Čoahkkinjođiheaddjit, riikkačoahkkinoasseváldit ja bovdejuvvon guossit,

Oappat ja vielljat NSRas!

Lea stuora illun munnje dán sártnestuolus vuosttaš geardde čuoččut sámediggepresideanttan. Mun beasan dás čuožžut danin go nu ollugat veahkehedje buriid jurdagiiguin ja movttidemiin sihke ovdal ja maŋŋil válgabarggu ja válgabarggu vuolde. Mun čuoččun dás danin go dii, NSR báikkálaš searvvit ja miellahtut, leat háliidan mu deike. Mun giitán din buohkaid buori barggu ovddas, ja luohttamuša ovddas maid leahpet čájehan, ja bijan návccaid luohttámuša giitimii. Mielde deike riikkačoahkkimii leat mus maid máŋggas eara sámediggeáirasiin. Mun anán hui árvvus ođđa sámediggejoavkku, ja illudan siinguin ja diinguin ovttasbargat!

Juo mannan čuohtejagi álggus lágiduvvodedje sámi riikkačoahkkimat Deanus. Vuosttaš čoahkkin, 1919is, Boŋakasas mearridii skuvlapolitihkkalaš cealkámušaid maid jáhkán otná riikkačoahkkin maid livččii doarjut.

Dán guovllus leat boahtan sámepolitihkkarat ja kulturbargit geaid namat leat beaggán viidát. Mun háliidan namuhit guoktása dain geain váile 100 jagi áigi ledje jurdagat ja oaivilat dálá áiggi guvlui.

Isak Saba, ovddeš stuoradiggeáirras dáppe Várjjagis eret, oinnii juo 1906, movt stáhta doaimmahii oppalaš dáruiduhttinpolitihka mii sisttisdoalai sihke eananvuoigatvuođaid ja skuvlapolitihka. Son dalle jurddašii eananvuovdinlága, mii čanai eatnamiid lihttoláigoheami ja oastima dárogillii. Per Fokstad, Deanus eret, ii nu galle miilla dás eret, almmuhii 1923 sámi skuvlaprográmma, mas gáibidii skuvlla mas lea sámevuohta vuođđun ja sámi stivrejumi vuolde, gos mánát galget beassat oahppat gielaset ja atnit sámegielat oahppogirjjiid. Eai bat dát leat oahppes jurdagat, maid livččii sáhttán ovddidit sihke NSR ja Sámedikki sártnestuolus?

Eananvuoigatvuođat ja gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat leat guokte oasi seamma áššis. Dán dihte norgga politihkarat ja ámmátolbmot, go atne sihke eananvuovdinlága ja internáhtaskuvllaid olahan dihte seamma ulbmila: ahte mii sápmelaččat galggaimet šaddat nu go dážat.

Jus dáid  čuđiid jagi dihtomielalaš ja diehttemeahttun dáruiduhttima váikkuhusaid galgá njulget, de ferte atnit daid seamma reaidduid maid dalle atne min vuostá. Mii fertet váldit iežamet háldui guovlluideamet ja luondduvalljodagaideamet, ja fertet maid váldit ruovttoluotta oahpahusvuogádaga ja bargat vai dat bálvala sámi servodaga. Finnmárkkuopmodat ja sámi oahppoplánat lea okta ja seamma ášši.

Mun lean soames mánuid jođihan Sámedikki. Juste dán guovtti áššái lea Sámediggi atnán eanas resurssaid, sihke ovdal ja maŋŋil go mun álgen. Stuora oassi Finnmárkkulágas lea  fámus moatti vahkku geahčen. Fargga nammada ráđđehus lávdegotti mii galgá čielggadit sápmelaččaid ja earáid guolástusvuoigatvuođaid olggobealde Finnmárkku rittu. Sámedikkis leat stuora vuordámušat dán bargui, ja vuordit ahte dát váikkuha dasa ahte sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođat lágalaččat dohkkehuvvojit, maiddai olggobealde Finnmárkku.

Skuvlaluopmu lahkona.Go skuvllat fas álget čakčii de leat ođđa oahppoplánat. Stuora skuvlaođastus, Máhttolokten (Kunnskapsløftet) lea čađahuvvomin. Sámediggi lea bargan vai dat šadda duohta máhttolokten maiddái sámegielat oahppiid várás. Ii leat gal smávva ja álkkes bargu. Nu go eará ge sámi áššiin de bargu ii čuovo njuoggo bálgá. Ii ge leat nu ahte ođđa sámi oahppoplánaid vuođđun leat ovddit plánat ja daid árvvoštallamat. Sámi sisdoallu šaddá dávjá lasáhussan, liigeoassi, dáru sisdollui. Sámi skuvla lea ain dáru skuvllas heiveheapmi. Ii leat diehttelas ahte sámi servodaga gealbodárbbut, iige sámi máná identitehta ge leat vuođđun dasa maid mánáidasamet fállat.

Dát ášši lea seamma dehálaš go vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide. Sámediggi, dakko bakte sámi servodat, lea atnán stuora sihke ruđalaš ja olmmošlaš návccaid Máhttoloktemii. Sámi oahppoplákáhtta, dehálaš oassi sámi máhttoloktemis, gieđahallojuvvui dievasčoahkkimis mannan vahku. Dattetge oaidnit ahte ášši ii digaštallojuvvo álmmolaččat, ii min politihkariid gaskkas iige medias. Manne nu ges? Dat ii sáhte danin go ášši ii leat dehálaš sámi boahtteáigái. Iige ahte sámediggi ii leat ášši vuoruhan. Iige go dat ii guoskka olbmuid árgábeaivái. Sáhttá go leat ahte lea stuora ovttaoaivilvuohta sámi skuvlla mihtomeriide? Dáidet mediat doaivut ahte áššesisdoalus eai riidooasit? Dalle sii leat čalmmeheamit riiddu ektui mii lea gaskal stuoraservodaga ja sámi servodaga sámi skuvlla ulbmiliidda. Sii eaige oainne fámu mii lea ahte hápmet dan mii lea dehálaš boahtteáiggi olbmuide, ahte mis alddámet lea vejolašvuohta muitalit iežamet historjjá, váldit fágaid iežamet háldui, ja gaskkustit daid iežamet eavttuid mielde, ja iežamet gillii. Dás leat leamašan ollu gižžut ja rahčamušat guovddáš eiseválddiiguin.

Juste sámi oahppoplána, O97S, lei stuorimus riidooapmi dalle go Deanu gielda galggai mielde sámegiela hálddašanguvlui. Eatnasat mis muitet dán riiddu. Dan dáidá leat veara atnit muittus, maiddai go jurddaša maŋimus Sámedikki dievasčoahkkima, ahte buot sámi ovdáneamit leat vuostáiváldon váruhusaiguin, čuoččuhusaiguin ahte siskkáldas soahti lea boahtte lávki. Min jurdagat, vaikko leat 100 jagi boarrásat ja vel boarraset ge, lea ain otne ge ođđasat ja balddihahtti máŋgasiidda. Mus lea jáhkku ahte norgga demokratiija ja norgga stáhta ahtanušša. Dát ahtanuššan dagaha vejolažžan jurddašit ja duohtandahkat min jurdagiid sámi boahtteáiggi hárrái, leaš dál sáhka vuoigatvuođain valljodagaide, gillii dehe kultuvrii.

Dán riikkačoahkkimis lea mis vejolašvuohta digaštallat čuolbmmaid guovtti áigeguovdilis áššiid vuođul. Davviriikkaid Sámekonvenšuvdna mii dál lea gulaskuddamis. Traktáhta sáhttá loktet davviriikkaid stáhtaid sámepolitihka oktasaš unnimusdássái.

Giella, oahpahus ja vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide leat dehálaš oasit dán evttohusas mii lea čatni traktáhta davviriikkaid stáhtaide.

Evttohus dáid surggiin ii dáidde mannat guhkelii go dat jurdagat maid sihke Isak Saba,Per Fokstad  ja maiddai Elsa Laula Renberg ovddidedje máŋggaid buolvvaid ovdal min. Dattetge sámekonvenšuvdna lea ollislašvuohta mii nanne min iešmearridanvuoigatvuođa ja stáhtaid geatnegasvuohta positiivvalaš meannudeapmái. Dat šattašii stuora lávkin ovddasguvlui sápmelaččaide!

Nubbe stuora ášši lea davviguovlluidovdáneapmi. Guovlluin gos mii orrut atnojuvvojit áibmodasmeahccin maid valljodagaid vaikki gii sáhttá ávkkástallet. Muhto davviguovllut lea min ruoktu, ja mis lea vuoigatvuohta sihke guovlluide ja vqlljodagaide. Gealboovdáneapmi iežamet eavttuid vuođul lea dehálaš jus mii galgat searvat stivret movt  luondduvalljodagaid galget geavahuvvot. Mun sávan ahte riikkačoahkkin searvá fuomášiuhttimis sihke sámekonvenšuvnna ja davviguovlluidpolitihka, vai áššit  ožžot dan fuomášumi maid ánssašit. Nu ovddideahtet oainnuid, maid mii, din álbmotválljejuvvon áirasat leat boahtan gullát, ja dárbbašit gullat. Dát guokte ášši galget gieđahallijuvvot Sámšdikkis čakčii.

Maŋŋil čuođi jagi rahčamušaid de ain bargat seamma áššiiguin. Go eat leat joavdan guhkelii, de dat sáhttá dagahit dorvvohisvuođa. Seammás lea oadjebasvuohtan diehtit ahte mii ain bargat seamma ulbmila guvlui: oktasaš sámi boahtteáigi.