Soahpamuš dárogillii

NSR šiehtadallit ledje Geir Tommy Pedersen (jođiheaddji), Randi Skum, Sven-Roald Nystø ja Berit Ranveig Nilssen. Bealit vuolláičálle soahpamuša Álttás duorastaga golggotmánu 13. beaivvi 2005. Soahpamuš lea ná:

Soahpamuš ovttasbargat Sámedikkis válgaáigodaga 2005 - 2009

Norgga Sámiid Riikkasearvi ja Sámeálbmot Bellodat, Guovddášbellodat, Guovdageainnu Johttisámiid listu ja Sámit geat ásset Lulli-Norggas listu, dás rájes gohčoduvvon ovttasbargobealit, leat soahpan čuovvovaš soahpamuša ovttasbarggu ektui Sámedikkis válgaáigodahkii 2005 – 2009:

Ovttasbargu Sámedikkis lea vuođustuvvon Norgga Sámiid Rikkasearvvi prográmmii, ja ovttasbargobeliid prográmmaide, nu go dás boahtá ovdan mii guoská politihkkii, politihkkálaš luohttámušdoaimmaide ja eará beliide. Politihkálaš vuođđu bargguide Sámedikkis hábmejuvvo Sámediggeráđi oktasaš álgojulggáštusas áigodahkii 2005 – 2009.

Politihkka

Sámediggi lea sámiid álbmotválljejuvvon orgána Norggas, ja mas galgá leat iehčanas rolla Norgga našunála, regionála ja báikkálaš stivrejeaddji orgánaid ektui. Sámediggi galgá našunála ja internašunálaš dásis ovddastit Norgga sámiid, ja galgá váikkuhit buot áššiin mat gusket sámiide.

Sámediggi vuođđuda iežas dán áigodahkii vuođđonjuolggadusaid § 2-3 mielde earret čuokkis b), gč. Sámedikki mearrádusa ášši 43/05.

Sámegiella ja sámi kultuvra

Lea dehálaš ahte Sámediggi joatká sámegiela ja sámi kultuvrra nannemin ja oainnusin dahkamin. Ovttasbargobealit dáhttut bargat dan ala ahte lasihit giella- ja kulturbargguid ekonomalaš rámmaid.

Mii guoská sámegillii ja sámi kultuvrii galgá Sámediggi bargat dan ala ahte:

1. čađahuvvo evalueren ovttasráđiid suohkaniiguin mii guoská Sámedikki doarjagiidda gokčat lassigoluid sámegiela geavaheami oktavuođas. Ulbmil lea oažžut ođđa njuolggadusaid guovttegielatdoarjagii.
2. buohkat olles riikkas galget oažžut fálaldaga oahppat sámegiela. Galget ásahuvvot ekonomálaš ordnegat dása. Mánáidgárddit, vuođđoskuvllat, sámi joatkaskuvllat ja rávisolbmuidoahpahus leat giellaovdánahttindoaimmaid dehálaš arenat.
3. Sámedikki vuođđodoarjja sámi lágádusaide lasihuvvo vai eanet girjjit ilbmet.
4. etnomusihkkaguovddáš ásahuvvo Kárášjohkii, ja ovdaprošeakta biddjo farggamusat johtui.

Dutkan ja oahpahus

Ovttasbargobealit oaivvildit ahte dutkan ja oahpahus sámi dilálašvuođaid birra leat hui dehálaččat boahtteáigái.

Sámediggi ferte bargat dan ala ahte:

1. Sámi Allaskuvla ovdánahttojuvvo dieđalaš allaskuvlan ja olles sámi universitehtan ja eamiálbmot­universitehtan, nu mo 2004 Sámekonferánsa Ávágis dáhtui.
2. vuoruhit árbevirolaš sámi máhttu dutkama, dainna ulbmilin ahte dákkár máhttu geavahuvvo sámi vuođđoealáhusaid hálddašeamis ja luondduhálddašeamis. Sámi Allaskuvlla EALAT prošeakta lea pilotprošeakta mii sáhttá leat modealla mo ovdánahttit ja atnit árbevirolaš máhtu.
3. ahte ásahuvvo sierra sámi dutkanráđđi.
4. ahte sámi joatkaskuvllat sihkkarastojuvvot guokte sierra našunála sámi joatkaskuvlan, ja ožžot ovdánahttinvejolašvuođaid.

Boazodoallu

Boazodoallu lea nuppástuhttinproseassas ja lea dehálaš nannet boazodoalu vuoigatvuođaid. Ovttasbargobealit leat soahpan čuovvovačča:

Sámediggi fertet bargat dan ala ahte:

1. boazodoallu ferte oažžut eanet aktiivválaš rolla iežaset ealáhuspolitihka hábmemis ja ahte boazodollui addo eanet mearrideaddji váldi boazodoalu guoski mearrádus­proseassain.
2. ođđa ollislaš boazodoalloláhka hábmejuvvo ja mearriduvvo farggamusat.
3. boazodoallohálddahus ii sirdojuvvo Sámediggái dán válgaáigodagas, 2005-2009
4. boazologuheiveheapmi guohtuneatnamiidda ferte čađahuvvot eará vugiin go bággonjuovvama bokte. Boazodoallu ja guoskevaš orohagat galget leat aktiivválaš oasálaččat boazologu heiveheami barggus.
5. boazodoallit mat lohpet ealáhusas fertejit oažžut dohkálaš ekonomálaš fálaldagaid buhtadussan doallovttadagaid ovddas, ja ahte buhtadusa ovddas ii galgga máksit vearu. Boazologuheiveheami ja bonusordnegiid áigodat guhkkiduvvo.
6. boazodoallit fertejit oažžut divatkeahtes boaldámuša motorfievrruid geavaheapmái ealáhusa oktavuođas seammaládje go eanadoalus.
7. galget leat unnimus lági mielde sisabahkkemat dálá boazoguohtuneatnamiidda, ja bargat dan ala ahte háhkat ođđa eatnamiid boazodollui jus lea vejolaš.

Mearrasámiid vuoigatvuođat, guolásteapmi ja eanadoallu

Lea dehálaš sihkkarasttit mearrásámiid vuoigatvuođaid guolásteapmái, mearraressursaide ja áhpeguovlluid geavaheapmái. Mearrasámiid vuoigatvuođat fertejit farggamusat dohkkehuvvot vai mearrasámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovdánahttit ealáhusaideaset, kultuvrraset ja eallinvuogiset.

Ovttasbargobealit leat soahpan čuovvovačča:

Stuorradikki mearrádus 17.06.05 Finnmárkkulága oktavuođas ferte čuovvolahttojuvvot dan bokte ahte biddjo johtui bargu mas lea boađusin láhkaevttohus sámiid ja earáid vuoigat­vuođaid guolásteapmái, mearrariggodagaide ja áhpeguovlluid geavaheapmái buot sámi mearráguovlluin.

Mii deattuhit ahte maŋŋil finnmárkkulága meannudeami lea ráđđehus soahpan konsulteret Sámedikkiin ja konsultašuvnnat/ šiehtadallamat guolástustvuoigatvuođaid birra berrejit álggahuvvot fárggamusat.

Bealit gáibidit ahte láhka galgá sisttisdoallat e.e:

• vuoigatvuođat guolásteapmái, mearrariggodagaide ja áhpeguovlluid geavaheapmái.
• mo vuhtiiváldit sámiid beroštumiid buot dásiin mearrariggodagaid hálddašeamis.
• ahte kvotavuoigatvuođat sámi guolásteddjiide ja earáide sihkkarasttojuvvojit
• ahte mearráelliid (nu go njuorju) ja amas šlájáid (nu go gonagasreabbat) hálddašeapmi lea oassin dán barggus.

Bealit áigot bargat dan ala ahte ásahuvvo mariina eamiálbmotsona mas Sámediggi galgá leat fárus mearrideamen guolástuspolitihka ovdánahttinpremissaid. Dát mielddisbuktá e.e ahte Sámediggi glgá leat mielde mearrideamen kvotaid juolludeami, ovttas earáiguin sona siskkobealde. Lagasvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihppa galgá gustot. Sámedikkis galgá maid leat dakkár posišuvdna politihkkahábmemis ahte diggi galgá sáhttit šiehtadallat sáidenuohttunfatnasiid eret vuonain.

Sámediggi ferte bargat dan ala ahte:

· Finnmárkkukommišuvdna álggaha barggu maid mearrasámi vuoigatvuođaid ektui.

· rekrutteren guolásteapmái sihkkarastojuvvo ekonomálaš doarjjaordnegiid bokte ja dan bokte ahte láhčit vuoigatvuođaid guolásteapmái.

· čielggadeapmi sierra sámi ealáhuslága birra čađahuvvo farggamusat. Láhka ii galgga guoskat boazodollui dan geažil go ealáhusas lea sierra láhka ja ealáhusšiehtadus

· doaimmat mat heivejit arktálaš ja eamiálbmotdilálašvuođaide álggahuvvojit farggamusat sihkkarasttin dihte eanadoalu sámi guovlluin. Sámediggi galgá aktiiválaččat doarjut eanadoalu guovddáš ja regionála eiseváldiid ektui, earret eará jahkásaš eanadoalušiehtadusa šiehtadallamiid oktavuođas.

· Sámediggi beassá váldit oasi barggus mo hálddašit stuorra luossačáhcadagat Finnmárkkus boahtteáiggis. Stáhta vejolaš luossabreavaoastin Deanučázadagas digáštallojuvvo go galgá čuovvulahttit finnmárkolága § 28 Deanu- ja Njávdamčázadagaid guolásteami birra.

Meahcásteapmi 

Ovttasbargobealit áigot dábalaš bievlavuodjima ja áigot ráddjet mohtorfievrovuodjima luonddus ja boazoguohtuneatnamiin. Buot johtalemiin ferte vuhtii váldit vuođđoealáhusaid ii ge hehttet vuođđoealáhusaid doaibmama.

Sámediggi ferte bargat dan ala ahte:

1. mohtorfievrojohtima sierralobiid galgá addit dohkkehuvvon luottaid ja mađijaid mielde. Ulbmil lea nannet sámi kultuvrra ja luondduruovttudoalu.

2. rievssatbivdu beatnagiiguin čakčaguohtuneatnamiin ferte ráddjejuvvot ja ferte vuhtii váldit elliid mat guhtot.

3. álbmotmehciid ja suodjaluvvon guovlluid ásaheamis ii galgga hehttet sámi árbevirolaš luonddugeavaheami almmá Sámedikki miehtama haga.

4. stáhta ja Sámedikki konsultašuvdnašiehtadus guoská buot lágan luonddusisa­báhkkemiid, maiddái suodjalanplánaproseassaid.

Vuorasolbmopolitihkka
Ovttasbargobealit atnet dehálažžan ahte Sámediggi aktiivvalaččat bargá nannet sámi vuorasolbmofuolahusa. Sámediggi ferte bargat dan ala ahte:

1. vuoras olbmot ožžot ásahusfálaldaga ruovttubáikkiset mii lea heivehuvvon sámegillii ja sámi kultuvrii.

2. ovdánahttojuvvo fuolahusfálaldat mii lea heivehuvvon vuoras sámiide geat orrot gávpogiin ja stuora čoahkkebáikkiin

3. ovdánahtto sierra sámi veajuiduhttinguovddáš mii ásahuvvo guovddáš sámi guvlui. Veajuiduhttinfálaldat galgá leat sámegillii

4. Sámediggi ovttasbargagoahtá Stáhta seniorráđiin.

Eará

1. Finnmárkkuopmodaga ásaheamis lea dehálaš markeret ahte lea sáhka ođđa ásahusas. Dat guoská maiddái dasa man  báikkis doaimmat galget leat. Jos Sámediggi árvvoštallá Finnmárkkuopmodaga hálddahusa báikki, de galgá árvvoštallat Porsáŋggu vejolaš báikin.
2. Galgá ásahuvvot Sámedikki ja Oslo suohkana ovttasbargošiehtadus.
3. Sámi viesu doaimmat Oslos galget evaluerejuvvot farggamusat dan dáfus ahte dohkkejit go dálá lanjat, organiseren, ruhtadeapmi ja doaibma. Dan galgá dahkat Sámedikki ja Oslo suohkana ovttasbargošiehtadusa barggu olis.
4. Sámit geat leat oahpu massán vássán máilmmisoađis fertejit farggamusat oažžut šállobuhtadusa, vrd. Stuoradikki mearrádusa mii guoská Inst. S. nr 152 (2004-2005).
5. Sámedikkis galgá leat dadjamuš go bargojuvvo sámi guovllu suohkaniid ekonomiijalaš dilálašvuođain.
6. Sámi Parlamentáralaš Ráđđi galgá vuoruhit Čohkirasjulggaštusa čuovvuleami. Oktasaš Davviriikkalaš Sámedikki vejolaš ásaheapmi ii duohtagieđahallo dán sámediggeáigodagas.
7. Sámediggi galgá geahčadit Sámedikki politihkalaš dási njuolggadusaid 2006.

Politihkalaš luohttámušdoaimmat

Politihkalaš luohttámušdoaimmat leat čuovvovaččat:

Eara áššit

Ovttasbargobealit leat soahpan ráhkadit sierra njuolggadusaid ovttasbargui.

Áltá golggotmánu 13. beaivvi 2005

Aili Keskitalo                                                              Terje Tretnes

Norgga Sámiid Riikkasearvi                                        Sámeálbmot bellodat Kárášjogas

Olaf Eliassen                                                               Per A Bæhr

Guovddášbellodat                                                       Guovdageainnu Johttisámiid Listu

Johan Mikkel Sara
Samer bosatt i Sør-Norge