Čállit:

Aili Keskitalo, NSR jođiheaddji ja presideantaevttohas

Synnøve Solbakken-Härkönen, NSR 1.evttohas Kárášjoga válgabiires

Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi (SFS) sihtá diehtit Sámediggái beasadeaddji evttohasaid oainnu kulturpolitihka hárrái. Searvi berošta, nu go lunddolaš leage, sierra láhkái girjjálašvuođa ruhtadanvejolašvuođain; fágaprosateavsttat, biografiijat, dokumentára­teavsttat, historjjálaš ja servodatberošteaddji teavsttat nu mo omd. fágadigáštallamat j.ea.

Searvi čállá ahte ealli sámegielat servodat dárbbaša dákkár girjjálašvuođa. Mii Norgga Sámiid Riikkasearvvis (NSR) doarjut searvvi, ja atnit sámi čálaárbevieru ja fágaterminologiija ovdáneami hus dehálaš bargun man ferte ruđalaččat doarjut. Čálakultuvra dákkár hámis ovdánahttá sámegiela dieđalaš giellan, ja lea maid čoavdda dan máhttui mii lea hivvodahkan vurkejuvvon min deháleamos árbbis, golle­gielas. Ášššeprosa maid sáhttá ráhkadit dahje doalahit servodatdigaštallama.

Digitála oahpponeavvut dárbbašuvvojit

SFS orru namuheamen oahpponeavvoráhkadeami dán oktavuođas. Oahpponeavvo­ráhkadeapmi lea leamaš, ja ferte ain leat, dehálaš Sámediggái. Min oainnu mielde eai leat čielga earut dás, ii goit alla dásis. Biogarfiijat, dokumentáragirjjálašvuohta ja servodatberošteaddji girjjit geavahuvvojit, ja berrejit ain geavahuvvot oahpponeavvun, nu go juo oahpponeavvodilli leage. Dat leat hástaleaddji ja máŋggabealat oahpahusa dehálaš elemeanttat. Sámediggi lea dássážii atnán eanas fuola vuođđoskuvladásis, ja eandalit sámegielfága oahppogirjjiin. Mihttomearri lea eambbo dásiide ráhkadahttit girjjiid gitta joatkkaskuvladássái. Eai velge leat oahppogirjjit buot fágain ja buot luohkkadásiin nu mo min mielas livččii áibbas dárbbašlaš.

Fágagirjjálašvuođas ja oahpponeavvoráhkadeamis lea olu dagakeahttá. Sámediggi ii leat vuosttamužžan deattuhan joatkkaskuvlaoahpu ja allaoahpu oahppogirjjiid ráhkadeami. Oahppoáahusaide ja fágaoahpaheaddjiide lea dat dieđosge stuorra hástalussan go lea oahpaheame ja gaskkusteame oahppiide ja studeanttaide sámi oahpu. Ollislaš sámi oahpahus vuođđoskuvllas gitta allaoahppodássái eaktuda sámi čálalašgiela ovdáneami ja áŋgiruššama, árbevirolaš máhtu formaliseren ja ođđa sámi máhtu ovddideami,

Skuvlaođastus ”Kunnskapsløftet” buktá ođđa oahppoplánaid vuođđoskuvllaide ja joatkkaskuvllaide. Ođđa oahpppolánaid olis gis gáibiduvvojit ođđa oahpponeavvut. Šaddá go ođđa oahppoplánain eambbo konkrehta sámi sidoallu go ovdal? Mii leat ain vuordimin sierra sámi oahppoplánaid mat livčče galgan leat boađi boađi.

Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi dehálaš ovttasbargoguoibmi

Joatkkaskuvllaid ja allaoahpu oahpponeavvuide leat sierranas gáibádusat, muhto skuvllat ávžžuhuvvojit dieđusge ohcat ”buori oahppanarenaid”. Das lea dárbu máŋggabealát ja áinnas digitaliserejuvvon girjjálašvuhtii. Jáhkán SFS lea dehálaš ovttasbargoguoibmi boahttevaš servodatberošteaddji girjjálašvuođa hábmenbarggus. SFS sihtá earret eará sirret sámegielat girjjálašvuođa doarjjaortnegiid govttolaš joavkkuide.

NSR lea álggahan ovttasbarggu iešguhtet berošteaddjijoavkkuiguin. Dát lea bargovuohki mainna mii áigut joatkin boahtte áigodagas. Fylkkasuohkaniid ovttasbargošiehtadusat, guovddáš eiseváldiid konsultašuvdnaortnegat, duoješiehtadus ja dáiddašiehtadus leat šiehtadusaied buorit ovdamearkkat. Ságastallanpolitihka bargovuohki addá buoret vejolašvuođa searvat, daidda geaidda ášši guoská. Dákkár ságastallamiid oaivvildan vejolažžan čađahit lágádusaiguin, čálliidservviiguin ja eará govttolaš beliiguin vai boahtteáiggi girjjálašvuođapolitihka hábmešeimmet.

Boahtteáiggi govda bargu

Mannan áigodagas NSR oččodii girjjálašvuođastipeandda nuoraide. Mii barggaimet áigodagas lasihit olles kultursuorggi doarjagiid. Boahtte áigodagas áigu NSR oččodit stuoribut dieđalaš arenaid mas sámegiella geavahuvvo dutkangiellan, ja ovdánahttit ja seailluhit sámi sátne­hivvodaga. Gielalaš infrastruktuvrra sihkkarastin lea NSR čielga áŋgiruššansuorgi. Mii leat bargamin ásahit divvunprográmma ja eará IKT veahkkeneavvuid, sihke sámegiela čálalaš ja njálmmálaš geavaheapmái. Mii áigut maid sámegiela geavaheami ovddidit eará gulahallamis, omd. mobiltelefuvnna geavaheamis.

NSR áigu boahtte sámediggeáigodagas:

-         movttidahttit sámi girjjálašvuođa ođasmahttimii ja dasa ahte johtu lassánivččii

-         addit sámi girječálliide vejolašvuođa beassat ollesáiggi bargat girječállin

-         sihkkarastit ahte sámi girjjiid sisaoastinortnet bisuhuvvo ja nannejuvvo

-         sihkkarastit ahte almmolaččat dorjojuvvon sámi girjjit galget leat buohkaide fidnemis

-         bargat dan ala ahte sámi girjjit leat gávdnomis buot girjerájuin

-         lasihit mánáide ja nuoraide sámi girjjálašvuođa almmuheami

Jienas ain NSR sámediggeválggas!