Čujuhuvvo geassemánu 30. b. 2006 nr 52 láhkii mas ásahuvvojedje ođđa njuolggadusat viessosadjeláigoláhkii láigoeatnamiid lonistanvuoigatvuođa birra. Lága § 34 vuođul eai galgga ođđa lonistannjuolggadusat guoskat eatnamiidda mat gullet gilialmennegii, stáhtaalmennegii dahje Finnmárkkoopmodaga eatnamii Finnmárkkus.

Eanaš stáhta eatnamat Mátta-Norgga duottarguovlluin (dm. Nordlándda ja Davvi-Trøndelága fylkkarájás máttás) leat stáhtaalmennegat. Danne ii guoskka lonistanvuoigatvuohta viessosadjeláigolága vuođul stuorra osiide Mátta-Norgga duottarguovlluin. Go dál lágas lea aiddostahttojuvvon ahte eai Finnmárkkopmodaga eatnamiidda ge guoskka lonistannjuolggadusat, de dat duohtavuođas mearkkaša ahte dadjat jo olles Finnmárku lea spiehkastahkan. Finnmárkkuopmodat gokčá lagabui 98 % Finnmárkku eatnamiin.

Seammalágan spiehkastat ii leat dahkkojuvvon gustojeaddjin stáhta eatnamiidda Nordlánddas ja Romssas
Čuolbmačilgehus lea dát; - ii leat gažaldat das lea go olles stáhta eana Nordlánddas ja Romssas stáhtaalmmennet dahje oasit das, muhto ahte ii go buot stáhtaeana (beroškeahttá das lea go dat stáhtaalmmennet vai ostojuvvon stáhtaeana) Nordlánddas ja Romssas berrešii dollojuvvot lonistanvuoigatvuođa olggobealde. Nu mo dál daddjojuvvo lágas, de sáhttá šaddat nu ahte bákkus ferte mearriduvvot lea go sáhka ostojuvvon stáhtaeatnamis vai lea go dat stáhtaeana konkrehta lonistangáibádusa mielde.

Riektepolitihkalaš váldočuokkis dán oktavuođas lea ahte dat seamma doahttalusat mat leat ággan dasa ahte Finnmárkkuopmodaga eatnamat galget leat spiehkastahkan, dihttogohtet seammaláhkai stáhtaeatnamiid ektui Nordlánddas ja Romssas. Dás lea sáhka doahttaleamis geavahandiliid ja sávvamis ahte eastadivččii eahpevuogálaš juohkkima. Dát šaddá gustojeaddjin seamma garrasit beroškeahttá das adnojuvvojit go Nordlándda ja Romssa guovllut ”stáhtaalmmenegin” vai eai.

Danne ferte Sámediggi bargat dan ala ahte ásahuvvo seamma (gaskaboddasaččat jus lea dárbu) spiehkastat buot stáhtaeatnamiid láigohuvvon eatnamiid lonisteapmái Nordlánddas ja Romssas.

Mo dal de leš, de berre lonistanvuoigatvuođa mudden maŋiduvvot dassážiigo dáid guovlluid vuoigatvuođadilit leat čielggaduvvon. Gaskaboddasaš čielggadus lea sajis go Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohus válmmastuvvo, vuordimis dat lea válmmas geassemánus 2007.