Riikkarájáhis problematihkka

Globaliserema bokte unno máilbmi. Golggotmánu 24. beaivvi juohke jagi markerejuvvo O eamiálbmotbeaivi mii lea beaggán miehtá máilmmi riikkaidgaskasaš ovttaskasvuođabeaivin. Otná dilis leat ruđalaš faktorat ja márkanat riikkarájáhis áššit. Nu leat maid dálkkádatrievdamat ja verrošeamit šaddan riikkarájáhis áššit. Riekteservodat ja politihkalaš ovttasbargu ferte maid leat rikkarájáhis ášši jos galggaža birget dáiguin áššiiguin. Danne leatge badjenašunála orgánat nu go ON vel deháleabbot dál go dalle go ON ásahuvvui 1945.

ON eamiálbmotjulggaštus

ON eamiálbmotjulggaštus dohkkehuvvo várra dán čavčča. ON eamiálbmotbargojoavku álggahii eamálbmotjulggáštusbarggu 1984. ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi mearridii julggáštusa geassemánu 29. beaivvi ja sáddii julggáštusa ON generálačoahkkimii loahpalaš dohkkejupmái.

ON eamiálbmotjulggaštus lea seammá dehálaš go dat proseassa mii čađahuvvui olmmošvuoigatvuođaid ektui. ON eamiálbmotforuma jođiheaddji, Victoria Tauli-Corpuz, lea cealkán ahte eamiálbmotjulggáštus berre geavahuvvot ovddidit harmonalaš gaskavuođaid ja eamiálbmogiid ja stáhtaidgaskasaš árvvusatnima.

370 miljun eamiálbmoga

Eamiálbmotjulggáštus suodjala 370 miljun eamilábmoga miehtá máilmmi, earret eará go dohkkeha eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođaid, giellalaš vuoigatvuođaid ja našunalitehta vuoigatvuođaid. Konvenšuvnnas leat maid vuoigatvuođat eallit friddja, ráfis ja sihkárvuođas sierra álbmogin, ja danne leage hui dehálaš ahte julggáštus mearriduvvo. Olmmošgoddimat, veahkaváldi ja eamiálbmotmánáid deporteren leat fáttát mat maid leat mielde julggáštusas.

Iešmearrideapmi

ON olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna 1966 álggáhuvvo dáinna: Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Ovdal lea jurddašuvvon ahte dát vuoigatvuohta ii gusto sámi álbmogii. Álbmotrievtti bargu addá ođđa perspektiivvaid das mii iešmearrideapmi lea. Davviriikkalaš stáhtain leat leamaš posišuvnnat ON eamiálbmojulggáštusbarggus ja dakko bokte dohkkehan eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid, muhto stáhta territoriealla integritehta bisohuvvo, namalassii ahte ii leat lohpi sirret sierra stáhtii.

Diplomáhtalaš bargu

Máŋggas leat buori barggu bargan julggáštusa oktavuođas, ja ferte rámiidit diplomáhtalaš barggu mii lea dahkkon. Norgga eiseválddit leat leamaš guovddážis prosessen, ja máŋggaláhkái lávkon ovddabealde dán barggus. Go Norga lea fárus dákkár guovddáš proseassain, de Norga čuovvo vuoiŋŋa mii dážas Trygve Lies lei – ON vuosttaš generálačálli.

Eamiálbmotorganisašuvnnaid maid ferte rámiidit. Sis lea konsultatiiva status, nu mo ovdamearkka dihte Sámeráđis, ja leat leamaš fárus jođiheamen proseassaid. Sámiráđđi ja ovttasbargi eamiálbmotorganisašuvnnat leat cuiggoduvvon go leat háliidan ságastallat stáhtaiguin mat leat leamaš fárus julggáštusa šiehtadallanbarggus. Moai gal jáhkke ahte ságastallan lea dehálaš ja lea buktán eamiálbmotjulggáštusbarggu dán muddui. Dehálaš lea ahte Norga, ja eará davviriikkalaš stáhtat, váldet ovddasvástádusa proseassa ollašuhttimis ja oskkáldasat bissot dan oainnus mas sii leat leamaš.

Ovttas gávdnat čovdosiid

Norgga Sámediggi lea álbmotválljejuvvon orgána mii ain lea hábmejuvvomin. Ollu lea dáhpáhuvvan dan 17 jagis go Sámediggi lea doaibman. Munno mielas Sámedikkis berrejit leat eambbo doaimmat go dušše ráđđeaddi orgánan doaibmat mas lea veaháš juolludanvuoigatvuohta. Juste danne leage davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš bargu dehálaš, earret eará solidaritehtaperspektiivvas.

Sámiin lea sierranas ovddasvástádus solidaritehta namas ovttasbargat eará eamiálbmogiiguin, ja sámiide lea dehálaš oahppat oaidnit eamiálbmothástalusaid stuorit oktavuođain. Mii jáhkkit ahte mii ovttas buoremusat gávdnat čovdosiid min iežamet guovlluin, ovdamearkka dihte dakko bokte ahte mis leat systemáhtalaš konsultašuvnnat ja Finnmárkuláhka mas beroštit sihke eará eiseválddit ja eará álbmogat. Sámepolitihkka lea dan láhkái eambbo, ja addá midjiide juoidá stuorit oktavuođain danne go mii sáhttit muitalit mo mii leat dáppe bargan ja sáhttit eastadit máŋggaid heajos čovdosiid. 

Sámekonvenšuvdna

Moai sávve ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna šattašii buorren ovdamearkan máilbmái muđui. Suoma, Norgga ja Ruoŧa konvenšuvdnaevttohus, mii ovddida sámiid riektevuođu sierra álbmogin, lea leamaš gulaskuddamis dán giđa. Sámeministtariin ja sámediggepresideanttain lei oktasaš čoahkkin 18.10.06 ja plánejedje ja soabadedje mo viidáseappot bargat konvenšuvdnateavsttain.

Sámedikkit leat dohkkehan konvenšuvdnateavstta nu mo dat lea, ja dál lea stáhtaid duohken čielggadit makkár posišuvnnat sis galget leat. Jos stáhtatge dohkkehit barggu, de sáhttá dat leat vuođđun siskkáldas iešmearrideapmái ja addá riekteovttaskasvuohta sámi álbmogii. Dákkár rievtti ásaheapmi – okta álbmot golmma stáhtas – lea dakkár mas riikkaidgaskasaččat beroštit, eandalit eará eamiálbmogat, muhto maiddái eará álbmogat máŋggaid riikkain.

Kultuvra dehálaš

Álbmogis galgá leat vuoigatvuohta eallit iežaset kultuvrra mielde, ja dat lea vuđolaš olmmošvuoigatvuohta. Eamiálbmogiidda lea dehálaš ahte álbmotrievtti gažaldagat ja nášuvnnalaš lágat heivejit oktii ja sihkkarastejit eamiálbmogiidda dán vuoigatvuođa. ONs lea, oktan máŋggaid eará rollaiguin, dehálaš rolla oččodit rámmaid mas sáhttá ráhkadit riikkaidgaskasaš standárddaid das mo eamiálbmotriekti galgá leat. Danne lea ON eamiálbmotbeaivi jurddašanvear beaivi, eandalit buot máilmmi eamiálbmogiidda.