|
| NSR ovddeš politihkalaš nubbejođiheaddji Trond Are Anti.
|
NSR politihkalaš nubbejođiheaddji Trond Are Anti sárdni riikkačoahkkimii 04.09.2010.
Almmuhuvvon: 05.09.2010
Ráhkis Norgga Sámiid Riikkasearvvi riikkačoahkkin áirasat, guossit, sámi gánddat ja nieiddat. Mii leat dáid basiid čoahkkanan Norgga Sámiid Riikkasearvvi 41. riikkačoahkkimii deikke Áhkonjárgii. Giittán buohkaid geat leat mielde lágideamen ja dahkan dán riikkačoahkkima vejolažžan.
Riikkačoahkkináirasat ja guldaleaddjit: Smiehta ahte leat johtimin meahccis, áinnas vázzi. Jos it veaje dan, de sáhtát smiehtat ahte leat vuoji mohtorfievrruin, 4-juvllain. Maid dagat jođidettiin amas lahpput? Jos it áiggu láhpput, de lea dehálaš vilput ja muitit mearkkaid luonddus vai dádjadat ruovttoluotta vuolggasadjái. Dát guoská maid Norgga Sámiid Riikkasearvvi doaimmas. Lea dehálaš diehtit NSR vuolggasaji ja ain dađistaga fertet vilppastit man bálgá leat čuvvon ja gos mii leat. Dan oktavuođas giittán sin geat leat gállán ja ráhkadan NSR politihka ja kulturdoaimmaid bálgáid álggu rájes otnážii. Fertet maid várdut gosa mii áigut.
NSR vuođđuduvvui skápmamánu 30. b. 1968, muhto min historjá manná guhkilat maŋus áigái. Vuosttamuš sámesearvi Norggas vuođđuduvvui juo 1906:s, guokte jagi maŋŋá Elsa Laula Renberg beaktilis čállosa “Inför lif och död”, mas ovddidii dehálaš sámi gažaldagaid mat leat ain otne áigeguovdil, ja guokte jagi maŋŋá vuosttamuš sámesearvi vuođđuduvvui Ruoŧa bealde.
Álgogeahčen 1900-logu Eiseválddiid garra dáruiduhttinpolitihkka sápmelaččat vuostá sihke skuvllas, muđuid servvodateallimis ja eanet hehttehusat sámi vuođđoealáhusaide ledje sivvan go sámit organiserejit searvin. Sisafárrejeaddjit ožžo dan áigge eanet vuoigatvuođaid go eamiálbmot, sápmelaččat. 1883 Boazodoallolága geavahedje eiseválddit reaidun reguleret ja gáržžidit ealli vuođđoealáhusa. Dát dilálašvuođat dagahedje ahte sámesearvvit ásahuvvojedje vuos Gaska-Norggas, ja maŋŋelabbos Davvi-Norggas.
Vuolggasaji olis lea maid ulbmil hui dehálaš. NSR njuolggadusa § 2, celkojuvvo čuovvovaččat ulbmil paragráfas:
Sitáhta álgu: “Norgga Sámiid Riikasearvi áigu ovddidit dásseárvvu, oktiigullevašvuođa ja ráfálaš ovttaseallima olbmuid ja álbmotjoavkkuid gaskkas ja árvvu olbmo luonddu sorjjasvuhtii. Sitáhta loahppa . Viidásat leat golbma čuoggá ulbmil paragráfas mat leat dehálačča: Sitáhta álgu:
Norgga Sámiid Riikasearvi áigu duohtan dahkat sápmelaččaid iešstivrenvuoigatvuođa ja váfistit sápmelaččaid boahtteáiggi oktan álbmogin iežaset guovllus.
Norgga Sámiid Riikasearvi áigu veahkehit ásahit ja ollašuhttit sápmelaš álbmotstivrejumi árjjalaš oassálastimiin sápmelaš stivrenorgánaid demokráhtalaš válggain.
Norgga Sámiid Riikasearvi áigu váikkuhit ja ovddidit iešguđet lágan sámi kulturdoaimmaid ja fálaldagaid guovddášdási, SOL ja báikkálaš servviid bokte. “ Sitáhta loahppa
Riikkastivralahtut, dát leat min bargguid geađgejuolgi. Dáid cealkagiid galgat muitit NSR doaimmaid barggadettiin.
Sámi ohppiid vuođđoskuvla oahppu lea leamaš dehálaš ja áigeguovdilis áššin álgogeahčen 1900-logus ja lea ain áigeguovdil otne ain. NSR njuolggadusa ulbmiliid ektui galgat rahčat ahte fálaldagat sámi ohppiide lea dásseárvvus dainna fálaldagain maid dáža oahppit ožžot.
Go vilppastat mii lea dáhpáhuvvan dán áššis ja maid min máttut leat rahčan dán áššis, de oaidnit ahte Elsa Laula Renberg ovddidii skuvlan dehálaš áššin 1904 čállosis “Inför lif och död ”. Das cuige ahte skuvlla oahpahus lea menddo oanehaš áiggi dáfus ja das lea váilevašvuođat. Cuigoda ahte oahpahusgiella lei dárogiella vaikko oahppit eai ádden dárogiela. Eará NSR resurssa- olmmoš gii maid lea áŋgiruššan dán áššis, lei Per Fokstad. Fokstad riegádii Deanus čakčamánu 3. b. 1890 ja jámii juovlamánu 10. b. 1973. Son lei mielde NSR vuođđudančoahkkimis 1968 ja lei maid pionearan oččodit sámegiela eatnigielaloahpahusa vuođđoskuvllas. Dán evttohii son vuosttáš geardde 1917:s, namalassii ahte buot oahpahus vuođđoskuvllas galgá leat sámegillii. Vuođđoskuvlla hástalusain maid Per Fokstad ja Elsa Laula Renberg ražaiga leat oalle muddui ollašuhttán, muhto mis leat otne ain hástalusat sámi vuođđoskuvllas ja bajit dási oahppus. Mu vuordámuš lea ahte sámi oahppit ožžot seamma fálaldaga sámegillii go dáža vuođđoskuvlla oahppit.
Riikkačoahkkináirasat ja guldaleaddjit, dán čavčča lea 4 jagi áigi máhtolokten sámi oahppoplánabuvttus doaibmagođii. Máhttolokten bođii doibmii čakčat 2006. Ovddit oahppoplána bođii fas fápmui 1997. Dát čájeha ahte sullii juohke logát jagi boahtá ođđa oahppoplána doibmii. Prinsihppa galgá leat go politihkalaš ulbmil mearriduvvo, de mearriduvvojit maid buorit reaiddut juksat ulbmila. Vuordámuš lea go ođđa reforbma biddjo johtui, de maid lea vuordámuš ahte ilbmet ođđa reaiddut sámegillii nugo girjjit, plánat ja erenomaš oahpponeavvut ja -materiálat. Otne leat dušše muhtin fágain ja cehkiin oahppogirjjit sámegillii mat leat ođđa reforpma mielde. Eai leat oahppogirjjit earret eará fágain sámegielas, luonddufágas ja matematihkas mat galget ovddidit vuođđogálggaid nugo lohkama, čállima ja rehkenastima. Jos oahppit galget oažžut kvalitatiivalaš oahpahusa máhtolokten mielde, de gáibiduvvo ahte reaiddut leat sajis. Leat moanat njuolggadusat ja lágat mat addet sámi ohppiide vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegillii ja sámegielas ođđa reforpma mielde. Vuođđoláhka § 110 a lea láhkanjuolggadus mii sihke addá sámi álbmogii vuoigatvuođa ja geatnegahttá Norgga Stáhta láhččit nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvraset ja servodat eallimasat. Vuođđoláhka lea ráhkaduvvon ahte galgá sihke suodjalit ja ovddidit. Oahpahuslága § 6-2 lea ohppiin sámi guovllu vuođđoskuvllain vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. ILO konvenšuvdna nr. 169 artihkal nr. 28 cealká ahte álbmoga mánát galget oažžut vejolašvuođa oahppat lohkat ja čállit álbmoga giela.
Ávžžuhus ovddasvástideaddji politihkkariidda lea go mearridit ulbmiliid nugo ođđa skuvlareforpma, de galget maid mearridit buriid reaidduid nugo oahppogirjjiid, plánaid ja eará áigeguovdilis reaiddut sámegillii. Otná dilli čuohcá sámegiela seailluheapmái ja ovdáneapmái. Bivddán ahte mii NSR:s čuovvulat nu ahte sámi oahppit ožžot buot reaidduid sámegillii ođđa reforpma mielde ovdal skuvlajagi 2011-2012. Boahtte áiggis galgat fas gáibidit go ođđa oahppoplána boahtá fápmui, de galget buot reaiddut sámegillii leat sajis vuosttáš beaivve rájes. Árvidan ahte fas ođđa oahppoplána boahtá fápmui 2015-16. Mii fertet leat gozuin.
Olbmo ja joavkku identitehtii lea giella erenoamáš dehálaš. Giella lea maid dehálaš álbmoga symbola. Min giella lea sámegiella. Jos min giella jávká, de balan sakka ahte sámi álbmoga identitehta, servodateallin ja kultuvra jávká. Otne seailluha sámegiella earret eará ollu dehálaš kultuvrralaš doahpagiid. Doahpagat čilgejit kultuvrra dárkilit. NSR gánddat ja nieiddat, mii fertet rahčat ja áŋgiruššat ahte sámegiella seailu, ovddiduvvo ja nannejuvvo. Dás lea sáhka ahte galgat rahčat lasihit sámegiela geavaheaddji logu. Makkár doaibmabijuid galgat bidjat johtui? Mii galgat čuovvut ahte lea vejolaš sámástit vaikko gos ja ahte oažžut bálvalusaid sámegillii maid. Fertet ásahit eambbo sámegiela arenaid. Sii geat eai hálddaš sámegiela, fertejit leat gierdavačča ahte sámástuvvo. Jos giella ii geavahuvvo, de dat jávká. Bálvalusat sámegillii galget leat dásseárvvus bálvalusain dárogillii. Mii galgat čuovvut ahte Sámelága giellanjuolggadusat čuvvojuvvojit. Sámelága giellanjuolggadusaid mielde lea sámegiela hálddašanguovllu almmolaš bálvalusaid geavaheddjiin vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii sihke čálalaččat ja njálmmálaččat. Vuođđoskuvlla olis galgat fas gáibidit ahte sii geat válljejit sámegiella 2. giellan dahje 3. giellan, sin ulbmil galgá leat máhttit sámástit go loahpahit 10. ceahkis. Sámegiela 1. giella oahppit galget fas oahppat sámegiela fágagiellan. Dás oaivvildan ahte oahppit galget hálddašit ja máhttit geavahit omd. buot fágadoahpagiid matematihkas sámegillii. Sii leat min giellaguođđit ja sin galgat dikšut.
Loahppas háliidan giitit buohkaid geat leat áŋgiruššet ja geat ain áŋgiruššet sámi áššiin. Din haga ii livččii sámegielas, sámi servvodagas ja sámi kultuvrras boahtte áigi.
Kommenter denne artikkelen
|
|
- Bokep Online Fardad
- På tide å oppdatere?
- cuhRbaCCgbGvKR
- Tøffa govva!
|
|