Sámi joatkkaskuvllat Kárášjogas ja Guovdageainnus leat leamaš stáhta skuvllat dan rájes go leat vuođđuduvvon 1969:s ja 1952:s. Dál árvvoštallá stáhta sirdit eaiggátvuođa jogo verddegielddaide, Finnmárkku fylkagildii dahje Sámediggái. Kárášjoga gielda ja Guovdageainnu suohkan leaba jo dieđihan ahte eaba hálit váldit badjelasaska skuvllaid. Mearkkaša várra ahte jogo Sámediggi dahje Finnmárkku fylkagielda šaddá skuvllaid ođđa eaiggát. Goabbá eaiggát son livččii ávkkáleabbo sámi servodahkii?
Formálalaččat lea sámi joatkkaoahpahus oassin dábálaš joatkkaoahpahusas man vuođđu lea Vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa láhka. §6-3 celko ahte sámiin joatkkaoahpahusas lea vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas. Departementa sáhttá dasa lassin mearridit ahte vissis skuvllat, kurssat dahje luohkát galget fállat oahpahusa sámegielas dahje sámegillii dahje sierra sámi fágain joatkkaoahpahusas. Maiddái fylkagielda sáhttá fállat dákkár oahpahusa.
Stáhta sámi joatkkaskuvllaid Kárášjogas ja Guovdageainnus sáhttit odne oanehaččat govvet dábálaš dáža skuvlan main leat muhtun sámi oasit ja heiveheamit. Sierra sámi oahppoplánat gávdnojit dušše sámegielas, dárogielas, duojis ja boazodoalus. Oahpponeavvut sámegillii ja sámi fáttáid birra eai báljo gávdno, ja sámi árbevirolaš máhttu lea unnán oidnosis. Dasa lassin čađahuvvo stuorra oassi oahpahusas dušše dárogillii danne go skuvllain ii leat várri oahpahit guovtti gillii dahje juohkit luohkáid oahpahusgiela mielde. Manne sámi joatkkaskuvllat eai leat joavdan guhkkelii? Dála dilli soaitá boađus das go skuvllaid ovddit eaiggádis, Oahpahus- ja dutkandepartementtas, ja dálá eaiggádis, Oahpahusdirektoráhtas, leat menddo unnán dieđut ja áddejupmi sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis.
Muhto maid bat stáhta vuoiga áigu sámi joatkkaskuvllain? Lea váttis diehtit danne go skuvllain váilu čielga váldoulbmil. Dat dagaha eahpesihkkarvuođa skuvllaid rolla ektui ja doaimmaid vuoruheami ektui. Skuvlaeaiggát hámuha gal skuvllaide doaimmaid ja boađusgáibádusaid jahkásaš ruhtajuolludanreivviin, muhto dát eai leat váldoulbmilat mat láidestit skuvllaid boahtteáigái Lea duođaid stuorra dárbu čielggadit makkár mándahta ja rolla sámi joatkkaskuvllain galgá leat.
MANNE LEAT SÁMI JOATKKASKUVLLAT DEHÁLAČČAT?
Dán áigge skuvla ja oahpahus adno ressursan maiddái sámi servodagas vaikko ollu sámi bearrašiin ain lea ambivaleanta oaidnu skuvlii ja oahpahusvuogádahkii. Skuvla lea šaddán dehálažžan danne go sámi lágašservodagat leat šaddán eahpevárddusin ja eai šat birge olggobeali dieđuid ja máhtuid haga. Olbmo identitehta čadno maiddái eanet ja eanet bargui ja fidnui.
Sámi álbmoga boahtteáigi sierra čeardan lea sorjevaš skuvllas. Sámi giella ja kultuvra leat áitojuvvon. Mediain lea stuorra váikkuhus nuoraide ja lea mielde giktaleamen nuoraid eret sámi servodagas. Sámi servodaga ođasmahttin dáhpahuvvá dál dáža eavttuid mielde ja das lea dáruiduhtti váikkuhus. Sámi servodagas lea danne stuorra dárbu oahppan olbmuide ja dán oktavuođas lea sámi joatkkaskuvllain erenoámaš dehálaš doaibma, ii dušše ovttaskas oahppi ektui, muhto maiddái olles sámi kultuvrra ektui.
Fylkagieldda joatkkaskuvllain lea dehálaš rolla guovllu ovddideaddjin. Lea govttolaš ahte maiddái sámi joatkkaskuvllat oččošedje eambbo aktiivvalaš rolla guovllu servodaga ja ealáhusaid ovddideames. Dákkár rolla eaktuda ahte skuvllat sáhtášedje hukset oahppofálaldagaid mat vástidit servodaga ja ealáhusaid dárbbuide ja mat seammás attášedje kursaoasseváldiide formálalaš gelbbolašvuođa. Dađi bahábut fertejit fálaldagat mat galget addit formálalaš gelbbolašvuođa huksejuvvot našunála oahppoplánaid ala. Dain lea hui unnán sámi sisdoallu ja eai speadjalastte sámi servodaga dárbbuid. Sámi servodagas leat ollu hástalusat ja stuorra gelbbolašvuođadárbu, muhto našunála oahppoplánat cagget ovdáneami. Sámediggi ferte danne oažžut vejolašvuođa ráhkadit ja mearridit oahppoplánaid buot fágaide main lea dárbu dákkár plánaide.
KONKLUŠUVDNA:
Lea lunddolaš ahte sámi joatkkaskuvllat sirdojuvvojit Sámediggái, ja eai Finnmárkku fylkagildii. Dušše sirddedettiin skuvllaid Sámediggái lea vejolaš ovddidit skuvllaid sámi joatkkaoahpahusa ja rávesolbmuid oahpahusa gelbbolašvuođaguovddážin ja skuvlan maid pedagogalaš doaibma lea ollásit huksejuvvon sámi giela ja kultuvrra ala. Dákkár ovddideapmi gáibida sámi eaiggátvuođa ja gelbbolašvuođa sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis. Finnmárkku fylkagielddas váilu dákkár gelbbolašvuohta. Lea dehálaš ahte Stuorradiggi sihkkarastá ruđa Sámediggái ja skuvllaide sihke dábálaš doaimmaide, ovddidandoaimmaide ja infrastruktuvrra huksemii. Dát deavddášii ILO-konvenšuvnna 169 gáibádusa ahte oahpahusprográmmaid hábmen ja jođiheapmi galgá dađistaga fievrriduvvot eamiálbmogii.