SÁNAG lea oddajagimánu 1. beaivve 2009 rádjai, ožžon merkejuvvon rudaid Dearvvašvuoda- ja fuolahusdepartemeanttas. Dál lea dat bissehuvvon, ja 2009 rájes leat psykalaš dearvvašvuodabargguid rudat biddjon dearvvašvuodadoaimmahagaide ja gielddaide, ja dát guoská maid SÁNAG:ii.
Ferte doarrut rudaid alde
Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) oaivvilda ahte ii leat buorre go merkejuvvon rudat SÁNAG:ii loahpahuvvojit. Dát mielddisbuktá ahte SÁNAG ferte earáiguin doarrut dáid vátna rudaid alde Finnmárkku Dearvvašvuoda siskkobealde. Gal dat lea oalle cielggas ahte dát šaddá oalle soahti, cealká Miriam Paulsen gii duodas ballá sámi psykalaš dearvvašvuoda ovdáneami ektui.
SÁNAG lea dehálaš
SÁNAG:is leat nationála doaimmat mat sihke geográfalaccat ja hálddahusa dásis leat olggobealde ja bajábealde Finnmárkku Dearvvašvuoda doaimmahanválddi, mii guoská sihke ovddasvástádussii ja ekonomiijii.
- Mii NSRs oaivvildat ahte SÁNAG lea dehálaš orgána mii hukse, ovddida ja bálvala ovttaárvosaš psykalaš dearvvašvuoda bálvalusaid sámi álbmogii olles riikkas. Danin lea maid dehálaš sihkarastit sidjiide rudaid, deattuha Paulsen.
Rudaid merken lea vuoruheami duohken
Guovddáš dearvvašvuodaeiseválddit leat má?ggaid jagiid badjel dadjan ahte bajimuš mihttomearri sámi álbmogii lea dat, ahte leat ovttaárvosaš dearvvašvuodabálvalusat. SÁNAG lea dán dihte ásahuvvon, ja ferte ge leat nationála bargu sihkkarastit ahte dán ásahusas leat ekonomalaš resurssat ja vejolašvuodat ollašuhttit bargamušaidis.
- Merkejuvvon rudat dán oktavuodas lea garra signála dasa maid nationála dearvvašvuodaeiseválddit háliidit vuoruhit, beaškala sámediggeáirras Miriam Paulsen (NSR).
NSR lea dál dáhttun Sámedikki ovddidit dán ášši konsultašuvnnain Dearvvašvuoda- ja fuolahusdepartemeanttain.
SÁNAG birra
SÁNAG lea Sámi nationála gealboguovddáš - psykalaš dearvvasvuodasuddjen. Sis lea nationála ovddasvástádus ovddidit ovttadássásaš fálaldaga psykalaš dearvvašvuodasuddjemis sámi álbmogii miehtá Norgga. SÁNAG gullá Dearvvašvuohta Finnmárkui, ja lea spesialistadearvvašvuoda psykalaš divššus oassi.
Kommenter denne artikkelen