Juohke jagi lea hirbmat ollu sáhka njealljejuvllagiid birra ja eará bievlavuodjimiid birra. Njunušpolitihkkárat, nu go mat Finnmárkkuopmodaga stivrajodiheaddji ja Sámedikki sadjásašpresideanta, orrot leamen ovttaoaivilis das ahte mohtorjohtolatlága galggašii rievdadit vai vel eambbosat sáhttet vuodjit meahcis.
 
Man ollu gierdá ja mii báhcá lundui

Bievlavuodjingažaldaga vástádus lea dan duohken man ollu luondu gierda. Bievlavuodjin ráhkada áibbas cielga mearkkaid mat eai jávkka, eaige sáhte savvot lunddolaccat. Otná beaivvi nai gávdojit kulturmuittut mat leat leamaš oidnosis duháhiid jagiid sámi guovlluin; sihke árran ja boaššu mearkkat. Má?ggaid duháhiid jagiid geahcen cuhcet várra calbmái njealljejuvllagiid luottat, ja dat leat dasto boahteáiggi kulturmuittut mat leat báhcán min áiggis, iige dat oro leamen hávskes jurdda mu mielas. Maid dat muitala min birra?

Árvvuid duohken

Má?ggalágan ákkastallan geavahuvvo go olbmot áigot geavahit mohtorfievrruid meahcis. Buot Finmmárkkulaccat geavahit má?ggalágan ákkaid, eai dušše sápmelaccat. Bartahuksen, jávreguolásteapmi, rievssatbáhcin ja luomecoaggin leat muhtun ákkat. Mun in jáhke ahte olmmoš nagoda iežas caggat, earret eará danne go má?ggas dušše jurddašit iežas buriid birra, eaige smiehta oppalašvuodas maidege. Buot mohorjohtolat Norggas gozihuvvo dárkilit, juste danne go olbmot eai nagot iežaset caggat. Njealljejuvllagiidda ii leat ráhkaduvvon sierra mohtorfievrokategoriija, ja dannehan mii eat diede gean fievrrut dat leat, iige leat vuodjinoahpahusge dákkár fievrruide.
 
Nu go mun lean ádden sámi kultuvrra, de ii leat dábálaš dušše iežas birra smehttat go lea luonddus. Min kultuvrras mii atnit árvvus luonddu, mis lea lagaš gullevašvuohta lundui ja mii atnit fuola luonddus. Dasto lea maid politihkkáriid árvvuid duohken sihtet go sii eambbo bievlavuodjima vai eai.
 
Ferte leat cielga dáhttu ráddjet vuodjima

Dákkár vuodjimis leat váttisvuodat, namalassii ahte eai leat gostege cielga njuoggadusat. Vaikko rievdadeaš mohtorjohtolatlága dien guvlui ahte báikegotti eiseválddiid mearridanváldi rievdá, de ii šatta dakkavide vearrát dilli, in mun dangal leat dadjamin. Politihkkáriid dáhttu ferte a?kke leat ráddjet vuodjima, ja sii fertejit dan cealkit áibbas cielgasit. Lustavuodjima ferte ráddjet ja sirret eret ealáhusvuodjimis.
 
Ruoná ekonomiija báikegottiin

Mu mielas mii áinnas galgat coaggit sihke luopmániid, guoli ja eará min iežamet galmmihanbovssaide, ja mu mielas mii galgat vácci johtit go leat viežžamin luonddu buriid. Vácci fal, vai unnidit bievlavuodjima. Dát lea dakkár ášši maid áiggošin oahpahit boahttevaš buolvvaide, ja dákkár luonddugeavaheami sávan addit seammá buriid dovdduid ma?isbohttiide go dat dovddut mat mus alddán leat go finan lubmemin Skávlejávregáttis dahje Máddevárjohkagáttis. Mii geat geavahit luonddu dán láhkái, na mis lea hui unnán dárbu vuodjit.

A?kke lea dárbu cilget erohusaid. Sámi báikegottiin leat muhtumat viežžan áigáiboadu nugohcoduvvon ”ruoná ekonomiija” bokte. Dan mii fertet vuhtii váldit jos leaš nu ahte dál galgat rievdadit mohtorjohtolatlága. Go beassá viežžat sállaša ja bivdit, de sáhttá maid orrut doppe gos orru.
 
Ealáhusaid eavttuid nannet

Go lea sáhka meahcásteamis ja boazodoalus, de ferte geahccat makkár ealáhusat dat leat. Dákkár ealáhusain lea áibbas dárbbašlaš geavahit njealljejuvllagiid. Várra galggašii ráhkadit buriid geainnuid vai nannešii ealáhusaid. Vuodjiná?giris politihkkárat berrejit leat mielas divodit ja matasatnit dákkár vuodjingeainnuid. Ealáhusvuodjima ferte gal a?kke álo árvvoštallat, ja ráddjet dalle go lea dárbu.
 
Eambbo máhttu lea dárbbašlaš

Jos fal galgá nagodit hálddašit buori vuogi mielde, de dárbbaša máhtu, ja máhtu buot hálddahusdásiin. Dál lea áigi geahcadišgoahtit dutkanbohtosiid, ja jos vejolaš oahppat eambbo dan birra mo šaddá jos bievlavuodjin lassána. Egil Olli ja Johan Mikkel Sara leaba guktot dakkár posišuvnnain ahte sáhtášeigga bidjat johtui stuorra politihkalaš proseassaid dán suorggis, ja de lea várra áibbas cielggas ahte politihkalaš ságatallamiidda ferte váldit mielde dan fágalaš máhtu mii lea dán suorggis. Gal mun illudan searvat dákkár politihkalaš bargui.