Miessemánus 2008 evttohii NSR sámediggejoavku odda áššis ahte Sámediggi ferte veahkehit giliskuvllaid maid áitet heaittihit. Dál dáhttu Miriam Paulsen diehttit mii lea dáhpáhuvvan áššis.
Go Sámedikki dievascoahkkin coahkkana Kárášjohkii boahtte vahkos, áigu sámediggeáirras Divttasvuonas eret jearrat sámediggerádis cuovvovaccat:
- Maid lea Sámediggeráddi dahkan cuovvulit dán evttohusa?
- Ságahis 11.02.09 celkkii ráddeláhttu Gaski ahte sus eai lean oaivilat das ahte berre go Måskke Skåvllå ceavzit vuoi ii ja ahte dát lea suohkana ovddasvástádus. Doarju go olles Sámediggeráddi dán cealkámuša?
NSR oaivvilda ahte Sámediggi berre gulahallat suohkaniiguin dainna mihtuin ahte bisuhit giliskuvllaid, mat leat nu dehálaccat smávva sámi gilážiidda.
Sámediggi lea ovdalaccas bivdán Stuorradikki ahte giliskuvllat gos lea oahpahus sámegielas dahje sámegillii galget oažžut erenoamáš juolludemiid stádabušeahta badjel. Duogáš dasa lea go olu giliskuvllat jámma áitojuvvojit heaittihuvvot heajos suohkanekonomiija geažil. Jus heaittiha giliskuvllaid, de eretfárren lassána giliin gos dát juo lea stuorra váttisvuohtan. Sámediggi galgá bargat dan ala ahte nannet báikegottiid. Bisuhit ja vuoruhit giliskuvllaid lea dehálaš oassin dán barggus oaivvilda NSR.
Fertet geavahit buot vejolašvuodaid
NSR evttohii miessemánus 2008 ahte Sámediggi vuot ferte loktet dán ášši Ráddehussii, seammás go bargá suohkaniid ektui hehttendihti ahte giliskuvllat heaittihuvvojit. NSR evttohii maid ahte Sámediggi geavaha daid vejolašvuodaid mat gávdnojit konsultašuvdnaortnega bokte váikkuhit boahtteáiggi suohkanekonomiija.
Ovdamearkka dihte leat cuovvovaš giliskuvllat jámma áitojuvvon heaittihuvvot: Billávuona skuvla Porsá?ggus, Måskke skåvllå Divttasvuonas, Láhpoluoppal skuvla Guovdageainnus, Vátnjavári skovlá Skániin ja Sirpmá skuvla Deanus. Oktiibuot leat dáid skuvllain olu oahppit geain lea oahpahus sámegillii ja sámegielas.
Kommenter denne artikkelen