Areálageavaheapmi - Dehálaš fádda ja buorre bargovuohki
Finnmárkkuopmodaga nuppi fáddacoahkkimis ságastallojuvvui areálageavaheamis. Areála¬geavaheapmi lea dehálaš sihke servodahkii, kultuvrii, ealáhusaide ja dehálaš lea makkár vejolašvuodat olbmuin leat geavahit areálaid ollu doaimmaide.
Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) jodiheaddji Silje Karine Muotka oassalasttii nuppi fáddacoahkkimis mii lei Álttás. Ollu olbmot ledje boahtán coahkkimii, ja min mielas dat duodašta man dehálaš lea cadahit buori bargoproseassaid masa olu berošteaddjit besset searvat. Hui mávssolaš lea nannet luohttevašvuoda stivrii go sii han ovddastit eananeaiggádiid, ja galget ráhkadit buori strategalaš plána boahttevaš bargui.
Stivra dárbbaša luohttevašvuoda
Finnmárkkuopmodat hálddaša oktasaš beroštumiid ja Norgga Sámiid Riikkaearvi (NSR) deattuha ahte Finnmárkkuopmodat dárbbaša legitimitehta ja luohttevašvuoda. Bures berre bargojuvvot vai eanahálddašanorgána oažžu hálddahuslaš buori vuodu. Álbmot ferte luohttit dasa ahte oktasaš beroštumit hálddašuvvojit buori vuogi mielde, ja Finnmárkkuopmodagas lea historjjálaš ovddasvástádus. Jos stivra ma??á njeallje jagi doaimma geahccá ma?ás ja sáhttá duodaštit ahte hálddašanrolla lea bures cieggan, de dat lea buorre midjiide buohkaide.
Finnmárkkuopmodat berre leat aktiiva
Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) ii sida ahte Finnmárkkuopmodat cohkká giedat lummas ja geahcada Finnmárkku ovdáneami. Buorre areálahálddašeapmi Finnmárkkus lea NSR mielas vuos ja ovddimus nu ahte cealká cielga signálaid. Finnmárkkuopmodat berre calmmustit odasmahtti resurssaid ja daid hálddašeami, ja bargat dan ala ahte buori areálaplánaproseassat cadahuvvojit. Álbmot dárbbaša diehtit makkárat leat guovlluplánat ja ovdánahttinplánat. Norgga Sámiid Riikkaearvvi (NSR) mielas lea dehálaš ahte areálaplánen dáhpáhuvvá dan láhkai ahte iešgudet berošteddjiid aktivitehtet sáhttet dáhpáhuvvat oktanis vai soapmásat eai báze areálaid haga, ležžet dál ealáhuslaš vai kultuvrralaš dárbbut.
Ceavzilisvuoda ja boahtteáiggi ferte smiehttat
Finnmárkkus leat stuorra areálat ja eapitkeahttá ollu vejolašvuodat areálageavaheami olis. NSR deattuha ahte sihtá ceavzilis ovdáneami min oktasaš eatnamiin. Stivra berre beaivválaš hálddašeamis smiehttat guhkesáiggi birasáššiid, iige nu ollu oanehisáiggi dietnasa. Sámi kulturmuittut maid berrejit váldojuvvot vuhtii doarvái burres.
Mii fertet ohpit ja olles áiggi guhtet guoibmaseamet muitalit ahte areálageavaheapmi sáhttá uhkidit min kultuvrra luondduvuodu. Mii eat galgga doarrut sámi vuoigatvuodaid bealis ja diktit luonddu vuoittahallat. Finnmárkku luonddu ja areálaid geavaheampmi addá midjiide geatnegasvuoda váldit vára resurssain boahttevaš buolvvaid várás.
Finnmárkkuopmodagas lea bajit dási ovddasvástádus sihkkarastit biraslaš standárddaid, ja vuhtii váldit bajit dási rámmaid nu go mat Agenda 21 ja Arctic Climate Impact Assessment Report nammasaš raportta bohtosiid ja eará áššáiguoskevaš raporttaid nu go mat UNEP raporta (FN birasprográmma).
Luondduealáhusaid fal ovdánahttit
NSR áigu ahte Finnmárkkuopmodat lea aktiiva hálddašeaddji ja occoda luondduealáhusaid mat nannejit sámi kultuvrra ja bisuha ássama gilážiin. Areálaplánat fertejit nannet vuoddoealáhusaid eavttuid, meahcásteami ja duoji, ja vel dát lotnolassii. Meahcci galggašii sihkkarastojuvvot nu ollu go vejolaš sámi árbevieruid ektui. NSR áigu ahte Finnmárkkuopmodat sihkkarastá vuoddoealáhusaide vejolašvuodaid ja vuoigatvuodaid Finnmárkkuopmodaga eatnamiin, ja bearráigeahccá ahte sámi beroštumit váldojuvvojit vuhtii go njuolggadusaid ja reguleremiid ferte cadahit.
Boazodoallu dárbbaša areálasuodjaleami
Boazodoalus leat vuoigatvuodat dain eatanmiin maid Finnmárkkuopmodat hálddaša ja NSR atná diehttelas áššin ahte boazodoallu lea ovdan ja váldojuvvo vuhtii areálahálddašanbarggus. Boazodoallu dárbbaša areálasuodjaleami, ja lunddolaš lea ahte Finnmárkkuopmodat ovttasbarga boazodoalloealáhusa aktevrraiguin vai ealáhusas lea doarvái buorre areálasuodjaleapmi.
NSR luohttá FeFoii
Norgga Sámiid Riikkaearvi luohttá ollásit dasa ahte Finnmárkkuopmodaga stivra, eanahálddašeaddjin, bargá buori barggu ja sihkkarastá olles Finnmárkku álbmoga beroštumiid, ja mii atnit diehttelas áššin ahte Finnmárkkulága ulbmilat sámi servodagaid ja ealáhusaid ektui vuhtiiváldojuvvojit ja adnojuvvojit calmmis.
Kommenter denne artikkelen