis

 kr 1 200 000,00

Riikkačoahkkiniežasoassi

 kr      72 000,00

Čállibálvalusat sámediggejovkui

 kr    150 000,00

Doarjja nuoraidbargui

 kr    170 000,00

Miellahttomáksu

 kr      60 000,00

Njuolggamiellahtut

 kr       3 000,00

Iešguđetge sisaboađut

 kr      45 000,00

Sisaboađut oktiibuot

 kr 1 700 000,00

 

 

Ossodat 1 Hálddahus:

 

Bálkagolut:

 

Jođiheaddji honorára

 kr    170 000,00

Čállingotti bálkagolut

 kr    348 400,00

Bargiidgolut oktiibuot

 kr    518 400,00

 

 

Eará doaibmagolut:

 

Čállingotti viessoláigu

 kr      40 000,00

Čállingotti doaibmagolut

 kr    143 000,00

Rehkedoallodárkkisteapmi

 kr      32 000,00

Rehketdoallu

 kr      43 000,00

Addojuvvon skeaŋkkat/doarjagat

 kr       7 100,00

Árvovuolideamit

 kr      15 000,00

Eeará doaibmagolut oktiibuot

 kr    280 100,00

 

 

Ossodat 1 Hálddahus oktiibuot

kr    798 500,00

 

 

Ossodat 2: Riikkastivra/ovddast.

kr    122 400,00

 

 

Ossodat 3: Válga

 

 

 

Ossodat 4: Ovddasteamit

 

 

 

Ossodat 5: Nuoraidlávdegoddi

 kr    315 000,00

 

 

Ossodat 6: Riikkačoahkkin

 kr    450 000,00

 

 

Ossodat 7: Sámediggejoavku

 

 

 

Ođđa ossodat 4: Sierranas prošeavttat

 kr     80 000,00

 

 

Doaibmagolut oktiibuot

 kr 1 765 900,00

 

 

Doaibmaboađus

kr     (65 900,00)

 

 

Finánsápoasttat:

 

Reantasisaboađut báŋkkus

 kr       7 000,00

Finánaspoasttat oktiibuot:

 kr       7 000,00

 

 kr     (58 900,00)

JAHKEBOAĐUS

 kr       7 000,00

 

 

10.2 NSR-Nuoraidlávdegoddi

 

Evttohus nuoraidlávdegottis:

 

 

2006

2007

 

 

 

 

 

 

 

 

NSR – nuoraidbargguid doaimmaheapmái

90 000

100 000

 

 

Fordelingsutvalget/Juogadanlávdegoddi

160 000

170 000

 

 

NSR – nuoraidseminára čađaheapmái

0

55 000

 

 

Prošeaktaruđat

70 000

70 000

 

 

 

 

320 000

395 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2 006

2 007

 

 

 

 

 

 

 

 

Jođiheaddjihonorara

 

15 000

10 000

 

 

Nubbinjođiheaddji honorara

 

10 000

5 000

 

 

Nuoraidčálli bálká

0

50 000

¹

 

Oassi rehketdoalus ja dárkkisteamis

12 000

15 000

²

 

Oassi čállingotti bálkágoluin

40 000

0

³

 

Doaibma**

 

20 000

20 000

4

 

Politihkkálaš doaibma

 

40 000

40 000

 

 

Čoahkkimat

 

73 000

130 000

 

 

Nuoraidkonferánsa

 

60 000

80 000

 

 

Riikkačoahkkinseminára

 

50 000

45 000

 

 

 

 

320 000

395 000

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

³

 

 

 

 

 

4 NSR-N lea dássážii máksán iežas telefunrehkegiid jnv. Postere

 

 

 

 

 

Doaibmagolut galget oidnosii nu ahte sáhttá duođaštit nuoraiddoaimmaid

 

 

            Mearriduvvon 25 jiena vuostá

 

10.3 SOL – Sámi oahppolávdegoddi

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Bušeahtat jienasteapmái oktan.

Bušeahttat ovttajienalaččat mearriduvvon.

 

 

Ášši 11. Cealkámušat NSR 2006 riikkačoahkkimis (resolušuvnnat)

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 1/2006

 

Sámi girjjálašvuođa oastinortnet

 

Norgga kulturráđđi ásahii máŋga jagi dás ovdal girjeoastinortnega. Sii sirde oastinortnega Davviriikkaid ministarráđđái mii sirdii ortnega Sámiráđđái mii jagis 2000 ii šat gávdnan ruđaid ortnegii.

 

Lea stuora hástalus gávdnat sámegielgirjjiid. Sámi girjjálašvuohta almmuhuvvo smávva lágadusain mat eai goastta márkaniidda fievrridit iežaset girjjiid.

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) 2006 riikkačoahkkin oaivvilda lunddolaččan ahte Kultur- ja girkodepartemeanta, stáhtaráđi Trond Giske bokte, váldá ovddas­vástádusa ásahit ođđa sámi girjjálašvuođa oastinortnega. Oastinortnegat leat deháleamos vuohki ovddidit ođđa girjjálašvuođa. Oastinortnegiin ožžot skuvllat- ja álbbmorgirjerádjosat skeaŋkan girjepáhka mas leat ođđa sámegielat girjjit.

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 2/2006

 

Sámi oahpponeavvojahki – Sámi máhttolokten

 

Guhkes áiggi juo lea leamaš oahppneavvováilivuohta sihke sámegielas ja sámegillii dadjatjuo buot dásiin, mánáidgárddis gitta joatkkaskuvlla dássái. Ádjána menddo guhkes áiggi gárvet doarvái oahponeavvuid ohppiide, danne go váilot sihke ruđalaš ja olmmošlaš návccat.

 

Ođđa skuvlaođastus, Máhttolokten, buktá oahpponeavvodárbbu máŋggaid ođđa fágain, erenoamážit joatkkaskuvladásis.

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin evttoha ahte lágiduvvo sámi oahpponeavvojahki skuvlajagis 2008-09. Buot oahpponeavvoráhkadeaddjit barggahuvvojit ráhkadit oahpponeavvuid buot dásiide ja buot sámegiela čállinvugiide. Dát ferte dáhpáhuvvat máŋggaid dásiin, ja barggu fertešii álggahit juo 2006 čavčča:

  • Kártet ruhtadangálduid. Čielggadit dárbbu ja maid galgá ráhkadit, makkár gielaide ja makkár dásis ja makkáršláját oahpponeavvuid;
  • Movttidit bargat ja áŋgiruššat;
  • Kurssat ja lassioahppofálaldagat oahpponeavvoráhkadeamis;
  • Čállit, ovddidit ja ráhkadit oahpponeavvuid;
  • Layout ja hábmen;
  • Geahččalit, lohkat korrektuvrra ja bearráigeahččat kvalitehta;
  • Márkanastit, márkaniidda doalvut, ja sisaoastinortnet

Oahpponeavvojahkii ii galgga hehttet oahpponeavvoráhkadeami mii juo lea jođus. Oahpponeavvoráhkadeapmi ii galgga bisánit dákkár áŋgiruššama maŋŋá, muhto oahpponeavvut galget ođasmahttot, buoriduvvot ja ráhkaduvvot.

 

NSR riikkačoahkkin deattuha ahte oahpponeavvoráhkadeapmi maiddái lea Norgga eiseváddiid ovddasvástádus ja ovdeha ahte stáhta ruhtada sámi máhttoloktema.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 3/2006

 

Doarjja palestiinnalaš álbmogii

 

Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) lea álggu rájes čájehan solidaritehta máilmmi eamiálbmogiiguin ja eará álbmogiiguin geat leat gillán okkupašuvnna geažil. NSR bivdá ráđđehusa lasihit politihkalaš proseassa Israel vuostá vai Israeal geassáda okkuperejuvvon guovlluin.

 

Mearriduvvon 14 jiena vuostá

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 4/2006

 

Riddu Riđđu-festivála ja Ája sámi guovddáža viidideapmi stáhtabušehttii

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin geassemánu 9. – 11. beivviid 2006 cealká ahte lea dehálaš ruhtadit Ája sámi guovddáža ja Riddu Riđđu-festivála knutepunktfestiválan stáhtabušeahtas 2007.

 

Ája sámi guovddáš lea sámegiela, sámi historjjá ja kultuvrra gealboguovddáš ja lea stuorrumin. Máŋga beali leat ovttas áŋgiruššan guvllolaččat: Gáivuona suohkan, Romssa fylkkasuohkan, Sámediggi, ja Ája sámi guovddáš ja guovddáža oassi huksejuvvui gárvvisin 2005 čavčča. Dán huksemis ovdehuvvui ahte Stáhta galggai searvat ollislaš huksema ollašuhttimii.

 

Riddu Riđđu-festivála lea máŋga jagi čájehan ahte festivála ánssáša beassat stáhtabušehttii knutepunktásahussan. Váile 400 eaktodáhtolaš bargi váldet vuostá hui ollu gussiid Gáivutnii juohke geasi, ja festivála lea okta dain deháleamos festiválain sámi kultuvrii ja máilmmi áidna eamiálbmotfestivála. Eamiálbmotkultuvra lea sihke stáhta ja sámi ovdasvástádus ja Riddu Riđđui fertejit addojuvvot buori eavttut stáhtabušeahtas vai festivála nákce joatkit dehálaš kulturbarggu.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 5/2006

Sámegieloahpahus Oslos

 

Oslos lea vuođđoskuvlaohppiid sámegieloahpahus Kampen skuvllas Oslo guovddášgávpogis. Skuvlasáhttu lea dat mii buot eanemusat hehtte unnimus ohppiid oassálastimis sámegieloahpahusas. Mánáid skuvlasáhttu taksi mielde ii máksojuvvo Kampen skuvlii ovdan ruoktot. Sii šaddet geavahit almmolaš fievrru. Váhnemat ballet sáddemis mánáidasas biilajohtolagas okto johtit. Dán láhkái eai lassán mánát sámegieloahpahussii Oslos.

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin gáibida ahte dilálašvuođat láhččojuvvojit nu vai sámi mánát Oslos oadjebasat besset johtit skuvlii Oslos.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 6/2006

 

Stáhta penšunfoanda eret Aracruz Celluloses

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin lea duhtavaš go finánsaministar Kristin Halvorsen lea čorgegoahtán investeremiid mat dahkkojit olgoriikka fitnodagain ja geassádan fitnodagain main lea namma Freeport ja Wal Mart.

 

NSR Riikkačoahkkin áigu garrasit ávžžuhit finánsaministara váldit vel eambbo ovddasvástádusa ja geassit Stáhta penšunfoandda olgoriikaoasi eret firnodagas Aracruz Cellulose. Finánsaministar berre maid geavahit eaiggátválddi vai eatnamat addojuvvojit ruovttoluotta Guarani ja Tupinikum álbmogiidda.

 

Aracruz Cellulose lea báberfabrihkka mas lea váldokantuvra Brasilas, iige dat dohkket eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Sii leat maid rihkkon olmmošvuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš birasgáhttengáibádusaid.

NSR Riikkačoahkkin gáibida ahte finánsaminista miehtá máilmmii váldá ovddavástádusa ja geassá eret investeremiid fitnodagain mat eai váldde vuhtii eamiálbmogiid.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 7/2006

 

Sámi dálveriemut Oslos

 

Sámi dálveriemut Oslos leat sturron ja riemuin leat dál ollu doalut ja máŋggalágán prográmma. Dát leat áidna doalut Lulli-Norggas mat jahkásaččat čohkkejit oaivegávpoga sámiid ja buktet ovdan sámi kultuvrra, maiddái eará olbmuide.

 

Sámi dálveriemut lágiduvvojit eaktodáhtolaččat ja lea dehálaš deaivvadanbáiki Oslo sámiide ja sámiide geat orrot olggobealde Oslo. Sámi dálveriemut leat maid fárus čatnamin sámiid ja ii-sámiid oktii, buorideamen áddejumi ja veahkeheamen olbmuid ipmirdit sihke sullasašvuođaid ja erohusaid. Gulahallan ja oktiigullevašvuohta buorrána. Dehálaš lea joatkit dáinna jahkásaš doaluin, sámi kulturfestivála Oslos.

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) Riikkačoahkkin sihtá ahte Sámi dálveriemut Oslos vuođđuduvvojit ja ožžot fásta doaibmaruđa, ja sihtá bargat riikka eiseválddiid ektui oláhandihte dán.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 8/2006

 

Sámi doaibmaviessu Oslos


Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) riikkačoahkkin doarju sámi aktivitehtaviesu Oslos. Dákkár viessu sáhttá šaddat kultuvrralaš ja sosiála deaivvadanbáiki sihke sámiide ja earáide oaivegávpogis. Viessu livččii riggodahkan sihke Oslo sámiide, oaivegávpogii Oslos ja eará guovlluide lulde. Oslo sáhtášii čevllohallat viesuin masa eanas sámi doaimmaid sáhtášii čohkket ovtta dáhki vuollái. Viessu geasuhivččii maid turisttaid ja eará gussiid.

 

NSR riikkačoahkkin illuda dainna ahte lea juo ásahuvvon Sámi Viessu Oslos. Viessu lea ásahuvvon unna kulturguovddážin mas leat čoahkkimat ja kurssat, smávva sosiála deaivvadeamit ja kantuvrrat maid sámi organisašuvnnat sáhttet láigut. Dát lea buorre álgu. Muhto, Oslo dárbbaša ja ánssáša eambbo. Olu sámi doalut Oslos čájeha ahte leat dárbu stuorit vissui mas leat stuorit vejolašvuođa.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 9/2006

 

Doarjja kveanaide/gáidnolaččaide

 

Porsáŋggus Sámis ja eará sajiin orrot ollu kveanat ja sámit. NSR riikkačoahkkin oaivvilda ahte livččii riggodahkan olles servodahkii jos kveanat maid oččoše daid vuoigatvuođaid mat sidjiide gullet.

 

NSR Riikkačoahkkin sávvá Kvæntunetii ollu lihku. Kvæntunet lea Børselv/Pyssyjoki/Bissujogas Porsáŋggus. NSR sávvá ahte bargu ovdána ja šaddá bistevažžan Porsáŋggu suohkana ja eará eiseválddiid ekui, vai almmolaš rahpandilálašvuohta sáhttá dáhpáhuvva ja sávahahtti doaimmat sáhttet biddjojuvvot johtui. Mii jáhkkit ahte dát šaddá ávkkálaš 3-gielat suohkanii Porsáŋgu ja ávkkálaš sihke kvean ja sámi servodahkii ain ovddasguvlui.

 

Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkincealkámuš nr. 10/2006

Rievssatbivdu čakčat Finnmárkkus
Beroštupmi rievssatbivdui Finnmárkkus lea lassánan, earenoamážit daid maŋemus logi jagiin. Leat olbmot miehtá Norggas geat bohtet min guovlluide bivdin dihte rievssahiid. Dál eai leat Finnmárkku rievssatbivddus makkárge ráddjehusat. Bivdit báhčet man ollu rievssahiid go ieža beroštit ja man guhká ieža gillejit. Dákkár garra rievssatbivdu čakčat sáhttá váikkuhit rievssathivvodaga loaktimii.


Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkin atná dehálažžan dáhkidit ja suddjet rievssatbivddu guovllu/báikki olbmuide ja danin dáhttut Finnmárkku opmodaga farggamusat árvvoštallat ráddjehusaid bivdiide geat ásset olggobeale Finnmárkku.


Ovttajienalaččat mearriduvvon


Guokte cealkámuša sáddejuvvojedje riikkastivrii
-          Sámegiela ovddidan ja suddjen ásahus
-          Sámi báhppavirgi Østlánddas

 

Resolušuvnnat oktan - Ovttajienalaččat mearriduvvon

 

 

Ášši 12 Válggat

 

12.1 Jođiheaddji

Silje Karine Muotka (Álttá sámiid searvi) Ovttajienalaččat válljejuvvon 2 jahkái

 

12.2 Riikkastivra

Organisatorálaš nubbinjođiheaddji: Marit Einejord (Romssa sámiiid searvi – NSR) Ovttajienalaččat válljejuvvon 2 jahkái

 

 

Rikkastivrralahtut:

Várrelahtut

 

1 jahkái:

Ingrid Nordal

 

 

Anne Márjá Gaup Eira (Máze sámiid searvi)

(Deatnogátti sámiid searvi)

Ingunn Utsi (Davvinjárgga sámiid searvi)

 

2 jahkái

 

Thomas Andersen - 2 jahkái

Christina Henriksen (Unjárgga sámiid searvi)

(Stuornjárgga Sámenuorak)

Paul Bendikk Jåma (Romssa sámiiid searvi)

 

1 jahkái

 

Ing-Lill Pavall

Kjell Erland Pedersen (Harstad sámiid searvi)

(Sáltto sámesiebrre – NSR)

Kari Lifjell (Oslo sámiid searvi)

 

 Ovttajienalaččat válljejuvvon

 

12.3 Nuoraidlávdegoddi

Lahtut:

Sara Lervoll (Gáivuona sámiid searvi) 2 jahkái

Ul-Juhan Gaup (Guovdageainnu sámiid searvi) 2 jahkái

 

Várrelahtut

3. Ánne Máddji Heatta (Oslo sámiid searvi) 2 jahkái

5. Sandra Fjellaksel Pedersen (Stuornjárgga Sámenuorak) 2 jahkái

 

Ovttajienalaččat válljejuvvon

 

12.4 SOL-stivra

Jođiheaddji: Kirsti Guvsám (Oslo sámiid searvi) 2 jahkái

Stivrralahtut:

Per Kåre Grønnvoll (Sør-Trøndelag og Hedmark Saemien Saervie) 1 jahkái

Berit Anna Gaup (Álttá sámiid searvi) 2 jahkái

 

Várrelahtut – 1 jahkái:

  1. Nanna Thomassen (Stuornjárgga Sámenuorak)
  2. Olav Andersen (Iinná ja biras sámiid searvi)
  3. Wenche Nergård (Sáltto sámesiebrre – NSR)

 

Ovttajienalaččat válljejuvvon

 

12.5 Válgalávdegoddi

Jođiheaddji: Jan Erik Henriksen (Álttá sámiid searvi) 1 jahkái

Lahttut:

Nanna Thomassen (Stuornjárgga Sámenuorak) 1 jahkái

Hugo Kalstad (Sáltto sámesiebbre – NSR) 1 jahkái

 

Ovttajienalaččat válljejuvvon





Kommenter denne artikkelen   
NSR medias
Evttoha ásahit priváhtaskuvllaid
Presideanta lea vuollánan
NSR ovddida otne eahpeluohttamuša
NSR ii arvan árvalit eahppeluohttámuša...
Olli ferte čilget oaiviliiddis

 

Maŋimuš kommentárat artihkkalaiidda

NSRs historie
  • Bokep Online Fardad
  • På tide å oppdatere?
Berrejit ásahit studeantastipeandda
  • 55nl
Duhtavaš go sámegielstipeanda lea lassánan
  • cuhRbaCCgbGvKR
  • Tøffa govva!

Norgga Sámiid Riikkasearvi
Norske Samers Riksforbund

Poastboksa 173 - 9521 GUOVDAGEAIDNU
Tlf.: +47 78 48 69 55  * Fax: +47 78 48 69 88 *
nsr(a)nsr.no
Mobil: +47 988 50 273 - Org.nr: 971 481 463

Hápmen: Samipress Medietjenester
Siidovuogádat:
Interkodex A/S