NSR gáibida ahte bajimus birasstánddarddat biddjojuvvojit buot guovllu doaimmaide

NSR oaivvilda davviguovlupolitihkas čuovvovačča:

Vuoigatvuođat

• NSR čujuha sámiid oktasaš árbejuvvon vuoigatvuođaide ja oaivvilda beassatlašvuohta resursaide galgá leat sámi dohkkejumi duohken. Almmolaš ja priváhta beroštumit fertejit dahkat čielga šiehtadusaid sámi álbmogiin ja oažžut dohkkejumi sámi álbmogis.

• Vuoigatvuođagažaldagaid ferte čielggadit ja meannudit máŋggaid dásiin. NSR oaivvilda ahte ferte šiehtadallat Sámedikkiin dakkár áššiin mat gusket bajit dási sámi vuoigatvuođaid, maiddái eatnanvuloš resurssain. Dain guovllun main geavahan- ja vuoigatvuođaguovllut leat čilgejuvvon Finnmárkkulága olis galget sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit beassat cealkit oainnuset.

Ođasmahtti ja ođasmahtekeahtes resurssaid ávkkástallan

NSR oaivvilda ahte ođasmahtti resurssat galget leat vuođđun min davviguovllu servodagaid ovdáneamis. Ođasmahtti resurssat leat nanaguoddevaččat ja leat ealihan álbmoga álgoálggos. Sámi servodat lea sierranasat sorjavaš ja leamaš sorjavaš das ahte resurssat hálddašuvvojit rievttes lági mielde.

Mearraguovlluid ollislaš ekovuođđuduvvon hálddašanjurddašeamis leat eamiálbmogat, ja earát geat orrot dáppe, oassin mariinna birrasis ja sin vuoigatvuođat ja beroštumit galget váldojuvvot vuhtii. Sihke kultuvrralaš ja biologalaš šláddjiivuohta leat guovddáš oasit ekovuogádatvuođđuduvvon hálddašeamis. Buot sisabáhkkemat Barentsáhpái ja lagaš riddoguovlluide Davvi-Norggas váikkuhit sámi beroštumiid.

NSR oaivvilda ahte oljo- ja gássaviežžan mearas ja stuora minerálaviežžamat gáttis eai leat biras- ja servodatlaččat nanaguoddevaččat guhkes áiggi jurddašeamis. Heajos beliid ferte dattege árvvoštallat buriid beliid ektui.

• Petroleumviežžan mearas dagaha nuoskkidanvára hearkkes arktalaš guovlluin ja sáhttá leat váralaš dehálaš guollehivvodagaid gávdnošumiide. Petroleumviežžan ja geavaheapmi lea stuorimus sivva olmmošráhkaduvvon dálkkádatrievdamiidda.

• Dálá dilis lea goittot juo addojuvvon petroleum viežžanlohpi muhtun sajiin Barentsábis. Ruošša bealde leat maid viežžagoahtimin petroleum ja Ruošša nannamis fievrriduvvo olju lahka Norgga rittu. Dán dilis, mas ressurssat ávkkástallojuvvojit sámi lagaš guovlluin, fertejit sámi vuoigatvuođat ja eará álgoálbmotvuoigatvuođat adnojuvvot árvvus. Eamiálbmotvuoigatvuođat fertejit leat mearkkašahtti doaimmaid plánemis ja čađaheamis ja guovllu árvvuid juohkimis.

• Jos petroleumviežžan doahttala bajimus birasstandárddaid, ja sámi vuoigatvuođat adnojuvvojit árvvus, ja jos buot árvoháhkan mii dáhpahuvvá dain guovllun main sámit leat beroštumit sihke mearas ja nannamis bohtet sámi servodahkii buorrin njuolga dahje mohki bokte, de sáhttá oljo- ja gássaviežžan leat dohkálaš.

• Mekanismmat fertejit ásahuvvot mat sihkkarastet ahte sámi servodahkii bohtet olu árvvut dain viežžandoaimmain mat leat biddjojuvvon johtui ja boahtteáiggis biddjojuvvojit johtui ođasmahtekeahtes ressursaid viežžamis sámi guovlluin. Árvvut galget leat fárus ovdánahttimin sámi servodaga juohke láhkai. Árvosirdima ferte šiehtadallat eiseválddiiguin ja fitnodagaiguin.

Searvan davviguovlupolitihkkii

• NSR oaivvilda ahte sámi servodagas lea vuoigatvuohta ollásit searvat daidda proseassaide mat váikkuhit davviguovlluide. Riikkadásis mis lea álbmotválljejuvvon orgána, Sámediggi, mainna NSR oaivvilda ferte konsulteret daid doaimmain mat leat davviguovlluin.

Vai sámi servodat beassá leat duohta oassálasti davviguovllu proseassain, de ferte gealbbu loktet ja čađahit kapasitehta- ja ásahusnannema olles sámi servodagas. Vai searvan šattašii beaktil ja ollislaš, de ferte sámi servodahkii sihkkarastit resurssaid mat dahket vejolažžan searvat proseassaide.

• NSR oaivvilda ahte nana ja buorre ovttasbargu daiguin aktevrraiguin geat hábmejit politihka ja ovdáneami davviguovlluin lea fárus váikkuheamen nanaguoddevaš ovdáneapmái dáin guovlluin.

Riikkaidgaskasaš fitnodagaid ovddasvástádus

• Riikkaidgaskasaš fitnodagat váikkuhit olu daidda doaimmaide mat dáhpáhuvvet davviguovlluin. NSR oaivvilda ahte sámi álbmot ferte beassat searvat ságastallamiidda ja šiehtadallamiidda mat leat multinašunála fitnodagaiguin ja eará stuora fitnodagaiguin mat leat áigumin doaibmagoahtit dán guovllus, leaš dál nannamis dahje mearas. Searvan galggašii maid dáhpáhuvvat váikkuhusguorahallamiin maid fitnodagat čađahit doaimmaset oktavuođas.

• Riikkaidgaskasaš fitnodagain lea maid ovddasvástádus eamiálbmogiid ektui álbmotrievtti olis, nu go olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnna ja ILO konvenšuvnna nr 169 olis. Fitnodagain galget leat ehtalaš standárddat, nugohčoduvvon “Corporate Social Responsibility” mat vástidit unnimusstándarddaide mat leat ILO konvešuvnnas nr 169.

Biras

• NSR lea vuorrástuvvan go ovdáneapmi manná nu johtilit davviguovlluin ja gáibida ahte bajimus birasstanddárdat gáibiduvvojit  buot doaimmain mat čađahuvvojit guovlluin. Proseassaid váikkuhusat: huksen, viežžan, infrastruktuvra ja fievrrideapmi ferte čielggaduvvot, ii duššefal ovdal proseassa, muhto fertejit leat mekanismmat mat árvvoštallet leat go muhtun váikkuhusat rievdan barggadettiin. Buoremus gearggusvuohta ferte leat sajis dustet fáhkkadilálašvuođaid.

• NSR lea vuorrástuvvan go sohkabeliid dássitvuohta ii leat dain báikegottiin main leat stuora industriijahuksemat. Huksedettiin ferte ovddidit nanaguoddevaš báikegottiid main dássitvuođaoaidnu váldojuvvo vuhtii. Oččodit ferte nissoniid industriija bargosajiide, ja ferte ráhkadit molssaevttolaš bargosajiid nissoniidda vai njulge váilevaš dássitvuođa.

• Dálkkádatrievdamat ja nuoskkideamit váikkuhit lundui mii lea min birra, ja váikkuha maiddái min ealáhusaid eallinfápmui ja dearvvašvuhtii ja dasto maid min iežamet dearvvašvuhtii. Sámi kultuvra ferte leat gearggus dustet ja birget daiguin rievdadusaiguin mat bohtet seammás go nákce vuhtii váldit daid árvvuid ja dan máhtu mii juo lea sámi servodagas.

Hástalusat sámi servodahkii ja álbmotgaskasaš ovttasbargui

• Eamiálbmotdimenšuvdna davviguovlluid proseassain gáibida máŋggaid dásiid ovttasbarggu: sihke siskkáldasat sámi servodagas ja olgguldasat eará eamiálbmogiid ektui, ja davviguovlluid álbmogiid ektui muđui, stáhtain ja ealáhuseallimiin. NSR oaivvilda dáid vuođul ahte Sámediggi ferte barggahit olles sámi servodaga vai mii ovttas sáhttit váikkuhit daidda proseassaide mat dáhpáhuvvet davviguovllu ektui ja bargat aktevrraid ektui sihke siskkáldasat ja olgguldasat.

• Doalahandihte ja ovdánahttindihte eamiálbmotservodagaid davvin, de ferte láhčit diliid buori kulturbargguide Sámis sorjakeahttá riikkarájáin.

• Go lea sáhka gealboloktemis, de ferte nannet govda gealbbu mii dál juo lea sámi servodagas, árbevirolaš máhtu, min máilmmiipmárdusa, máhtu riikkaidgaskasaš proseassain ja eamiálbmotvuoigatvuođaid ovdáneamis ja eará mii sáhttá ovdánahttit olles sámi diehtomáilmmi, ja dákko bokte nannet min iežamet dutkanbirrasiid.

• Mii fertet bargat vai min ásahusain leat doarvái návccat čuovvut ovdáneami mii dáhpáhuvva máhttobirrasiin mat barget davviguovlluin, ja ovddidit min iežamet máhtu ja gealbbu, sihke árbevirolaš gealbbu ja ođđa dutkama,  ja bargat vai beassat searvat daidda máhttobirrasiidda ja proseassaide mat muđui gávdojit.

• Mii galgat oahppat ja ovddidit ođđa gealbbu báikegotiid olbmuid gaskkas vai mii sáhttit searvat ođđa doaimmaide mat bođežat min guovlluide, earret eará vai sihkkarastit orruma ja ekonomalaš ovdáneami báikegottiin ja guovllus. 

• Searvvadettiin riikkaidgaskasaš proseassaide oažžu sámi servodat diehtit ođđaseamos diehtagiid. Dáiguin diehtagiiguin sáhttit heivehit min iežamet strategiijaid mat čilgejit mo dustet ođđa ja rievddadeaddji hástalusaid min guovlluin.

Cealkámuša dárogielveršuvdna