Čállán: Tor Mikalsen, NSR sámediggeáirras

Dáid beivviid čájehuvvo Al Gores filbma «unohis duohtavuohta» Norggas. Sihke stáhtaministar ja birasgáhttenministar leaba rámidan Gore go lea ráhkadan filmma máilmmiviidosaš dálkkádatrievdamiid birra. Muhto, dovdaba go ieža unohis dovddu?

Norga lea oljonášuvdna ja dalle heive jearrat makkár ovddasvástádus Norggas lea dálkkádatrievdamiin. Lea go mis riekti joatkit viežžamis petroleuma hirbmat leavttuin, mii leavvá gomuvuhtii? Norga lea máimlmi goalmmát stuorámus oljo- ja gássavuovdi. Norga váikkuha ieš oalle ollu gilvvavistegássaide. Dán birra ii leat veahášge sáhka go Norgga petroleumdoaimmat ságastallojuvvojit, earret eará Barentsábis.

Polarjiekŋa lea seggon beliin maŋemus logi jagi. Olmmošvuohta lea dagahan dálkkádatrievdamiid ja arktis temperatuvra lieggana duppal johtileabbot go málmmi eará sajiin. Luondduroasut lassánit miehtá máilmmi. Luondduroasut mat bohtet dálkkádatrievdamiin, goikkádagat, dulvi ja stoarpmat lassánit golmma geardde johtileabbot go eará luondduroasut. Dálkkádatrievdamat čuhcet garrasit arktis eamiálbmogiidda. Ii leat báljo šat vejolaš ”lohkat” jieŋa iige dálkki. Inuihtaide lea várálaš mátkkoštit jieŋa alde ja šaddá váttis viežžat biepmu. Temperatuvrrat sáhttet rievdadit guliid vánddardeami ja sámi guovlluid riddoguolásteaddjit dárbbašit guliid mat bohtet riddui.

Logi jagi geahčen lea várra beare maŋŋit. Sihke Al Gore ja máŋga dutki dadjet ahte jos galgá jorgalit, de ferte jorgalit dál. Eŋgelánddas, Duiskkas ja Ruoŧŧas leat ságastallamin dálkkádathástalusaid duođalaččat. Ruoŧas sii leat mearridan heaitit geavaheames oljju ovdal jagi 2020!

Norggas cealká ráđđehus ahte mis galgá leat nanaguoddevaš resurssageavaheapmi Barentsábis. Muhto, leat go sii vajáldahttán maid Gro anii nanaguoddevažžan? Nanaguoddevaš lea go heive otná dárbbuide almmá bilitkeahttá boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaid gokčat dárbbuset. Mo mii diehtit ahte boahttevaš buolvvat mahkáš eai dárbbaš oljju? Buoremus vuohki sihkkarastit ahte boahttevaš buolvvain lea olju, lea vuordit rahpamis ođđa oljogálduid. Oljoviežžama leahtu ferte unnidit ja dakko bokte sihkkarastá ahte ii guorrán. Boahtteáiggis sáhttá várra fas šaddat sáhka rahpat Barentsábi. Muhto, dassážii leat dálkkádatrievdama váikkuhusat šaddan nu čielgasat ja eará ávdnasat go olju leat ovddiduvvon.

Váttisvuohta lea dieđosge ahte oljodoaibma buktá hirbmat dietnasa. Norga galgá ain stuoridit multinášjonála oasusporteføljer máŋggaid logi jagiid. Davvi-Norggas leat vuordámušat bargosajiid ja ođđa doaimmaid oažžut. Sihke riikkadási ja báikkálaš politihkkáriin lea ovddasvástádus árvvoštallat min doaimmaid oppalaš váikkuhusaid. Davvi-Norgii galget mahkáš šaddat 1500 bargosaji go leat vássán 30-40 jagi ja dat ii leat mu mielas vuoitu mii lea oba hupmanvearáge go nie ollu váikkuha dálkkádatrievdamiid heajus guvlui.

Soapmásat dadjet ahte oljotoga lea vuoddján áigá juo. Muhto, ii velge leat addojuvvon lohpi bohkat oljju Barentsábis. Lea ain vejolaš dovdagoahtit unohis dovddu. Mii sáhttit nu go ollu earáge riikkat hukset servodagaid ja máksit penšuvnnaid almmá vieččakeahttá ruđaid orgánalaš ávdnasiin mat leat orron ráfis eamiáiggi rájes.

Gulahallanolmmoš Tor Mikalsen, 99326744