Atná árvvus buori áššemeannudeami
Norgga Sámiid Riikkasearvi áigu čalmmustit sihke buorren ja dárbbašlažžan go Finnmárkkuopmodat oččoda buori áššemeannudeami ja buriid gulaskuddamiid maidda nu máŋggas go vejolaš besset searvat ja buktit oaiviliid. Mii atnit hui árvvus dan bargovuogi man mielde Finnmárkkuopmodat dál lea bargagoahtán.
Unnán luossasajit geavahuvvojit
Norgga Sámiid Riikkaservi oaidná ahte leat 1600 fásta luossasajit Finnmárkku¬opmodagas, muhto dán jagi leat bivdojuvvon dušše 596 sajis. NSR mielas lea vuorrástuhtti go eai oro boahtimin ođđa olbmot mearraluossabivdui, muhto dát lea juste nu go vurdojuvvon ja dasa leat máŋga sivam, earret eará lea fleksibel lotnolasealáhusárbevierru nohkamin.
Mearraluossabivdu maid nohkamin
Mearraluossabivdiid lohku lea unnon earret eará danne go lotnolasealáhus ii šat leat dábálaš ja danne go ođđaáigásaš ekonomiija lea nuppástuhttán ealáhusaid ja dat leat šaddan eambbo spesialiserejuvvon ja ordnejuvvon stuorrábun vai dienas lassánivččii. Ovdal lei maid luossagolgadeapmi dábálaš. Jagi 1972 regulerejuvvui árbevirolaš čakčaluossabivdu eret Várjjagis ja Deanus.
Čakčaluossabivddus geavahedje luossafirpmiid ja dat regulerejuvvui eret danne go luossa orui dálvvi Várjjagis ja Deanus ja danne vai luossanálli bisošii, de ii sáhttán šat joatkit árbevirolaš guolástemiin.
Giđđaluossabivdu maid ráddjejuvvui. Ovdal ii lean lohpi bivdit váhkkoloahpaid lávvardagas dii. 18.00 gitta vuossáriđidii dii. 06.00. Dál lea ráddjeuvvon oalle láhkái go ii leat lohpi bivdit bearjadagas dii. 18.00 gitta vuossáriđidii dii.18.00, ja Norgga Sámiid Riikkasearvi ávžžuha Finnmárkkuopmodaga geahčadit livččii go vejolaš njuolggadusaid ložžet juste dan bivdingielddusáiggi ektui.
Dehálaš guolásteapmi sámiide
Norgga Sámiid Riikkasearvi oaivvildage ahte Finnmárkku¬opmodagas lea vejolašvuohta árvvoštallat luossasajiid juogadeami ja ložžet guolásteami eavttuid vai šaddá vejolaš bivdit go juo gearddi luossasajiid ohccit unnot. Dehálaš lea ahte nuorat guolástišgohtet vai árbevirolaš guolásteapmi joatkkášii, vaikko joatkkášiige eará eavttuin go ovdalaš áiggiid. Birgen ja iešbirgen ja báikkálaš vuovdin ferte leat oassin dás.
Mearraluossabivddu ráddjen ja eatnoluossabivddus eambbo vejolašvuođat
Mearraluossabivddu sáhttá ráddjet eatnonjálmmis ja dat sáhttá leat dehálaš go áigu nannet eatnoluossabivddu, ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi mielas livččii jierpmálaš oahppat eambbo dán birra, áinnas ovttasráđiid Finnmárkku fágaolbmuiguin.
Erohusat reguleremis
Norgga Sámiid Riikkasearvi áigu fuomášuhttit ahte orru leamen nu ahte mearraluossabivdu lea eambbo vel regulerejuvvon go sámi eatnoluossabivdu – go lea mannán maŋás áiggi mielde. Deatnoluossabivdiin leat organisašvunnat mat barget sin bealde (ovdamearkka dihte bivdo- ja guolástussearvvit ja oassusearvvit mat leat lihtodan). Lustaguolásteaddjit geat stákkuin bivdet leat ožžon buriid mat leat boahtán regulerenáššiin ja nuppeláhkái lea geavvan árbevirolaš sámi ealáhusguolástemiin. Jagi 1978 regulerejuvvojedje ovdamearkka dihte stuorra luossaeanut sportaguolásteddjiide buorrin, ja muhtun guovlluin unniduvvojedje sámiid vuoigatvuođđat oalle láhkái.
Nuortalaččaid vuoigatuvuođat
Go lea sáhka nuortasámi vuoigatvuođain earret eará mearraluossabivdui, de leat historjjálaččat negatiiva vuoigatvuođaáššit unnidan nuortalaččai árbedábiid mielde ožžojuvvon ja dokumenterejuvvon mearraluossabivdinvuoigatvuođaid. Norgga Sámiid Riikkasearvi bivdá Finnmárkkuopmodga árvvoštallat sierranas doaimmaid vai nuortasápmelaččat oččoše eambbo vejolašvuođaid árbevirolaš mearraluossabivddu doaimmahit.
Kommenter denne artikkelen