Ođđa ovdáneami álgu

Ole Henrik Magga aisttii sáhkavuorustis álggus NSR vuosttaš riikkačoahkkinresolušuvnna jagis 1969, mii lea sámiid vuoigatvuođaid birra eatnamiidda ja čáziide. Rešolušuvnnas ledje 5 čuoggá:

1. Sámi geavahanvuoigatvuohta lea oamastanvuoigatvuođain ovtta dásis.

2. Eiseváldit galget kártet sámi vuoigatvuođaguovlluid

3. Sámi geavaheami áigeguovdilis guovlluin ii galgga hehttet

4. Ruhtadienas mii boahtá dáin guovllun galgá mannat sámiide

5. Jos dáid vuoigatvuođaid ráddje, de galgá dábálaš vuogi mielde máksit buhtadusa

Ole Henrik Magga dajai NSR oaidná dán láhkaevttohusa oassin ovdáneamis mii leamaš dan rájes go NSR ásahuvvui jagis 1968. - Mii leat ovddimusas leamaš rahčamin dán barggus máŋggaid jagiid. Dat leamaš lossat, dajai Magga.

– Láhkaevttohus čorge dán riikka sevdnjes ovddešáiggi historjjá, dajai Ole Henrik Magga Sámedikki sárdnestuolus. Magga erenoamážit deattuhii go sámiid luonddugeavaheapmi iešheanalis vuođđu alde addá vuoigatvuođaid. – Dál leat viimmat guođđán ”terra nullius”jurddašanmálle, oaivvilda Ole Henrik Magga.

Ole Henrik Magga deattuhii gal ahte láhkaárvalus ii leat áibbas nu mo sámit leat gáibidan 1969 rájes. – Árvalus lea kompromissa ja dan mii diehtit, dajai Magga. Ole Henrik Magga lea vissis dasa ahte lágas boahtá positiiva mearkkašupmi Finnmárkui, ii dušše sámi álbmogii. Magga oaivvilda beare guhká leamaš stuora eahpesihkárvuohta máŋggalágan luonddugeavahangažaldagain. – Láhka addá postiiva rámmaid daid áššiin, maiddái danne go dál mii oaidnit buorebut min resurssaid ollesolmmožin, ii dušše dego mánát válddalašvuođa haga nu mo eiseváldit dássážii leat láhtten minguin, dajai Ole Henrik Magga.

NSR politihka boađus

Jánoš Trosten dajai sáhkavuorustis ahte áigu bargat vai oljofoanda ásahuvvo finnmárkoláhkii. – Dainna sáhttit hukset nana infrastruktuvrra davviguolluin, dajai Trosten.

Janoš Trosten deattuhii sáhkavuorustis Finnmárkkolága birra ahte dat lea NSR politihka boađus. – Jos ii livčče NSR, de eat livčče goassege ollen dán muddui. Ii oktage sáhte duođaštit dán faktadieđu vuostá. Otná beaivi lea mearkabeaivi NSR guhkes ja goargadis historjjás, nannii Trosten. – Sámedikki ásaheapmi ja Sis-Finnmárkku diggegoddi leat maid njuolgut NSR barggu bohtosat.

Jánoš Trosten cuiggodii sáhkavuorustis go okta ealáhus lea nuppiid ealáhusaid ovddabeale vuoruhuvvon ja čujuhii dasa go boazodollui lea lága bokte sihkkarastojuvvon sadji Finnmárkkoopmodaga stivrii – In hálit dakkár polariserema min olbmuid gaskii. Mii fertet ovttas bargat, eat ge nannet myhtaid ahte boazodoallu ja dušše boazodoallu lea sámi kultuvraguoddi ealáhus, eai ge eará sámi ealáhusat, dajai Trosten – Muhto mun luohtán dasa ahte boazodoalu áirras maiddái máhttá eará sámiid ja finnmárkolaččaid beali váldit Finnmárkkuopmodaga stivrras.

Trosten maid cuiggodii garrasit go Statskog lea vuovdimin eananláigohanšiehtadusaid Finnmárkku fylkkas. Statskog lea dakko bokte vuovdimin eret Finnmárkoopmodaga dienasvejolašvuođaid. – Dát čájeha ahte muhtun Statskog bargiin ii leat gelbbolašvuohta dihkkádit ođđa máđi ja ođđa vuoiŋŋain bargat boahttevaš Finnmárkoopmodagas, oaivvildii Jánoš Trosten.

Mearrasámiid ja nuortalaččaid vuoigatvuođat

- Lean ilus go mii nákcet čájehit ovttamielalašvuođa dákkár áššis mii guoská olles sámi álbmogii ja olles Finnmárkui, dajai Berit Ranveig Nilssen.

Nilssen dajai ahte láhkaárvalusas leat olu buorit bealit, muhto siđai sáhkavuorustis muitalit makkár vuordámušat sus leat. – Hálidan muittuhit ahte mearrasámi kultuvra lea dehálaš sámiide guđet orrot riddo- ja vuotnaguovlluin. Mearrasámit leat gillán garra dáruiduhttima. Máŋgga sajis lea giella ja kultuvra nu garrasit dulbmojuvvon ahte lea jávkan. Danne lea mearrasámiin stuorra dárbu kultursuodjalussii, čujuhii Berit Ranveig Nilssen. Nilssen oaivvilda árbevirolaš vuotnaguolásteapmi berre leat báikki olbmuide ávkin dakko bokte ahte ožžot vuoigatvuođaid. Álbmotriekti suodjala dákkár eallinvuogi danne go dat gáhtte materiálalaš kultuvravuođu. – Lean ilus go Stuorradiggi dáhttu ráđđehusa čielggadit sámiid ja earáid vuoigatvuođaid guolásteapmái. Sávan dát bargu biddjojuvvo johtui farggamusat ovdal go buot guolásteapmi jávka sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, dajai Berit Ranveig Nilssen. – Lea hoahppu dál gáhttet mearraresurssaid ovdal go nuorat guđđet guovllu bargguhisvuođa geažil.

Nilssen muittuhii maid nuortasámiid. Dajai hui buorrin go nuortalaččaid musea ja kulturaguovddáš huksejuvvo. Lea dárbu gáhttet ja nannet nuortasámi kultuvrra.

-Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea evttohan doaimmaid nuortasámiide, ja mun ledjen sávvan ahte juobe oassi ge das boađášii mielde dán háve. Go ođđa proseassa álggahuvvo, de ferte nannet nuortalaččaid vuoigatvuođaid, vai nuortalaškultuvrras maid lea boahtteáigi, dajai Berit Ranveig Nilssen. 

Maiddái NSR áirrasguovttos John Harald Skum ja Geir Tommy Pedersen cuiggodeigga dan ahte marina resurssat leat báhcán láhkabarggus. John Harald Skum oaivvildii ahte mearrasámit sáhttet atnit vealaheapmin go marina resurssat eai leat mielde lágas. – Dát resurssat leat dehálaččat jos sámit galget eallit mearragáttis, dajai John Harald Skum.

Konsultašuvnnaid bokte čoavddus

Randi Skum deattuhii sáhkavuorustis ahte Ráđđehusa Finnmárkkoláhkaevttohus man sii bukte cuoŋománus 2003 lei dakkár ahte eai sáhttán leat makkárge buorit vuordámušat loahpalaš láhkatekstii. Danne lei stuorra dáhpáhus go Justislávdegoddi mearridii Sámedikkiin konsulteret láhkabarggus. – Konsultašuvdnamearrádus čájehii Justislávdegotti ja lávdegotti jođiheaddji duođalašvuođa ja dan mii duođaid atnit árvvus, dajai Randi Skum.

Randi Skum lei duhtavaš justislávdegotti láhkaárvalusain, vaikko mieđihii gal ahte muhtun láhkaoasit galggašedje leat buorebun. Heajos beallin namuhii go sámi árbevierut eai leat hábmen lága nu olu go livččii sávahahti.

Randi Skum muitalii sámi álbmot olggobealde Finnmárkku leat dárkilit čuovvumin mielde dán proseassa, danne go láhkaárvalus áibbas čielgasit mearkkaša olu vuoigatvuođabargui mii lea jođus Finnmárkku lullelis. – Loahpalaš Finnmárkkoláhka lea seammá dehálaš sámi álbmogii olggobealde Finnmárkku, nannii Randi Skum.