GULASKUDDANCEALKÁMUŠ RÁÐÐEHUSA DAVVIGUOVLOPOLITIHKKII

Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) gáibida ahte buot doaimmat min guovllus bággejuvvojit cuovvut bajimus birasstandárddaid.

Eamiálbmotvuoigatvuodaid árvvus atnit
Ráddehusa strategiija deattuha ahte galget árvvus atnit eamiálbmogiid vuoigatvuodaid davvin ja dat lea hui guovddážis strategiijas. Norgga Sámiid Riikkasearvi oaivvilda ahte dan olis galget odda industriealla doaimmat beassat resurssaide go fal sámit dan dohkkehit. Almmolaš ja priváhta berošumit fertejit ráhkadit cielga šiehtadusaid Sámedikkiin ja sámi álbmogiin, erenoamážit go leat ásaheamen odda industriealla doaimmaid sámiid ruovttuguovlluin, sihke Norggas ja Ruoššas.

Odda industriealla doaibma ferte heivehuvvot sámi geavaheapmái
NSR oaivvilda ahte davviguovllu servodagaid galgá ovdánahttit odasmahtti resurssaiguin. Odasmahtti resurssat leat ceavzilis resurssat ja leat ealihan olbmuid dáppe áiggiid cada. Sámi servodat lea sorján odasmahtti resurssain. Sámi servodat ain sorjá odasmahtti resurssain, mat hálddašuvvojit rievttes láhkái.

Sámi ásahusaid kapasitehta nannet
Strategiija olis galget eamiálbmotfierpmádat ja Arktálaš universitehta nannejuvvot. Ráddehus lea sierranasat namuhan ahte áigu veahkkin hukset sámi ásahusaid kapasitehta dutkat eamiálbmotgažaldagaid. Norgga Sámiid Riikkasearvvi mielas dat leage áibbas dárbbašlaš danne go máhttu ja gealbolokten lea deháleamos ášši mii sáhttá doalvut min ovddasgulvui.

Norgga Sámiid Riikkasearvvi mielas lea dehálaš váldit sámi universitehta mielde davviguovlostrategiijai. Olbmot galget dáppe davvin dutkat ja ovdánahttit daid gealbobirrasiid mat mis leat davvin. Dat berrešii leat cilgejuvvon vel cielgaseappot strategiijas. Sámediggi ferte leat Ráddehusa ovttasbargoguoibmi davviguovlo-barggus. – Mii fertet geavahit govda máhtu mii lea sámi servodagas, sihke árbe-virolaš máhtu ja vuogi mo mii oaidnit máilmmi. Mii fertet nannet min iežamet dutkanbirrasiid. Ásahusat fertejit nannejuvvot vai nákcejit cuovvut barggu mii dáhpáhuvvá davviguovlluin. Min máhtu ja gealbbu, árbevierut ja odda dutkan fertejit beassat leat mielde gealbobirrasiin, ja mudui proseassas.

Norgga Sámiid Riikkasearvi oaivvilda ahte lea dehálaš ásahit fásta sámi radio-sáddagiid Davveoarje-Ruoššas. Dat lea dehálaš davviguovlostrategiijas.

Sámi regiuvdna
Norgga Sámiid Riikkasearvi doarju jurdaga ahte Ráddehus ráhkada evttohusa mii cilge mo ekonomalaš ja industriealla ovttasbargosona sáhtášii ráhkadit sihke Norgga ja Ruoššas ja rádjaguovlluin davvin. Norgga Sámiid Riikkasearvi cujuha Davvi-riikkalaš sámekonvenšuvdnabargui ja dat maid dahká vejolažžan smiehttat sámi regiuvnna birra mii sáhtášii šaddat duohtavuohtan boahttáiggis. Sámi regiuvdna davvin livccii leamaš dehálaš sámiide geat orrot njealji stáhtas. Oktasaš regiuvnna bokte sáhtášii ovdánahttit sápmelaccaid vuoigatvuodaid oktan álbmogin. Dehálaš lea sihkkarastit davviriikkalaš dimenšuvnna sámepolitihkas. Davviguovlostrategiijas berre Davviriikkalaš Sámenkonvenšuvdnaproseassa deattuhuvvot.

Dása gullet maid doaimmat mat dahket álkibun rasttildit Norgga ja Ruošša riikka-rájá.

Biras ja birasstandárddat
Dálkkádatrievdamat ja nuoskkideamit váikkuhit sihke luonddu ja min ealáhusaid, ja dasto maid min dearvvašvuoda. Sámi kultuvrra ovddal bohtet nuppástusat ja sámi kultuvra ferte nuppástusaiguin birget, ja seammás gáhttet árvvuid ja máhtu mii lea sámi servodagas dál. Sihke Ráddehus ja Sámediggi fertejit geahccat dán badjelii ovddidettiin davviguovlluid.

NSR gáibida ahte buot doaimmat min guovllus bággejuvvojit cuovvut bajimus birasstandárddaid. Cielggadit ferte makkár váikkuhusat leat huksemiin, ruvke-doaimmain, infrastruktuvrra huksemiin ja fievrridemiin. Cielggadit ferte, ii dušše ovdal proseassa, muhto cielggadit ferte maiddái vejolaš váikkuhusaid mat cuožžilit huksedettiin.

NSR lea buriin movttain gullan ahte oljotánkarat galget mannat 30 nautalaš miilla eret rittus Røstas gitta Várggáide. Jos lihkohisvuohta dáhpáhuvvaža, de lea mis buoret áigi oljosuodjalusdoaimmaid bidjat johtui.

Sosiála dimenšuvnnat dehálaccat
Norgga Sámiid Riikkasearvi cujuha dasa ahte stuorra servodatnuppástumit reivdadit maiddái sosiála ja servodatlaš struktuvrraid. Mii oaivvildit ahte ferte dákkár faktoraidge váldit mielde Ráddehusa davviguovlostrategiijai. Eallinstrandárddain leat stuorra erohusat dáin guovlluin, muhto ferte maid guorahallat bearašgaska-vuodaid ja servodatgaskavuodaid go bargomárkaniidda ja smávvaservodagaide bohtet odda doaimmat.

Norgga Sámiid Riikasearvi cujuha dasa ahte infrastruktuvra nu go mat dearvvaš-vuodafálaldagat ja fálaldagat mánáide ja nuoraide fertejit leat mielde. Má?ggaid sámi servodagain leat stuorra hástalusat ja dasto leage nu ahte fágalaccat buorre sámi bálvalusfálaldat lea hirbmat mávssolaš.

Arktalaš ráddi
Arktalaš rádi cállingoddi galgá leat Romssas áigodagas 2006-2008 ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi mielas lea dehálaš ahte ráddi háhka fágaolbmuid gean lea eamiálbmot¬gelbbolašvuohta. Dat han gullá davviguovlostrategiija eamiálbmotperspektivii.

Loga maid NSR riikkacoahkkincealkámuša 2006