NORGGA SÁMIID RIIKKASEARVVI BIRRA

Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) lea sámi váldoorganisašuvdna mii aktiivvalaččat doaimmaha kultur-, servodat- ja čuvgehusbargguid iežas báikkálaš servviid bakte, ja searvá sámediggeválggaide. NSR čohkke sápmelaččaid buot guovlluin, ealáhusain ja beroštusjoavkkuin bargamis dan ovddas mii sápmelaččaide oktiibuot lea ávkkálaš.

Vuođđudeami rájes 1968 lea NSR buot sápmelaččaide leamašan molssaeaktun loktemis sámivuođa oidnosii sihke norgga ja riikkaidgaskasaš servodagas. NSR lea 40 jagi leamašan guovddážis huksemis ja ovdánahttimis sámi servodateallima ja kultuvrra.

NSR:s lea leamašan jođihangoddi Sámedikkis ásaheami rájes gitta 2007 čavčča radjái. 2007 čavčča NSR gávnnahii dárbbašlažžan sámediggeráđđái ohcat luohpanlobi. NSR lea dál stuorimus opposišuvdnajoavkun Sámedikkis.

Čuovvovaš Sámedikki presideanttat leat ovddastan Norgga Sámiid Riikkasearvvi:

·         Ole Henrik Magga, Guovdageaidnu (1989–1997)

·         Sven-Roald Nystø, Divttasvuotna (1997–2005)

·         Aili Keskitalo, Guovdageaidnu (2005–2007)

2009 sámediggeválgii lea Norgga Sámiid Riikkasearvvi 2008 riikkačoahkkin válljen Aili Keskitalo NSR presideantaevttohassan.

NSR BOAHTTEÁIGGIJURDDA: EALLINFÁMOLAŠ SÁPMI

NSR boahtteáiggejurdda lea girjás ja eallinfámolaš sámi servodagat. Mii bargat rabas ja fátmmasteaddji ođđaáigasaš sámi servodagaid ovddas gos olmmošárvu, persovnnalaš ovdánanvejolašvuođat ja aktiivvalaš searvan servodathuksemii deattuhuvvo. NSR háliida ovdánahttit árvvuid nugomat ovttaárvosašvuođa, dásseárvvu, solidaritehta ja álbmogiid gaskkas ráfálaš ovttaseallin. Mii háliidit seailluhit ja ovdánahttit daid kultuvrralaš báhkkodanhámiid ja árvoipmárdusaid máid min servodateallin ovddasta. Danin lea dehálaš joatkit ovdánahttimis sámi guovlulaš ovttasbarganhámiid, nugomat šiehtadusaid, fierpmádagaid ja deaivvadanbáikkiid. Sihke árbevirolaš ja ođđaáigasaš ássanminstara, rádjerasttildeaddji bealis, berre fátmmastit.

Davviguovlluid ovdáneapmi iešguđege arktalaš riikkain dagaha máŋggaid hástalusaid eiseválddiide, ásahusaide ja siviila servodahkii davvin. Dát guoská nugomat dálkkádatrievdamiidda, riikkaid iešmearridanáigumušaide ja suodjaluslaš, ekonomalaš, politihkalaš ja biras- ja valljodagaid dorvvolašvuođaide, valljodatávkkástallamiidda ja fievrrideapmái, guovlulaš rádjerasttildeaddji ovttasbargui ja álgoálbmogiid sajádaga daid stáhtain gos sii orrot, go guoská vuoigatvuođaide ja muđui servodatpolitihkkii. Danin ferte ovdánahttit álbmoga máhtolašvuođa, gelbbolašvuođa ja coavcci dákkár hástalusaid dustemis.

Vuođđun boahttevaš sámi kultuvrra ja eallingeainnus lea maiddái ahte bures hálddaša birrasa, valljodagaid ja kulturmuittuid. Min áigumuššan lea doaimmahit ceavzilis biraspolitihka ja aktiivvalaš kultursuodjalanpolitihka mii dáhkida boahttevaš luonddu- ja kulturvuođu, ja ahte buot valljodatávkkástallan čađahuvvo nu ahte ii goarit boahttevaš buolvvaid birgejumi.

Sierra álbmogin sápmelaččain lea iešmearridanvuoigatvuohta. Dát mearkkaša vuoigatvuođa ja geatnegasvuođa ovdánahttimis sámi servodagaid, dákko bakte hálddašit iežaset luondduvalljodagaid, mearrideames iežaset ekonomalaš ja sosiála ovdáneami ja ahte sis lea vuoigatvuohta ásaheames ja ovdánahttimis iežaset servodatásahusaid.

Seammás leat sápmelaččat riikkalaččat dan riikkas gos orrot. Dan olis leat sápmelaččain sihke vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat searvat ovdánahttimis min oktasaš servodagaid ovttas servodaga eará álbmogiiguin. Seammás leat sihke sápmelaččain ja eará riikkalaččain ollu oktasaš hástalusat servodatovdánahttima oktavuođas. Dán olis deattuhuvvo ahte dárbbašuvvojit buori ovttasbargočovdosat mas sámi álgoálbmotvuoigatvuođat leat vuođđun. Danin áigu NSR bargat dan badjelii ahte lágat ja eará doaibmabijut main ulbmiliin lea vuhtiiváldit sámiid vuoigatvuođaid ja beroštumiid, buorebut dohkkehuvvojit stuoraservodagas.

Sámit ásset bieđgguid, ja leat sámi gilážat – sihke rittus ja siseatnamis – mat árbevirolaččat leat sámi servodaga, kultuvrra- ja ealáhusdoaimmaid guoddit. NSR háliida nannet sámi báikkálaš servodagaid vuolggasadjin sámi árvvuide ja servodatovdáneapmái. Eanet ahte eanet ásaiduvvet dahje bajásšaddet gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. Lea dehálaš sidjiide ge addit sámi eallinvuođu, sihke kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja dienasláhkái. Dustemis hástalusaid rievdi ássanminstara olis de lea dehálaš doaibma ovdánahttit bargosajiid nuoraide geain lea alla gelbbolašvuohta ja earenoamážiid láhččet nissonbargosajiid sámi guovlluin.

Mis lea vuođđudeaddji vuoigatvuohta – ja iehčanas ovddasvástádus – ovdánahttimis ja gaskkusteames máhtolašvuođa iežamet ja min birrasa birra. Min vuorasolbmuin lea earenoamáš sajádat sámi máhtolašvuođaguoddin, giellaguoddin ja árvvuid gaskkusteamis. Vuoras sápmelaččat leat dehálaš resursan ja gaskavuođadoallin buolvvaid gaskkas ja guovddážis sámi servodathuksemis.

NSR bargá ovttastahttimis árbevirolaš máhtu dieđalaš máhtuin ja nu sihkkarastit sámi servodagaid ođđaáigasaš gealboservodahkan. Skuvla sámi guovlluin lea dehálaš árvvuid, máhtolašvuođa ja guottuid gaskkusteames ja nu láhččet buoremus vejolašvuođa šaddamis aktiivvalaš oasálastin sámi servodagas. NSR bargá sámi skuvlla ovddas mas lea alla kvaliteahta ja gos sámi mánát ja nuorat ožžot buoremus lági mielde heivehuvvon sámi oahppofálaldagaid. Sámi mánáide ja nuoraide galget ge danin leat ođastuvvon ja áigeguovdilis oahpponeavvut olámuttos. Mii bargat dan badjelii ahte buot sámi mánáin ja nuorain galgá leat oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.

Sámegiella lea okta dain deháleamos cakkiin sámi servodagas. NSR bargá giellaahtanuššama ovddas mii galgá sihkkarastit ahte buot sápmelaččain leat giellageavahanbáikkit, sámi bálvalusfálut ja vejolašvuođaid geavahit iežaset giela. Sámegiella galgá seailluhuvvot ja nannejuvvot eanet giellageavaheddjiid bakte ja sihkkarastimis ahte sámegiella leavvá. Lea dárbun oaččuhit eanet ja ulbmillaš giellapolitihka ja nu oaččuhit eanet sápmelaččaid geat hupmet ja čállet sámegiela.

NSR bargá nannet sámi ealáhusaid vai barggahusa ja árvoháhkama vuođđun leat sámi eavttut nanaguoddevaš rámma siskkobealde. Ođasmuvvi ja nohkavaš luondduriggodagat Sámis leat sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođđun. Guolásteapmi, boazodoallu, eanandoallu, meahcásteapmi ja dain lotnolasvuođat ovddastit ealáhusaid mat maiddái leat nana sámi kulturguoddit. NSR háliida ain daid nannet nu ahte leat sámi servodateallima vuođđun. Seammás berre maiddái láhččet ealáhus- ja servodatovdánahttima nu ahte sámit ieža pro-aktiivvalaččat, ja iežaset sávaldagaid ja dárbbuid vuođul, sáhttet ávkkástallat daid vejolašvuođaid máid luondduriggodat boahttevaš industriála ávkkástallan sáhttá dagahit. Dát berre dahkkot nu ahte min servodagat ain bisuhuvvojit ealli servodahkan maiddái maŋŋil go nohkavaš luondduriggodagat leat nohkan. Dákkár valljodatávkkástallanvuogit galget boahtit ávkin sámi servodagaide ja nannet báikkálaš, guovlulaš, riikkalaš ekonomiija.

NSR oaivvilda ahte oktavuođas rastá rájáid lea dehálaš mearkkašupmi árbevieruid seailluheames ja šláddjivuođas sámi servodagas. NSR mielas berre danin buorebut láhččet vejolašvuođa rádjerastildeaddji ovddasbarggu nannet áššiin mat gusket sámegillii, sámi kultuvrii ja servodagaide. Mii bargat oažžut rádjeratsildeaddji sámi organiserema. Dát berre leat okta dain deháleamos mihttomeriin Davviriikkaid sámekonvenšuvnnain.

Solidaritehta lea guovddáš doaba NSR politihkas. NSR áigu bargat ovddidit rasistavuostálasti guottuid ja dohkkeheami homofiliija seahtus. NSR háliida guottuidhábemjeaddji barggu, dieđuid ja gealbudahttindoaimmaid bakte caggat sosiála, sohkabeali, čearddalaš ja politihkalaš vealaheami. NSR oaivvilda ahte nissonolbmuin ja dievdduin galget leat seamma iešovdánahttin vejolašvuođat, oahpu gazzamis ja fidnodoaimma válljemis, ja galget lea seamma vejolašvuođat váikkuhit servodatovdáneami.

Riikkaidgaskasaš solidaritehta lea dehálaš danin go dat nanne buot álgoálbmogiid boahtteáiggi eavttuid. Sámit sáhttet, ovttas guovddáš eiseválddiiguin, váikkuhit buoridit eallineavttuid eará álgoálbmogiidda eará guovlluin máilmmis. NSR sávvá nana beroštumi ja searvama riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargui danin go oaidnit dárbbašlažžan oahppat guđetguimmiideamet vásihusain, sihke gaskavuođaid ektui guovddáš eiseválddiide ja vuoigatvuođagažaldagaid ektui, muhto maiddái stuorit máilmmiviidosaš oktasašhástalusaid oktavuođas nugomat geafivuođa, dearvvašvuođagažaldagaid, oahpahusvejolašvuođaid, dálkkádatrievdamiid ja nuoskkidemiid birra.

1.      OAHPAHUS, DUTKAN JA DUOĐAŠTEAPMI

NSR áigu bargat dan badjelii ahte oahpahusvuogádat vuhtiiváldá sámi ohppiid ja sámi servodagaid dárbbuid. Min ulbmilin lea sihkkarastit ahte dát lea guovddážis olles sámi oahpahusvuogádagas. Sámi ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámi fáttáin ja sámegilli. Buot oahppit galget oahppat sámi dilálašvuođaid birra. NSR bargá ollislaš sámi oahpahuspolitihka ovddas rádjerasttildeaddji ovttasbarggu nannemis plánabarggu ja oahpponeavvoovdánahttima oktavuođas. Sámi oahppit geain leat sierranas dárbbut galget oažžut láhččojuvvon oahppofálaldaga ja sierranaspedagogalaš veahki mas sámi árvvut leat vuođđun.

NSR oaivvilda ahte skuvllaid ja mánáidgárddiid fysalaš birrasat berrejit ollášuhttit plánagáibádusaid. Buot sámi mánáin galgá leat juoga sámi masa dorvvastit – beroškeahttá guđe riikaoasis sii orrot. Oainnusindahkamis sámivuođa árgabeaivválaš dilis mánáidgárddiin ja skuvllain, šaddá jáhkkimis sámivuohta árgabeaivvis lunddolaš oassin maiddái eará mánáide Norggas.

Sámi ohppiide ja oahpaheddjiide galget ođastuvvon oahpponeavvut leat olámuttos juohke fágas juohke klássas olles oahpahusvuogádagas. Dáhkideames buohkaide oahpahusa áigu NSR bargat dan badjelii ahte oahpahus fállojuvvo diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija bakte jus eai gávdno oahpaheaddjit.

NSR háliida systemáhtalaččat vuoruhit rávisolbmuidoahpahusa sihke dábálaš oahpahusvuogádaga ja sámi oahppolihtuid bakte. NSR áigu bargat ovdánahttit sámegielat gealbobirrasiid ja nannet dutkama sámi guoskevaš fáttáin. NSR oaivvilda ahte sámi dutkanbiras galgá ovdánahttojuvvot nu ahte lea aktiivvalaš oassin servodatovdánahttimis. Sámi árbediehtu berre leat lunddolaš oassin sámi dutkama ja dieđalašvuođa máhttovuođus. Dát máhttovuođđu galgá ovttas oarjemáilmmi dutkamiin dudjot vuođu sámi guovlluid luondduriggodagaid hálddašeamis.

Mánáidgárdi
Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámi mánáidgárdesaji nannejuvvo láhkamearrádusa bakte

o   suohkanlaš eiseváldit ásahit eanet sámi mánáidgárdesajiid

o   oahpahit eanet ovdaskuvlaoahpaheddjiid geain lea sámegielat ja kultuvrralaš gelbbolašvuohta

o   sámegielat mánáidgárddiide juolluduvvo stuorit doarjja.

Vuođđoskuvla

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   sámi mánáid vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii ollášuhttojuvvo

o   ođastit oahpahuslága dainna áigumušain ahte addit sámi mánáide oktagaslaš vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegillii

o   sámegielat oahpahusa rámmaeavttuid berre nannet dakko bakte ahte oahppit ožžot oahpahusa sin gielladási ektui

o   gaskkustit sámi árbevieruid, giela ja árvvuid ollislaš oahpahusvuogádaga bakte

o   oahpahus heivehuvvo neahttavuđot oahpponeavvuid bakte ja ásahuvvo oktasaš oahppovuođu buohkaide

o   ovdánahttit oahpahanmálliid ohppiid váste geain lea sámegiella nubbingiellan vai dat oahppit šaddet doaibmi guovttegielagat

o   láhččet vejolašvuođa sámi skuvllaide čađahit rádjerasttildeaddji ovttasbarggu

o   ásahit ortnegiid man bakte eanet sáhttá geavahit giellabargiid, áinnas geavahit vuorraset olbmuid resursaolmmožin sámegiela ja árbedieđu oahpahusa čađaheamis

o   sámi earenoamášpedagogalaš doarjalusa berre nannet

o   dáhkidit SAÁO:i ja kultuvrralaš skuvlalávkii sámi sisdoalu.

Joatkkaoahpahus

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ođastit oahpahuslága vai sámi oahppit ožžot vuoigatvuođa oažžut oahpahusa sámegillii

o   ovdánahttit Sámi joatkkaskuvllaid vai šaddet sámi joatkkaoahpahusa našunála resursa- ja gealboguovddážiin

o   guovlulaš joatkkaskuvllat, ovttasráđiid fylkkasuohkaniiguin, huksejit sámi sisdoalu iežaset fágafálaldagaide

o   sámi ohppiide buot sámi giellaguovlluin ásahuvvo joatkkaoahpahpahusfáladat

o   ovddasvástádus hálddašit sámi joatkkaskuvllaid sirddihuvvo Sámediggái

o   fágaoahpahusfálaldat boazodoalu-, duoji-, buohtalasealáhusa- ja luondduávkkástallansurggiin nannejuvvo ja sihkkarastojuvvo

o   stipeandaortnet ohppiid várás geain lea sámegiela fágasuorggis árvvoštallojuvvo dainna áigumušain ahte nannejuvvo ovddasguvlui

o   sámegiella vuosttaš- dahje nubbingiellan joatkkaskuvllas galgá addit lassi oahppočuoggáid go ohcá saji alit ohppui

o   galget čohkkejuvvot dieđut sámi skuvla-/lohkanfálaldagaid ja stipeanddaid birra sámi ohppiide/studeanttaide ja galget almmuhuvvot vilbli.no ja utdanning.no neahttasiidduin

o   ásahuvvo rádjarasttildeaddji ovttasbargu joatkkaskuvlla dási oahpahusásahusaid gaskkas

o   čielggaduvvojit ja álggahuvvojit doaimmat mat eastadivčče sámi nuoraid heaitimis joatkkaskuvllas árabut, omd. bisuhit verddebearašortnega.

o   rámmaeavttuid sámegielat oahpahusas berre nannet vai oahppit ožžot oahpahusa sin gielladási ektui.

Rávisolbmuidoahpahus
Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ahte ráhkaduvvo sierra sámi rávisolbmuidoahpahusa plána, mii fátmmasta dárbbuid kártema, ovddasvástádusa ja bargojuogu sápmelaččaid rávisolbmuidoahpahusas

o   rávis sápmelaččaid vuoigatvuohta oažžut sámegielat oahpahusa sihkkarastojuvvo lágaid ja ruhtadanortnegiid bakte

o   sámi joatkkaskuvllat, suohkanat ja sámi oahppolihtut ožžot ekonomalaš resurssaid láhččit rávisolbmuidoahpahusa ja kursafálaldagaid mat leat heivehuvvon sámi servodahkii ja ealáhusdoibmii

o   ásahuvvo fierpmádat daid váste geat barget sámi rávisolbmuidoahpahusain

o   sámi rávisolbmuidoahpahusa lokten ovdánahttojuvvo ja deattuha eanet aktiivvalaš giellageavaheddjiid.

Oahpponeavvut
Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   bargu ovdánahttit oahpponeavvuid heivehuvvon sámi ohppiide nannejuvvo lassi juolludemiid bakte

o   ovdánahttojuvvojit eanet pedagogalaš veahkkeneavvut mat galget geavahuvvot sámi mánáidgárddiin

o   digitála oahpponeavvut ja fáddágihppagat vuoruhuvvojit

o   láhččojuvvo vejolašvuohta luvvet oahpaheddjiid oahpahusbarggus vai sáhttet ovdánahttit oahpponeavvuid

o   ovdánahttit ja árvvoštallat resursaskuvlaortnega sámi oahpponeavvobuvttadeamis.

Alit oahppu ja dutkan

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   rekruhttet sámi dábálaš - ja ovdaskuvlaohppui, earret eará stipeandaortnegiid ja lávdaduvvon oahppofálaldagaid bakte

o   eanet válljejit alit oahpu sámegielas, buoret oahppofálaldagaid ja stipeandaortnegiid bakte

o   gávdnojit lassi- ja joatkkaoahppofálaldagat heivehuvvon sámi skuvllaid dárbbuide, nugo mat giellametodihka, gáiddusoahpahus- ja oahpponeavvopedagogihka

o   máhtolašvuohta sámi dilálašvuođaid birra galgá leat oassin ámmát- ja vuođđooahpuin buot allaskuvllain ja universitehtain

o   gávdnojit buorit ruhtadanortnegat sámi dutkaman várás, ja ahte dutkanehtalaš bargu nannejuvvo

o   ásahusat main lea ovddasvástádus ja doaimmat sámi alit oahpu ja dutkama suorggis nannejuvvojit ja movttidahttojuvvojit ovttasbargat

o   Sámi allaskuvla ovdánahttojuvvo sámi universitehttan

o   duođaštuvvon sámi árbediehtu dohkkehuvvo dutkama vuođđun ja seamma ládje go earáge dutkan dohkkehuvvo hálddašeami vuođđun.

2.      GIELLA

Sámegiella lea vuođđogeađgi sámi servodagain ja giella sisttisdoallá min kultuvrra, máhtolašvuođaid ja min árvvuid. NSR mielas lea sámiid vuoigatvuohta oahppat ja ovdánahttit eatnigielaset vuođđudeaddji vuoigatvuohta. Ollu sámit leat bajásšaddan sámegiela haga, ja earát leat bajásšaddan eaige oahppan lohkat ja čállit sámegiela. NSR áigu láhččet vejolašvuođa buot sápmelaččaide oahppat sámegiela, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dát galgá dahkkot rávisolbmuidoahpahusa loktema oktavuođas. NSR oaivvilda ahte bargu sihkkarastit ja ovdánahttit sámegiela berre leat okta dain deháleamos vuoruhansurggiin ovddasguvlui. Iešguđet sámi gielain leat iešguđetlágan hástalusat ja lea danin dehálaš hábmet doaibmabijuid nu ahte dat sáhttet seailut ja ovdánahttojuvvot. NSR áigu bargat ulbmillaš giellapolitihka ovddas mii vuhtiiváldá iešguđetge dárbbuid jus galgá sihkkarastit seammaárvosaš giellafálaldaga. Earenoamážit lea dehálaš áŋgiruššat daid guovlluin gos sámegiella ja vártnuhis dilis, nugomat skoaltasámi, lullisámi, julevsámi ja bihtánsámi giellaguovlluin.

NSR bargá sihke politihkalaččat ja geavatlaččat seailluhit, nannet ja ovdánahttit sámegiela. Mii háliidit láhččet gielalaš šláddjivuođa, earret eará sámi giellabarggus vuoruhit sámegiela suopmaniid normerema ja viidáseappot ovdánahttima. Mánát ja nuorat galget oažžut nannoset máhtu sámi giellašláddjivuođa birra.

NSR oaivvilda ahte giellageavaheaddjit ja earenoamážit giellaguoddit leat áibbas dehálaččat giela seailluheamis. Giellaguoddit leat sii geain lea eatnigiella ja vuosttašgiella dan gielas mas leat giellaguoddit. NSR atná diehttelassan ahte sámegiela njálmmálaš ja čálalaš geavaheapmi láhččojuvvo almmolaš ásahusain daid guovlluin gos sámelága giellanjuolggadusat leat fámus. NSR áigu bargat dan badjelii ahte sámi giellabarggu organiseren, ruhtadeapmi ja rollajuohkin čielggaduvvo.

Lea dehálaš oainnusindahkat sámegiela, ja lasihit sámegiela geavaheami iešguđet dásiin. NSR bargá dan badjelii ahte láhččojuvvo vejolašvuohta geavahit sámegiela diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija ektui, vai nuorat buolva bajásšaddá sámegielain doaibmi giellan buot surggiin. NSR háliida bargat vai sámegiella eanet geavahuvvo almmolaš oktavuođain.

NSR bargá maiddái oažžut sámegiela geavahuvvot dutkangiellan ja máhtolašvuođa gaskkusteamis. Min áigumuššan lea váikkuhit dasa ahte šaddá eanet dutkan ja máhtolašvuođaovdáneapmi sámegiela geavaheami ektui.

Giellaoahpahus

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   oahppit galget oažžut giellaoahpahusa heivehuvvon dan giellahápmái masa sii gullet

o   sámi giellaguovddážiidda láhččojuvvo vejolašvuohta álggahit eanet gielladoaimmaid

o   vuoruhit rávisolbmuidoahpahusa loktema ja earenoamážit deattuhit sámegiela

o   gielladikšun ja sámegielat fágatearpmaid ovdánahttin vuoruhuvvo.

Sámegiella almmolašvuođas

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   láhččojuvvo vejolašvuohtan sámegiela geavahit go lea oktavuohta almmolaš ásahusaiguin

o   ásahuvvo sámegiela bearráigeahččanásahus mii ea.ea. galgá bearráigeahččat ahte sámelága giellanjuolggadusat čuvvojuvvojit

o   sámi giellabarggu boahttevaš organiseren, ruhtadeapmi ja rollajuohkin guorahallojuvvo ja čielggaduvvo, ja árvvoštallat ásaheames iehčanas stáhtalaš ásahusa

o   ođđa giellaguovddážat ásahuvvojit ja ovdánahttit dálá giellaguovddážiid

o   dássidit sámegielat ja dárogielat báikenamaid sámi guovlluid luoddagalbbain ja kárttain

o   buot almmolaš visttit sámegiela hálddašanguovllus galbejuvvojit sámegilli

o   láhččet vejolašvuođa geavahit sámegiela ođđaáigasaš gulahallanvuogádagain

o   viidáset ovdánahttit risten.no ja divvun.no neahttabáikkiid

o   dutkit ávžžuhuvvojit geavahit sámegiela dutkangiellan

o   suopmanerohusaid ja sátneriggodaga normeren sámi suopmaniin vuoruhuvvo

o   láhččojuvvo eanet dutkan gielalaš ealáskahttima birra

o   láhččojuvvo eanet dutkan das movt sámegiela oahppá vuosttaš- ja nubbingiellan

o   fágalaš bargu giellahistorjjá ja báikenammadutkama oktavuođas vuoruhuvvo.

3.      KULTUVRA

Kultuvra lea searvevuohta mas leat servodaga jurdagat, árvvut ja norpmat ja maid háliida seailluhit boahtte bulvii. NSR háliida nannet, seailluhit ja ovddidit sihke ođđaáigasaš ja árbevirolaš sámi kulturdieđu. NSR háliida árvvosmahttit sámi kultureallima ovdánahttima ja dakko bakte ásaheames eanet kulturbargosajiid. Ealli ja ceavzilis sámi báikegottit ja árbevirolaš ealáhusat leat dehálaš oasit sámi kultuvrra buvttadeamis. Duoji ferte áimmahuššat sihke dehálaš kulturguoddin ja sámi ealáhussan.

Dáiddašiehtadus gaskal Sámedikki ja Sámi dáiddaráđi lea ásahuvvon vai dáiddárat iežaset vuoruhemiid bakte leat mielde mearrideamen movt nannet sámi dáidaga. Dát mearkkaša ahte dáiddárat leat mielde mearrideame vuoruhemiid ja NSR háliida nannet dáiddašiehtadusa sámi dáidda áŋgiruššama reaidun.

Lea dárbun ahte buot ahkásaš sápmelaččaide gávdnojit sámegillii čállojuvvon girjjit, dattege berre áŋgiruššat dustet bajásšaddi buolvva sámegielat girjjálašvuođa dárbbu. Sámi girjjálašvuohta berre ođasmahttojuvvot vai duste dálá sámegielat lohkiid gáibádusaid. Lea dárbbašlaš ahte eiseválddit ain jotket doarjut sámi girjjálašvuođa buvttadeami ja juogadeami danin go lohkkitjoavku ii leat nu stuoris.

Sámi musihkka ja juoigan leat guovddáš sámi kulturilbmaneamit. Musihkka njeaidá rájáid ja ásaha oktavuođaid gaskal kultuvrraid ja olmmoščearddaid. Lea dehálaš lágidit musihkkii ja luohtái buori ovdánanvejolašvuođaid.

Sámi festiválat leat dehálaččat sámi dáidagii, kultuvrii ja duodjái, ja leat maiddai dehálaččat sámi identitehta ovdánahttimis ja ásaheames ipmárdusa sámi gažaldagaide. Lassin dása festiválain sámi dáiddárat ja neavttárat ožžot vejolašvuođa doaimmahit ja ovdánahttit dáiddalašvuođaset.

Sámi lávdedáidda lea vuođđocaggi sámi kultureallimis. Friddja teáhterjoavkkut ja Åarjelsaemien Teatere / Lullisámi Teáhter leat riggodahttán sámi teáhtereallima, seammás go Beaivváš Sámi Teáhtera lasihuvvon gierdomátkkošteapmi ja ollu ođđa teáhterbihtáid buvttadeapmi dagaha ahte eanet olbmot oahpásmuvvet sámi teáhterii. Beaivváš Sámi Teáhteris lea maiddái dehálaš doaibma go gaskkusta sámi lávdedáidaga Sámis ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Lea dárbbašlažžan ovdánahttit ja kvaliteahtalaččat dárkkistit buot beliid sámi lávdedáidagis, oahpahusa ja buoret buvttadanvejolašvuođaid áŋgiruššamiin. NSR oaivvilda ahte teáhterfálaldat heivehuvvon mánáide ja nuoraide leat dehálaš návccastansuorggit ovddasguvlui.

Visuála dáidda berre leat olbmuide olámuttos. NSR bargá danin sihkkarastit ahte dáidda juogaduvvo nugomat ortnegiid bakte mat movttiidahttet johttičájáhusaid ovdánahttima. Dása lassin lea maiddai dárbun láhččet visuála dáidagii vejolašvuođa ain fágalaččat ovdánit man dahká sámi dáiddaoahpahusa ásaheami bakte.

Multimediaid bakte nugomat filmmain TV:in ja interneahtain olaha viidát gehččiide/lohkkiide. Filbmadáidda čađat ovdána dakko bakte go vuoruhit sámi filbmafestiválaid ja bargu máid sámi fágačeahpit leat dahkan dán oktavuođas. NSR háliida dáhkidit sámi filbmafágalaš birrasiid ásaheami. Nannemis sámi filbma ja TV-buvttadeami de sáhttá maid nannet sámegiela ja viiddis máhtolašvuođa ja kulturgaskkusteami sámi dilálašvuođaid birra.

Nana sámi falástallandoaibma lea dehálaš identitehtafáktoriin nuoraide, mii sakka dovddaha oktavuođa oktasaš árvvuide ja norpmaide. Lea dehálaš ahte leat báikkit gos miehta Sámi sápmelaččat sáhttet deaivvadit falástallandoaimmaide ja gilvvuide. NSR áigu leat láidesteaddjin addit sámi falástallan- ja nuoraidservviide vejolašvuođa bargat oktasaš falástallamiid ja falástallanfágalaš gažaldagaiguin. Heargegilvovuodjin lea earenoamáš falástallansuorgi, mii maiddái váikkuha áimmahuššamis nana historjjálaš árbevieruid Arktisa álgoálbmogiid gaskkas.

NSR háliida danin vel eanet áŋgiruššat máŋggabealat kultureallima, báikkálaš festiválaid ja eará doaimmaid sámi báikegottiin ovdamearkka dihte duođaštit, suodjalit, hálddašit ja gaskkustit sámi kulturmuittuid. NSR áigu bargat láhččit ealli sámi kultureallima oktasaš báikkiin ja buolvvaid gaskasaš.

NSR háliida movttiidahttit sámi nuoraid ieža leat mielde ásaheames doaimmaid iežaset lagasbirrasis. Sámedikkis áigu NSR bargat sámi nuoraid friddjafoandda ovddas. Foanda galgá leat doarjjaortnet nuoraid váste gos sii álkes meannudeami bakte sáhttet ohcat doarjaga iešguđetlágan kulturdoaluide, seamma málle mielde go Stáhta friddjafoanda nuoraide váste.

Girjjálašvuohta

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   rekruhttet ođđa sámi girječálliid

o   rekruhttet eanet nuorra sámi girječálliid

o   eanet sámi girječállit ožžot vejolašvuođa ollesáigge bargat girjjálašvuođain

o   sámi girjjálašvuohta gávdno buot girjerádjosiin, omd. sisaoastin movttidahttima bakte

o   buvttaduvvo eanet sámegielat girjjálašvuohta mánáide ja nuoraide

o   buvttaduvvojit eanet sámegielat jietnagirjjit

o   vuoruhuvvo dutkat sámi girjjálašvuođa, dákko bakte sámi álbmotmuitalusaid, muitalusaid, cukcasiid ja luohtedajahusaid.

Duodji

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   duodji dohkkehuvvo kulturguoddin ja dasa láhččet buori ovdánanvejolašvuođaid

o   duodjemáhttu ja čehppodat oahpahuvvo ođđa duojáriidda

o   ásahuvvojit eanet bagadallivirggit duojis

o   láhččojuvvojit buori eavttut dudjomii, omd. duodjebájit ja dávvirat.

Sámi musihkka, juoigan ja festiválat

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   dahkkivuoigatvuohta luođi ektui sihkkarastojuvvo

o   eanet áŋgiruššat ovdánahttit ođđaáigasaš ja árbevirolaš sámi musihka ja luođi

o   doarjjaortnet almmuhit sámi musihka ja ođđa musihkalaš ovdanbuktivugiide buoriduvvo

o   sámi musihkkariidda láhččojuvvo stuorit vejolašvuohta gaskkustit sámi musihka ja luođi , sihke našunalalaččat ja riikkaidgaskasaččat

o   festiválat mat dál ožžot vuođđodoarjaga Sámedikkis nannejuvvojit

o   smávit festiválat ja kulturdoalut ovdánahttojuvvojit

o   eanet sámi dáiddárat ja artisttat servet riikkaidgaskasaš álgoálbmotfestiválaide.

Teáhter, lávdedáidda ja visuála dáidda

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ovdánahttojuvvo oahppofálaldat sámi teáhterbargiide

o   Beaivváš Sámi Teáhter nannejuvvo gierdomátketeáhteriin mas lea riikkasaš ovddasvástádus

o   huksejuvvo sierra sámi teáhtervisti Guovdageidnui

o   Åarjelsaemien Teatere / Lullisámi Teáhter nannejuvvo

o   ásahuvvojit sajádagat sámi mánáid- ja nuoraidteáhterii

o   friddja teáhterjoavkkut ožžot doarjaga sámi teáhterbihtáid buvttadeapmái ja gierdomátkkiide

o   friddja revyjoavkkut ožžot vejolašvuođa ovdánahttit sámegielat revybarggu

o   sámi dáiddamusea huksejuvvo

o   sámi dáidagii ásahuvvo luoikkahanortnet vai sáhttá luoikkahit sámi dáidagiid čájáhusaide sámi guovddážiin ja almmolaš visttiin

o   Sámi dáiddaráđđi nannejuvvo

o   ásahuvvo sierra sámi dáiddaoahppu.

Filbma ja multimediat

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   sámi mánáid-tv sáddejuvvo beaivválaččat

o   buvttaduvvojit eanet sámegielat filmmat

o   rekruhtten filbmafágii nannejuvvo

o   sihkkarastit sámi filmma ja TV buvttadanvejolašvuođaid

o   sámi filmmaid juohkašupmi lasihuvvo márkanastima bakte ja go filmmat čájehuvvojit filbmafestiválain

o   sámi filbma ja TV-prográmmat digitaliserejuvvojit

o   filbma ja TV-buktagat láhččojuvvojit girjerádjosiidda ja sámi guovddážiidda

o   filmmain, earenoamážit mánáide ja nuoraide berre dávjjibut molsut sámegiela filbmagiela sadjái

o   eanet sámegielat multimediabuktagat nugomat spealut ja DVD buvttaduvvojit

o   sámi filbmaguovddáš ásahuvvo.

Falástallan

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   oassálastin riikkaidgaskasaš falástallandoaluin, omd. Arctic Winter-Games, lasihuvvo

o   stuorit oassi speallanruđain juhkkojuvvo sámi falástallanbargui, ja falástallanhállaid ja rusttegiid ásaheapmái sámi guovlluin

o   ásahuvvojit sámi našunála ja guovlulaš rusttegat davviriikkalaš čuoigangilvvuid ja heargegilvovuodjima várás

o   sámi falástallansurggiin, nugomat čuoigan, njoarostallan ja heargegilvovuodjin, leat buori ovdánanvejolašvuođat.

4.      DEARVVAŠVUOHTA JA FUOLAHEAPMI

NSR háliida sihkkarastit seammaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagaid mat heivehuvvojit sámi geavaheddjiid dárbbuide olles eallingearddis. Dát sáhttá leat sámi dálkkodeapmi, ja doarvái kultur- ja giellagelbbolašvuohta dearvvašvuođabargiin go deaivvadit sámi buhcciiguin ja sin oapmahaččaiguin. Bálvalusain mat fállojuvvojit mánáide- ja nuoraide, galgá dat mii mánnái lea buoremus dat mii mearrida fálaldaga. NSR oaivvilda ahte sámi dearvvašvuođabargiid ja fágaolbmuid rekruhtten lea dehálaš dearvvašvuođafálaldaga nannemis sámi geavaheddjiid ektui.

NSR áigu bargat dan badjelii ahte ásahuvvo sierra sámi dearvvašvuođadoaimmahat. Dearvvašvuođadoaimmahat sáhttá fátmmastit ásahusaid mat juo lea ásahuvvon vuhtiiváldit sámiid dárbbuid, ovdamearkka dihte SANKS, spesialistadoavttirguovddáš Kárášjogas ja sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš. Sámi dearvvašvuođadoaimmahat dagaha buoret ovddalgihtii diđolašvuođa daid dearvvašvuođabálvalusain máid sápmelaččat dárbbašit, ja ovddida dihtomiela sámegiela ja giellageavaheami birra, kultuvrra ja identitehta birra dearvvašvuođabálvalusas.

Dutkan ja statistihkka sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid birra berre leat olámuttos ja vuođđun boahttevaš mearrádusain. Sámi servodagain váilot dieđut mat lea mearrádusaid vuođđun ja mat muđui adnojuvvojit áibbas diehttelassan. Eastadeaddji doaimmat mat galget ovddidit buorivuođa ja buozalmasvuođaid hehttema ja mielalaš dearvvašvuohta leat maiddái dehálaččat eallás sámi servodagaide. NSR áigu bargat dan badjelii ahte guovddáš dásis mearriduvvojit rámmat dasa movt joksat ulbmila ahte sápmelaččaide dáhkidit seammaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa.

Sámi geavaheaddjiperspektiiva

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ovdánahttojuvvo ollislaš ja dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus sápmelaččaid várás.

o   dáhkidit buot sámi geavaheddjiide ahte gávdnojit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sámegilli mat leat heivehuvvon geavaheddjiid dárbbuide ja sin kultuvrralaš duogážii

o   sámi vuorasolbmuin galgá leat vuoigatvuohta oažžut fuolahusa iežaset eavttuid mielde, mas sámegiella, sámi árvvut ja árbevirolaš sámi biebmu leat dehálaš oasit fuolahusfálaldagas

o   psykalaš dearvvašvuohta sápmelaččaide berre nannejuvvot

o   čuovvoleapmi oapmahaččaide maŋŋil iešsoardima nannejuvvo

o   bargu sámi dearvvašvuođabálvalusa fágaterminologiijain vuoruhuvvo

o   telemedisiinnalaš fálaldat sámi guovlluin viiddiduvvo

o   buohcceviesuin sihkkarastit dohkálaš dulkonbálvalusa ja sámegilli dieđuid sámi buhcciide

o   sámi sielumorašteaddjibálvalus ásahuvvo buohcceviesuin mat dikšot sámi buhcciid

o   sámi mánáid vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot mánáidsuodjalusain deaivvadeami oktavuođas

o   mánát ja nuorat geat veahkkeapparáhtas ožžot veahki vuostáváldojit sámegillii ja kulturipmárdusain

o   ovddasvástideaddji eiseválddit fuolahit ahte sámegiella ja kulturgelbbolašvuohta fievrriduvvo biebmoruovttuide ja mánáidsuodjalusásahusaide

o   sámi mánáidáittardeaddji ásahuvvo

o   PP-bálvalus sámi guovlluin oainnusindahkkojuvvo ja ahte sámegielat gelbbolašvuohta nannejuvvo bálvalusas

o   ásahuvvo heahtetelefovdna sámi mánáid ja nuoraid várás

o   huksejuvvo veajuiduhttinfálaldat nuorra sápmelaččaide.

Gárreneastadeaddji bargu ja kriminálafuolahus

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ovttasráđiid suohkaniiguin láhččet eanet gárrenmirkkohis doaluid nuoraide

o   juolluduvvojit eanet resursat gárrenmirkogeavaheami eastadanbargui

o   kriminálafuolahus hábmejuvvo sámi olis.

Ovttasdoaibman dearvvašvuođabálvalusas

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   eanet sámegielagat váldet dearvvašvuođaoahpu

o   ásahuvvo dulka vuođđo- ja joatkkaoahpahus

o   čielggadit vejolašvuođa ásahit sámi dearvvašvuođadoaimmahagaid.

5.      ÁRVOHÁHKAN

NSR háliida movttidahttit priváhta vuolgaga mii lea molsašuddi ealáhus- ja servodateallima vuođđun. Árbevirolaččat leat mii sápmelaččat birgen luondduin, ja luondduvuođđuduvvon ealáhusat leat ain dehálaš oassin sámi guovlluid barggahusas ja árvoháhkamis. Ođđa siskkáldas struktuvra, ođđa máhttoásahusat ja muohkadeames valljodagaid sámi guovlluin sáhttá dagahit ahte ásahuvvojit earálágan ealáhusdoaimmat. NSR áigu bargat dan badjelii ahte ásahuvvo sámi ođastanprográmma mas ulbmiliin lea movttiidahttit ealáhusođasteami ja nannet ođđa máhttovuođđuduvvon ealáhusaid ásaheami.

Okta sámi ealáhusovdáneami ulbmiliin lea sihkkarastit ahte árvoháhkan nannejuvvo ja ahte ealáhusa kultuvrralaš ja servodatlaš bealit vuhtiiváldojuvvojit. NSR oaivvilda ahte árbevirolaš máhttu galgá dohkkehuvvot, ja ovttas dutkanvuođđuduvvon máhtuin leat resursahálddašeami vuođđun. Mii bargat oažžut luondduvalljodagaid hálddašeami eanet báikkálaš ja guovlulaš dássái, lagasvuođa- ja sorjavašvuođaprinsihpa mielde.

NSR áigu bargat sihkkarastit vuođđoealáhusaid vuoigatvuođaid, ja ahte sámi riekteipmárdusat ja árbevierut vuhtiiváldojuvvojit ja šaddet oassin lágain ja hálddašeamis. NSR bargá dan badjelii ahte meahcástanealáhusa resursavuođđu ja meahcásteddjiid vuoigatvuođat nannejuvvojit gustovaš meahcástanlágain.

NSR áigu nannet ja ovdánahttit vuođđoealáhusaid eanandoalu, boazodoalu, guolásteami, meahcástanealáhusaid ja duoji, ja daid gaskkas buohtalasealáhusaid. Dán áigut dahkat go ovddidit árvalusaid guovddáš šiehtadallamiidda eanandoalus ja boazodoalus ja vuoruhemiid bakte Sámedikki ealáhusdoarjaga bakte, ja buohtalasealáhusaid árvoháhkanprográmma bakte. NSR háliida bargat loktet doarjaga buktaga ovdáneapmái ja márkanastinbargui. Duodješiehtadus galgá leat guovddáš reaidun duodjeealáhusa ovdánahttimis ja nu ahte duojáriid vuoruheamit ja mielmearrideapmi deattuhuvvo. NSR háliida viidáset ovdánahttit ja nannet šiehtadusa.

NSR doarju ekologalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš ceavzilis boazodoalu mihttomeari. Sámedikki árvalusaid ja mearkkašumiid boazodoallošiehtadussii bakte áigut mii bargat dan badjelii ahte boazodoalu rámmaeavttut nannejuvvojit. NSR áigu maiddái čuovvolit ođđa boazodoallolága, ja joatkit bargat nannet boazodoalu siskkáldas iešmearrideami boahttevaš boazodoallolága ođasmahttima oktavuođas.

NSR bargá nannet árvoháhkama rittus go buori ja dohkálaš stivrema bakte hálddašit searvevuođa resurssaid, ja deattuhit báikkálaš hálddašeami. Mii áigut čuovvolit Riddoguolástanlávdegotti ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti, ja áigut bargat sihkkarastit ahte sámiid vuoigatvuođat meararesurssaide dohkkehuvvo nu ahte šaddá olles riddoguovllu olbmuide ávkin.

Eanandoallu sámi guovlluin berre nannejuvvot ja NSR áigu boahtte válgaáigodaga čuovvolit Sámedikki eanandoallodieđáhusa. Mii áigut earret eará regionaliseret našunála eanandoallopolitihka vai sáhttit iskat ođđa modealla mii buorebut lea heivehuvvon sámi guovlluid hástalusaide ja luonddudilálašvuođaide.

Sámedikki ealáhusvuođđuduvvon doarjjaortnet berre boahtit ávkin buot guovlluide gos sápmelaččat orrot. NSR bargá dan badjelii ahte Sámedikki doarjjaortnegat leat ávkin sihke nisson- ja dievdo- ealáhusdolliide, álggaheddjiide ja fitnodateaiggádiidda. Dát lea hástalussan danin go máŋga vuođđoealáhusain leat measta aivve dievddut. Danin lea dehálaš ahte sohkabealdimenšuvdna Sámedikki doarjjaortnegiin vuhtiiváldojuvvo.

Guolásteapmi, boazodoallu ja eanandoallu

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   riddoguolástanlávdegotti evttohus mearriduvvo láhkan ja viiddiduvvo nu ahte guoská olles sámi ássanguvlui

o   guollebiebmama ásaheami oktavuođas álggahuvvo areáladivat mii galgá leat ávkin suohkaniidda ja eará báikkálaš hálddašanásahusaide

o   sihkkarastojuvvo ollislaš hálddašeapmi sámi guovlluid mearraresurssain vai sihkkarastá sámi kultuvrra resursavuođu

o   rekruhtten vuođđoealáhusaide sihkkarastojuvvo nuoraidbivdoeari, boazodoalus buolvvaidgaskkas doallosirdima bakte ja sihkkarastit ahte eanet nuorat álget eanandoallin

o   ovttastahttit mearrádusaid boazodoallolágas ja plána- ja huksenlágas vai sihkkarastá boazodoalu váikkuhanvejolašvuođa servodatplánemis

o   boazodoalu areálasuodjalus nannejuvvo

o   olbmuid máhttu ja ipmárdus boazodoalu birra lasihuvvo

o   Sámedikki rolla dáhkideames boazodoalu boahtteáiggi sihkkarastojuvvo ealáhuspolitihkalaš ja hálddašanlaš gažaldagaid oktavuođas

o   eanandoallu bisuhuvvo ja nannejuvvo báikegottiin, juogo áidnaealáhussan dahje buohtalasat eará ealáhusaiguin

o   sámi guohtunealáhusaid beroštumit vuhtiiváldojuvvojit boraspirehálddašeamis

o   eanet deattuhit báikkálaš resurssaid geavaheami ja ávkkástallama, dákko bakte áŋgiruššan báikkálaš muohkadeami

o   ekologalaš eanandoallu lasihuvvo.

Duodji, meahcástanealáhusat ja buohtalasealáhusat

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   duodješiehtadusa ovdánahttit reaidun duodjeealáhusa nannemis

o   NSR áigu bargat buoridit duodjebuktagiid gávpejođu.

o   meahcástanealáhusaid resursavuođđu ja meahcásteddjiid vuoigatvuođat nannejuvvojit relevánta meahcástanlágain main árbevirolaš resursahálddašeapmi lea vuođđun

o   buohtalasealáhusat nannejuvvojit máškidis oassin sámi ealáhusheiveheamis

o   sámiid vuoigatvuođat ja sámi geavaheapmi dohkkehuvvo suodjalanproseassaid oktavuođas

o   muddemis mohtorjohtolaga meahcis berre dahkkot nu ahte dáhkida ahte sámi ealáhusdoaimmat sáhttet ovdánahttojuvvot ceavzilis vuogi mielde

o   Sámedikki rolla nannejuvvo ealáhuspolitihkalaš ja hálddašanpolitihkalaš gažaldagaid oktavuođas.

Ođđa ealáhusat

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   láhččojuvvo eanet vuogádatlaš ja ealáhusaide heivehuvvon gealbudahtti fálaldat

o   našunála ja guovlulaš mátkeealáhusáŋgiruššamiidda dáhkiduvvo čielga sámi sisdoallu

o   kvalitehtabargu sámi mátkemeari ovdánahttin nannejuvvo

o   sámi entreprenoragoddi sihkkarastojuvvo ja ovdánahttojuvvo viidáset

o   ealáhusinnovašuvdna movttidahttojuvvo sámi innovašuvdnaprográmma bakte, earret eará sámi máhttovuođustuvvon ealáhusaid ovdánahttimis

o   sámi sisdoallu dálá almmolaš kulturbargosajiid áŋgiruššamis vuhtiiváldojuvvo

o   davviguovlluid ovdánahttima oktavuođas ovdánahttojuvvo máhttu, gelbbolašvuohta ja coakci álbmogis vai leat gergosat dustet dáid ođđa hástalusaid

o   hástalusat rievdi ássanminstaris dustejuvvo ea.ea. ovdánahttit bargofálaldagaid nuoraide geain lea alla gelbbolašvuohta ja earenoamážiid láhččet nissonbargosajiid sámi guovlluin.

6.      LUONDU JA BIRAS

Árbevirolaš ávkkástallan ja árbevirolaš biebmokultuvra lea nanus sámi guovlluin. Suddjemis ealli resurssaid ja daid šaddan- ja eallinguovlluid lea NSR´a biraspolitihka vuođđun. Mii galgat diehtit ahte biebmu máid mii ávkkástallat lea ráinnas ja ahte ii lea vahágiin min dearvvašvuhtii. NSR:i lea diehttelassan ahte ekologalaš bealli ja ceavzilis ovdáneami gáibádusat galget leat áibbas guovddážis boahttevaš politihkas go lea sáhka luonddu hálddašeamis. Ii makkárge ovdáneapmi sámi guovlluin galgga dagahit dán ovdii dahje bistevaččat vahágahttit dahje goaridit luondduvalljodagaid máid sápmelaččat dárbbašit doaimmahit kultuvrraset ja árbevieruideaset.

Min hástalussan lea ahte guhtet guimmiidasamet čiekŋudit dihtomiela ahte min luonddugeavaheapmi sáhttá uhkidit iežamet kultuvrra luondduvuođu. Gižžu sámi vuoigatvuođaid ovddas luondduvalljodagaide ii galgá vuoitot jus dat dagaha ahte luonddu šaddá gillát. Sámiid beroštumit galget vuhtiiváldojuvvot buotlágan láhka- ja plánabargguin. Álgoálbmogat eai galgga duvdojuvvot eret iežaset guovlluin huksemiid dihte main lea birasbillisteaddji váikkuhus, ovdamearkka dihte olju-, gása- ja minerálaroggamat ja čáhcefápmohuksemat.

Ollu álgoálbmogat ellet birashástalusaiguin mat leat čadnojuvvon sin geafivuhtii, NSR dohkkeha ahte mii sámit eallit birashástalusaiguin čadnojuvvon min riggodahkii ja ahte dat geatnegahttá min. Mii áigut bargat dan badjelii ahte birasperspektiiva lea vuođđun šiehtadusain, nugomat ovttasbargošiehtadusain fylkkasuohkaniiguin ja ráđđádallamin guovddáš eiseválddiiguin.

Dálkkádat, biras ja energiija

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   Sámediggi galgá leat birasdoardna mas lea iežas CO2-rehketdoallu

o   biras ja dálkkádatgažaldagat galget doarvái bures vuhtiiváldojuvvot buot Sámedikki mearrádusain

o   mii almmuhit dálkkádatrievdadusa váikkuhusaid riikkaidgaskasaš servodahkii

o   sámi guovlluin dutkojuvvo eanet biras- ja dálkkádatgažaldagaid birra

o   mii sápmelaččat galgat aktiivvalaččat mieđihit doaimmaid mat gáibidit areálameasamiid sámi guovlluin

o   lea alimus dorvvolašvuohta oljo- ja gássadoaimma oktavuođas ja buorre gearggusvuohta áhpeguovlluin

o   ekovuogádagat vákšojuvvojit dohkálaččat

o   gáibiduvvojit biraslaš ja sosiála váikkuhusguorahallamat ealáhusdoaimmaid ektui

o   ovdánahttojuvvojit bajitdási plánat bieggamillopárkkaid ektui sámi guovlluin

o   birasberoštumit leat dehálaš vuođđun Finnmárkkuopmodaga strategiijain

o   álgoálbmotstandárda sihkkarastojuvvo ođđa doaimmaid ásaheami oktavuođas, nugomat minerálabohkamiin ja oljo- gásabuvttadeamis

o   buorre ja rievttes dieđut juhkkojuvvojit báikkiolbmuide gávdni birasmirkkuid birra

o   doaimmahuvvo miellaávkkálaš bargu energiija geavaheami ektui.

Geavaheapmi ja suodjaleapmi

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ekologalaš prinsihpat, báikkálaš árbevierut ja doloža rájes vierut leat vuođđun go luonddu geavahit

o   nissoniid ja dievdduid luonddugeavaheapmi galgá sihkkarastojuvvot seamma dásis lágain

o   suodjalanbarggut galget váikkuhit nannet sámiid geavahanvugiid ja vuoigatvuođaid.

7.      SERVODAT, GULAHALLAN JA VUOIGATVUOĐAT

NSR mihttomearrin lea bargat dohkkehit ahte sámiid vuoigatvuođaid leat vuođđun go vuhtiiváldá ja nanne sámi kultuvrra, giela ja servodateallima. Mis sámiin lea vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide ja valljodagaide mat dahket min ávnnaslaš kulturvuođu. Máŋga lága ja ortnega leat ásahuvvon sámi giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima Norgga ovddideami ja ovdánahttima ovddas. Lea ain ollu dagakeahttá duohtandahkamis seammaárvosaš bálvalusaid sámiide. Hástalussan lea oažžut iešguđet ásahusaid maiddái olggobealde Sámedikki fápmuibidjat lágaid.

NSR háliida ahte sámi servodatovdánahttin dáhpáhuvvo bures doaibmi ja máhtolaš servodatoasálaččaiguin ja ovttaskas olbmuiguin geat čađat servet sámi demokratiija huksemii. Okta min mihttomeriin lea ahte sápmelaččat galget iežaset organiseret iežaset eavttuid vuođul. Mii háliidit movttiidahttit sámi álbmoga govdadit searvat sámi servodaga huksemii. NSR áigu dáhkidit sámi ovddastumi buot heivvolaš oktavuođain.

NSR atná sámi vuorraset olbmuid riggodahkan geain lea alla ja mávssolaš gelbbolašvuohta sámi kultuvrra, árbevieruid ja servodatdilálašvuođaid birra. NSR háliida ahte galgá láhččojuvvot vejolažžan ahte vuorrasat ieža galget beassat árvalit movt sin doaibma ráđđeaddin áššiin mat leat dehálaččat sámi álbmogii galgá vuhtiiváldojuvvot sámedikki vuogádagas.

Dáhkideames ovddastumi ja gulahallama buot sámi joavkkuiguin lea dehálaš demokráhtalaš árvu. NSR áigu bargat dan badjelii sihkkarastit nuortasápmelaččaid eavttuid ahte ásahuvvo lagas gulahallan Sámedikkiin dehálaš áššiid oktavuođas. Dát mearkkaša systemáhtalaš barggu sihkkarastit gulahallanhámi ja nannet nuortasámiid organisašuvdnabarggu vejolašvuođaid.

Barggus ovdánahttimis sámi mediaid lea sihke demokráhtalaš ja giellapolitihkalaš bealli. Sámi álbmogis lea vuoigatvuohta sátne- ja diehtojuohkinfriddjavuhtii, ja vuoigatvuohta ovdánahttit iežaset, friddja ja sorjjasmeahttun mediaásahusaid. Stáhtas lea geatnegasvuohta láhččet vejolašvuođa sápmelaččaide ávkkástallat mediaid ja teknologiija reaidun duohtadahkamis sátnefriddjavuođa ja kulturovdáneami reaidun.

NSR áigu Sámedikkis leat láidesteaddjin suohkaniidda, fylkkasuohkaniidda ja stáhtii bisuheames ja nannemis ássama sámi gilážiin. NSR háliida ovdánahttit ovttasbargošiehtadusaid fylkkaiguin.

NSR atná báikkálaš, guovlulaš ja našunála sámi ásahusaid dehálaš sajádahkan gos sámi servodat ovdánahttojuvvo. Iešmearridanperspektiivvas lea dehálaš ahte álgoálbmogat ieža váldet ovddasvástádusa iežaset boahtteáiggis, muhto dan ii sáhte dahkat doarvái resurssaid, gelbbolašvuođa ja ovdánahttojuvvon ásahusaid haga iešguđet servodatsuorggis. Arkiivvat, girjerádjosat ja dávvirvuorkkát hálddašit oktasaš muittu sihkkarastimis, seailluheamis ja gaskkusteamis dieđuid sámi dilálašvuođaid birra viidáset gieđahallama ja dutkama várás. Iešguđet ládje dat sáhttet dagahit buori ja oadjebas referánsarámmaid positiivva sámi iešgova ovdánahttimis.

Sámi servodatovdáneapmi

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   Sámediggi ollášuhttá áigumuša leat ásahussan mii vásttolaččat ovddida sámiid iešmearridanvuoigatvuođa

o   ásahuvvo geatnegahtti bušeahttašiehtadallamat gaskal Sámedikki ja ráđđehusa stáhtabušeahta proseassaid birra

o   sámi servodat galgá oažžut govttolaš oasi badjebáhcagis ealáhuslaš resursaávkkástallamis sámi guovlluin

o   vejolaš ođđa resursaávkkástallanvuogit galget boahtit buorrin sámi servodahkii ja nannet báikkálaš, guovlulaš ja našunála ekonomiija

o   dálá lágat ja stáhtalaš doaibmabijut main ulbmiliin lea ovddidit sámegiela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima čađahuvvojit geavatlaččat

o   ráđđádallanortnet seailluhuvvo ja nannejuvvo duohta šiehtadallamiid kanálan

o   sámiid vuoigatvuođat Romssas, Nordlánddas ja guovlluin gos lullisámit orrot dohkkehuvvojit

o   láhččojuvvojit álbmotrievttálaš dohkálaš hálddašanortnegat sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa ektui

o   sámi riekteipmárdusat ja árbevierut vuhtiiváldojuvvojit norgga lágain ja hálddašeamis

o   áimmahuššat ja suodjalit sámiid beroštumiid ja geavahanguovlluid norgga resursalágain.

Mediat ja gulahallan

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   sámi mánáide ja nuoraide láhččojuvvo buorre mediafálaldat heivehuvvon iešguđet ahkejoavkkuide, beaivválaš TV- ja radiosáddagiid, sámegielat áigečállagiid ja govvaráidduid bakte

o   sápmelaččat iešguđet mediaid bakte ožžot ođđasiid, digaštallan- ja magasiidnačállosiid mat govvidit sámi servodaga šláddjivuođa

o   rádjerasttildeaddji ovttasbargu mediaásahusaid gaskkas nanne sámiid searvevuođa ja servodatdigaštallama

o   sámi preassadoarjja aktiivvalaččat geavahuvvo reaidun movttiidahttit eanet geavahit sámegiela, earenoamážiid lulli- ja julevsámegielaid

o   etihkkabargu sámi mediain nannejuvvo, omd. ea.ea. go doarju sierra sámi preassafágalaš lávdegotti ásaheami

o   dárkkistit ahte priváhta mediaásahusat čuvvot konsešuvdnaeavttuid, vai ovdánahttojuvvo govdadis mediafálaldat sápmelaččaide maiddái sámegilli

o   movttidahttá eanet sámegielagiid váldit journalistaoahpu.

Ealli báikkálaš servodaga

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   Sámedikki kulturviessopolitihkka ovdánahttojuvvo dainna áigumušain ahte ásahuvvojit ođđa, ja sihkkarastit doaimma dálá kultur- ja doaibmaviesuin

o   oktasašfálaldat sihke norggabeale sámi guovlluin ja rájáid rastá buoriduvvo

o   mobiilaoktavuohta ja govdafierpmádaga huksen sámi ássanguovlluin buoriduvvo

o   láhččojuvvo vejolašvuohta ásahit eanet almmolaš bargosajiid sámi guovlluin

o   kveanaid ja eará našunála minoritehtaid vejolašvuohta seailluhit ja ovdánahttit kultuvrraset, gielaset ja iežaset servodateallima nannejuvvo.

Sámi ásahusat

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   sámi ásahusat nannejuvvojit gulahallamis ásahusaiguin ja servodagain muđui

o   Sámi Árkiiva ovdánahttojuvvo dieđalaš duođaštanguovddážiin

o   sámi guovddážiidda láhččojuvvo vejolašvuohta sihkkarastit ja seailluhit priváhta árkiivvaid

o   sámi girjerájusovttasbargu bálddalastojuvvo davviriikkalaš dásis

o   sihkkarastit ja viiddidit sámi girjebusse ortnega

o   Sámedikki dávvirvuorkká plána ja oassečielggadeapmi Romssa ja Davvi-Nordlándda guovlluide čuovvoluvvo ja ahte sámi dávvirvuorkkáin galgá leat guovddáš sajádat kultursuodjalanbarggus

o   máhcahit sámi kulturártnaid fas Sápmái

o   sámi dávvirvuorkkát ovdánahttojuvvojit kulturmuitosuodjaleami ja gaskkusteami gealboguovddážin

o   Várdobáiki márkosámi guovddáš huksejuvvo

o   ásahuvvojit báikkálaš gelbbolašvuođaguovddážat mat galget duođaštit sámi kultuvrra- ja ealáhusdoaimma, nugomat luossabivddu eanus, mearraluossabivdu, meahcástanealáhus ja buohtalasealáhusat

o   sámi giellaguovddážat nannejuvvojit

o   sámi deaivvadanbáikkit nannejuvvojit, dainna mihttomeriin ahte dat dađistaga sáhttet ásahuvvot sámi ásahussan.

8.      OSKU JA EALLINOAIDNU

Vuoiŋŋalaš árvvut ja osku lea álot leamašan guovddážis min olbmuid árggabeaivválaš eallimis. NSR oaivvilda ahte dáid árvvuid lea dehálaš seailluhit, danin go dat leat oassin min servodaga vuođus. Oskkufriddjavuohta lea olmmošvuoigatvuohta. Danin áiguge NSR deattuhit man dehálaš lea ahte servodat dohkkeha ja láhče vejolašvuođa sámi eallinoainnuid doaimmaheames. NSR mielas leage dehálaš ahte movttiidahttojuvvo dohkkehit ja gierdevašvuođain deaivvadit buot eallinoainnuid Sámis. NSR háliida jávkadit vealaheami mii deaivida daid olbmuid ektui geain lea eará osku ja eallinoaidnu.

Norgga girku doaimmahii stáhta dáruiduhttinpolitihka ja lea nu váikkuhan dasa ahte sámi giella, kultuvra ja árvvut leat jávkan. Norga girku lea ánuhan ándagassii dáid veahkaválddálašvuođaid ovddas, ja dát geatnegahttá girku čájehit dáhtu buhtadit dáid vahágiid. NSR vuordá danin ahte norgga girku bidjá mealgadit resurssaid sámi girkoeallimii.

NSR áigu bargat:

o   oažžut almmuhuvvot eallinoainnu girjjálašvuođa sápmelaččaide ja sámegillii, earenoamážiid mánáide ja nuoraide

o   doarjut almmuhit vuoiŋŋalaš teavsttaid lohkkojuvvon báddái, heivehuvvon čalmmehis, heajosčalmmat ja vuoras olbmuide

o   heivehit sámi eallinoainnu árvvuid girkus

o   nannet Sámi Girkoráđi ekonomalaš ja olmmošlaš resurssaiguin

o   ásahit rádjerasttildeaddji nuoraidbarggu mas eallinoaidnu lea vuođđun

o   movttiidahttit rekruhttet eanet sápmelaččaid girkolaš virggiide

o   movttiidahttit ovdánahttit teologiija sámi perspektiivvas

o   nannet sámi giela ja sálbmaárbevieruid searvegottiin

o   oažžut čielggaduvvot eará eallinoaidnofálaldagaid mánáide ja nuoraide sámegilli.

9.      ÁLGOÁLBMOTOVTTASBARGU JA SOLIDARITEAHTA

Sámediggi galgá nannet bargguset davviriikkalaš, guovlulaš ja riikkaidgaskasaš ásahusain – ovdamearkadihti ON. Sámedikkis galgá leat njuolga ja guovtteguvlosaš ovttasbargu eará álgoálbmogiiguin ja sin ovddasteddjiiguin. Sámedikki ja Sámi parlamentáralaš ráđi bakte áigut mii ovdánahttit ovddasvásttolaš ovttasbarggu eará álgoálbmogiiguin máilmmis. NSR oaivvilda ahte Sámediggi galgá leat lihttohuksejeaddji ja riidočoavdi min iežamet servodagas ja eará álbmogiid ektui.

ON váldočoahkkin mearridii 2007 čakčamánu 13. beaivvi álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa. Julggaštus guoská eanas máilmmi stáhtaid gaskavuođaide álgoálbmogiidda. Julggaštus mearrida unnimus dási ja julggašta earret eará álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.

NSR riikkaidgaskasaš barggu oalgguhus lea guovtti oasis. Vuosttaš leat dat ahte dávjá ipmirduvvo nu ahte sápmelaččat davviriikkain ellet mealgat buoret dilálašvuođain go eará álgoálbmogat eará guovlluin máilmmis, danin go sápmelaččat davviriikkain ellet oadjebas dilálašvuođas ja sáhttet vissis meari váikkuhit guovddáš eiseválddiid. Dát geatnegahttá min riikkaidgaskasaš solidaritehtabarggu ektui. Nuppi bealli ges lea ahte sápmelaččat, váikkuheames riikkaidgaskasaš proseassaid, sáhttet váikkuhit buoridit iežamet dili riikkaidgaskasaš lágaid ja konvenšuvnnaid bakte mat geatnegahttet Norgga. NSR áigu nannet sápmelaččaid oasálastima riikkaidgaskasaš bargguin organisašuvnna bakte, ovttas eará álgoálbmotparlameanttaiguin ja ovttasráđiid norgga ja davviriikkaid eiseválddiiguin.

Mii leat oktan álbmot, vaikko vel leatge goansta eastagat nugomat riikkaráját. Sápmelaččat ruoššabealde vásihit dávjá eará ja losit hástalusaid go máid sápmelaččat norggabeale dahket, ja danin lea dárbbašlažžan eanet bargat čohkket sápmelaččaid. Sápmelaččain davviriikkain lea vissis ovddasvástádus juogadit vásáhusaid ja gelbbolašvuođa ruoššabeale sápmelaččaiguin. Dát guoská earenoamážiid politihkalaš gelbbolašvuhtii ja vásáhusaide ásahusaid ja politihkalaš orgánaid huksemis, ja gelbbolašvuohta riikkaidgaskasaš proseassaid, lágaid ja konvenšuvnnaid birra mat váikkuhit sápmelaččaid dilálašvuođaide. NSR áŋgiruššá maiddai nannet oktavuođaid sápmelaččaid gaskkas buot njealji riikkain, ja dan sáhttá earret eará dahkat konkrehta ovttasbarggu ja olbmuidgaskasaš oktavuođaid bakte.

Riikkaidgaskasaš bargu

Sámedikkis áigu NSR bargat dan badjelii ahte:

o   ON julggaštus álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja eará riikkaidgaskasaš instrumeanttat sisafievrriduvvojit norgga lágaide

o   davviriikkat dohkkehit Davviriikkaid Sámekonvenšuvdna

o   viidáset ovdánahttit Sámi Parlamentáralaš Ráđi

o   bargojuvvo ásahit oktasaš sámi parlameantta

o   ovttasbargu sápmelaččaid gaskkas buot njealji riikkain ovdánahttojuvvo ja nannejuvvo

o   sámeráđđi nannejuvvo oktasašorganisašuvdnan ja NGO:n lassi doarjjajuolludemiid bakte

o   sápmelaččain buot njealji riikkain galgá leat gelbbolašvuohta ja máhttu riikkaidgaskasaš lágaid ja konvenšuvnnaid birra mat njuolga váikkuhit sin eallinvuođu ja ealáhusdoaimma

o   sámit, oktan álbmogiin, dohkálaččat besset searvat riikkaidgaskasaš proseassaide mat váikkuhit álgoálbmogiid dili

o   sámit ruoššabeale Sámis sáhttet ásahit sámepolitihkalaš ovttadaga mii lea seammaárvosaš go sámedikkit davviriikkain

o   gaskavuođat ja ovttasbargu Barentsguovllu álgoálbmogiid gaskkas nannejuvvo dálá veahkkeneavvuid bakte

o   álgoálbmogiidda dáhkiduvvo bistevaš sadji Barents-ráđđái

o   sápmelaččaid rolla arktalaš ovttasbarggus nannejuvvo

o   álgoálbmotparlameanttat ožžot ovddastumi ON bistevaš álgoálbmotforumii

ásahuvvo sierra bargojoavku álgoálbmogiid várás ođastuvvon Davvi dimenšuvdnii mii lea guimmešvuohtan gaskal EO, Islándda, Norgga ja Ruošša. Sámeprotokolla (protokolla 3) Suoma ja Ruoŧa searvansoahpamušas eurohpalaš uniovdnii, árvvoštallojuvvo sisafievrriduvvot EEO-šiehtadussii nu movt sámi vuoigatvuođalávdegoddi II lea evttohan.