Buorre beaivvi! Lea illu munnje sávvat bures boahtin allaskuvlla sámi beaivái!

Mu namma lea Silje Karine Muotka. Mun lean dás go ovddastan Álttá sámiid searvvi. Mun lean maid Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji, mii lea okta stuorámus sámi váldoorganisašuvnnain. Máŋggas várra dovdet muhtun osiid NSR barggus, ovddeš sámediggepresideanttaid Ole-Henrik Magga ja Sven-Roald Nystø bokte. Dálá sámediggepresideanta Aili Keskitalo lea maid NSR olmmoš. Álttá sámiid searvi lea báikkálaš searvi mii leat bargan ollu sámi áššiiguin, earret eará lea searvi máŋga jagi jođihan sámi mánáidgárddi. Mánáidgárdi lea dál Álttá siiddas ja das leat vihttalogi sámi máná. Álttá sámiid searvi lea dál ásaheamen sámi giellaguovddáža Álttá siiddas.

Mun lean ilus go beasan rahpat Finnmárkku allaskuvlla sámi beaivvi. Dasa leat máŋga siva. Earret eará lea mu mielas hui buorre go fáttarortnet lea álggahan dán sámi fáddábeaivvi ja háliidan dan leat oassin lohkanjagi rahpamis. Dákkár beaivi veahkeha čájehit mii sámivuohta lea, sihke Álttás ja dáppe Finnmárkku allaskuvllas go eai buohkat dáidde nu bures dovdat sámi dilálašvuođaid. Sápmelaččaide, geat dovdet sámivuođa ja leat čadnon sámi kultuvrii, šaddá dát beaivi sávvamis dakkár mii veahkeha nannet sámi servodaga go juo sámivuohta oažžu fágalaš fuomášumi. Mun sávan dii šaddabehtet sáhkki ja ahte dis šaddá miella bargat sámi fáttáiguin din fágabarggus.

Sámivuohta lea dás Finnmárkku Allaskuvlla birrasis, ja sámivuohta han leige ággan dalle go huksegohte allaskuvllaid ja universitehtaid Davvi-Norgii – nu lei goit juobe go álggahedje oahpaheaddjeoahpu. ”Seminarium Lapponicum” lei vuosttaš oahpu namma ja oahppu lei ”finneskolemesteriid” váras ja dan ásahii Thomas Von Westen Roandimis jagi 1717. Ulbmil leai oahpahit oahpaheddjiid geat máhtte sámegiela. Dán áiggis lei ovttaoaivilvuohta das ahte sámimánáid galggai oahpahit sin iežaset gillii. Davvi-Norgga oahpaheaddjeoahpu namma lei ”Seminariet på Trondenes” ja dat lei Harstad gávpogis. Stuorradiggi dohkkehii dan jagi 1821. ”Seminariet på Trondenes” vuolggahii Romssa allaskuvlla. Ollu sáhka lei das galggai go oahpahit sámegillii vai dárogillii, nu gal sáhttá dadjat. Dáruiduhttinlinjá lei goittot čielggas 1880 rájes gitta 2. máilmmisoađi rádjái. Soapmásat maid oaivvildit ahte dáruiduhttin bisttii guhká maŋŋá go eiseválddit almmolaččat ledje heaitán dáruiduhttimiin, earret eará struktuvralaš proseassan mii lei vuođđooahpahusain. Jagi 1959 gáibiduvvui ”sierra oahpaheaddjeoahppu sámeguovlluid oahpaheddjiide”. Dasto nammaduvvui lávdegoddi jagi 1972 man Anton Hoëm jođihii. Lávdegoddi buvttii cealkámuša jagi 1973. Dát adnojuvvo vuođđun dasa ahte oahpaheaddjeoahppu ásahuvvui Álttás jagi 1973, ja lei vuosttaš lohkansuorgi das mii maŋŋá šattai Romssa ja Finnmárkku guovlluallaskuvla. Soapmásat dis várra dovdet dán historjjá oalle bures. Lávdegotti evttohusas, mii bođii jagi 1973, lei ságastallan sámi skuvlla ja sámi kultuvrra birra:

 ”Go váhnemat ja mánát gullet ovtta kultuvrii ja skuvla nuppi kultuvrii, de lea diehttelaš ášši ahte oahpaheddjiid oahppu berre leat eará go dalle go skuvllas ja ruovttus lea seammá kultuvraduogáš.” Dasto sii čálle: ”Dasto lea lávdegotti oktasaš ipmárdus dat ahte dárbbašuvvojit oahpaheaddjit geain leat sierranas kvalifikašuvnnat guhkes áiggi ovddasguvlui” (iežan jorgalus).

 ”Sierranas kvalifikašuvnnat” lea doaba man áiggun čilget. Oalle paradoksa lea go dát konklušuvnnat bistet ain 33 jagi maŋŋá, mu oainnu mielde goit. Muhto, mu mielas sáhttá leat vel eambbo gelddolaš čuovvolit dán aspeavtta ja geahččat dan ahte máhttu sámi dilálašvuođain ja sámegielas adnojuvvo sierranas kvalifikašuvdnan. Buohkat eai oainne ahte máhttu sámi dilálašvuođain ja sámegielas leat ”sierranas kvalifikašvuvnnat”. Mii dáhpáhuvvá go riikkamedia čállá dan birra ahte vuođđoskuvlla ođđa oahppolánain čuožžu ođđa máhttomihttu, namalassii ahte mánát galget oahppat ”sámi alfabehta”? Na, mii lohkat aviissas ahte dát ii leat dárbbašlaš máhttu, ahte ii leat lunddolaš ja ahte sáhttá buktit vuostehágu sámivuođa vuostá. Dás leat máŋga aspeavtta man birra sáhtášii ságastallat, muhto deháleamos lea ahte dát lea dakkár oktavuođas mii lea oalle lahká. Sámivuohta lea okta máŋgga eavttuin mii leat dál ja dás min birra. Anekdohtan sáhttá muitalit ahte sámi bustávat leat latiinna bustávat juste nu mo ”dáru” bustávatge leat. Go lea sáhka ”sámi alfabehtas” de orru leamen hirbmat dramáhtalaš ja váttis. ”Ferte bajil oahppat sámi bustávaid” čuoččui Akersgata aviissa ovdasiiddus stuorra bustávaiguin. Dán ovtta ášši birra livččen sáhttán dadjat ollu, earret eará danne go julevsámegielas lea sáhka dušše guovtti bustávas.

 Álttás ságastallojuvvo viššalit sámevuođas ja geavahuvvo ollu polemihkka. Mu mielas orrot leamen čiegadeame sámivuođa almmolaš ja ásahuslaš oktavuođain. Máŋgii čájehuvvo sámevuohta dakkár áššin mii boahtá olggobealde. ”Sisafárrejeaddjit” sámi guovlluin. Álttás leat máŋga sámi gilážat. Álttá historjá lea maid mearrasámi historjá. Mun lean mearrasápmelaš Unjárggas eret, muhto mus leat áhči bealde fuolkkit dáppe. Knud Leem girjjis ”Beskrivelser over Finnmarkens Lapper” mii immai 1767 čilgejuvvo mu gáidán máttármáttáráhči birra. Junthe Egeskal (son orui Egeskalas), ja álbmotlogahallamis lea čállojuvvon Junthe Iversen. Su birra čuožžu: ”Bergen skiipajođiheaddji jearai mearrasápmelaččas Álttávuonas, Junthe Egeskal, ahte máhttá go noaidut? Olmmái vástidii: Dalán galggat beassat oaidnit mu noaidegoansttaid. Dasto cahkkehii spáiddára, fáippui dainna siste nu ahte hilat vel rišše, ja uhkidii časkit skiihpajođiheaddji bealljevuollái ja dasto sii heahpanedje ja manne dobbelii (iežan jorgalus)”. Álttás leat dáhpáhuvvan máŋga dehálaš historjjálaš dáhpáhusa ja dálá áiggi sámi dáhpáhusat. 25 jagi dassái ledje akšuvnnat danne go eiseválddiin lei plána dulvadit Máze. De bohciidedje máŋga sámi gažaldaga. Muhto, eat mii galgga ákkastallat sámevuođa bealis dušše historjjálaš ja arkeologalaš ákkaiguin. Deháleamos lea ahte sámevuohta lea oassi servodagas mii lea dáppe. Sámegiella gullo gávpeguovddážis, dáppe leat sámegielat dearvvašvuođabargit, go fitná boradanbáikkis dahje vuoktačuohppi luhtte, de leat doppe maid sámegielat bargit.

Lahká Finnmárkku allaskuvlla lea vejolaš dutkat ja gávdnat ollu gelddolaš aspeavttaid ja daidda lea oalle sihkkarit dárbu máŋggaid oktavuođain. Globaliserejuvvon máilmmis šaddá kulturdeaivvadeami máhttu buorre go galgá ohcat bargguid. Dii vánddardehpet dáppe gollegiisás danne go dis leat áššáigullevaš ja buorit álggut fágabargui maid galgabehtet bargat. Dis lea dat buorre ahte beassabehtet dutkat ja lohkat. Dat leatge fágaolbmuid ja studeanttaid buorit.

Finnmárkku allaskuvla daddjo leat hui čeahppi buktit ovdan fágalašvuođa mas leat ollu sámi/máŋggakultuvrralaš aspeavttat fágalaš barggu premissain. Dát gal várra leage duohta. Finnmárkku allskuvllas lea dattege ollu bargu báhcán barggakeahttá go lea sáhka bajit dási politihkas go lea sáhka sámi fáttáin. Mun lean ilus go rektor lea áigumin fállat sámegiela vuođđooahpu studeanttaide ja bargiide. Mu mielas dat berre leat áibbas diehttelas ášši dáppe. Ásahusat, geaiguin allaskuvla láve iežas liikot buohtastahttit, leat áigá juo mearridan makkár policy sis galgá leat go galget bargat sámivuođain iežaset ásahusas. Ovdamearkka dihte sii leat ordnen fágalaš bargiide vejolašvuođa oahppat sámegiela ja muđui bargan struktuvralaččat sámi áššiiguin bajit dásis. Galggašii ovdamearkka dihte leat diehttelas ášši ahte interneahttasiidduin leat dieđut sámi fálaldagaid birra. Mun čujuhan dás sámi studeanttaide ja bargiide, ja jearan man muddui oktonas olmmoš sáhttá dovdat ahte Finnmárkku allaskuvla lea allaskuvla sámiide? Vástádus lea várra ahte Finnmárkku allaskuvla lea oahppoásahus mii váldá earáid fárrui maiddái dán oktavuođas. Go jurddaša dan birra ahte sámi dilálašvuođat ledje dehálaččat dalle go eiseválddit huksegohte allaoahppoásahusaid dáppe, de orru leamen nu ahte dál leat šaddan muhtunlágán vakuumii, mas allaskuvla sihke váldá, ja ii váldde, ovddasvástádusa sámi fáttáid ektui. Orru šaddamin moivvas ja unnán konsekveanta, ja dainna galggašii bargat. Álttá sámiid searvi ja Álttá Siida ja olbmot geat gullet dasa sáhttet várrá leat ovttasbargoguoimmit dán barggus, ja earát maid.

Allaskuvllas lea dehálaš rolla sápmelaččaid oahpaheamis ja sámi oahpuin, dan birra ii dárbbaš eahpiditge. Buohccedivššároahppu ja mátkeoahppu leat dakkár fágat main berre fuomášit sámivuođa. Na, mun jáhkán eanas fágat dáppe allaskuvllas fertejit fuomášit sámivuođa. Sámi servodagat leat dávjá boaittobealbáikkiin dáčča servodaga ektui. Dehálaš lea sihkkarastit ahte dakkár fágaolbmot maidda lea dárbu bohtet sámi guovlluide veahkkin ovddidit sámi servodagaid.

Mun loahpahan dán unna ságastallama muhtun sávaldagaiguin. Mun oaivvildan ahte sámevuohta lea nanus ja dehálaš fápmu mii váikkuha sihke Norgga nášuvnna ja máilmmi – ovdamearkka dihte riikkaidgaskasaš barggus ON vuogádaga siskkobealde, earret eará ON eamálbmotkonvenšuvnna bokte man mii leat vuorddašan ja mii dál lea ollášuvvomin. Ole Henrik Magga lei ON bissovaš foruma vuosttaš jođiheaddji ja ON-vuogádaga jođiheaddjin Magga lei seammá dásis go Gro Harlem Brundtland go Brundtland jođihii WHO. Sámi fápmu rievdada ja ovddida servodaga mas mii eallit, máŋgga láhkái, ja dál mii oažžutge hui vuoiggalaš vuoigatvuođadilálašvuođa ja ollu gelddolaš vejolašvuođaid báikkálaččat hálddašišgoahtit. Gelddolaš bargan- ja doaibmanvejolašvuođat, vaikko juste dál lea veaháš eahpesihkárvuohta maiddái danne go rievadusat bohtet. Mii han eallit rievdadusaid ja hástalusaid siste. Sámevuohta lea dakkár mii buktá rievdadusaid ja danne berre geahččalit sámevuođa čilget ja ipmirdit. Otne beassabehtet gullat čeahpes fágolbmuid čilgemin dáid surggiid. Dii beassabehtet borrat sámi borramuša kantiinnas, ja herskostallat doppe ovdal go lohkagoahtibehtet. Mun sávan Finnmárkku allaskuvlla sámi beaivi stuorru ja šaddá vel stuorit go iešge ja ahte sámi servodagat geavahuvvojit nana vuođđun dan máhttui mii čoggojuvvo deike beaivvis beaivái, nu go juo galggašii.

Sávan buori sámi beaivvi!

 Giitu mu oasi ovddas.