Nuoraidlávdegotti jođiheaddji sárdni riikkačoahkkimii lei sierra čuokkis riikkačoahkkima áššelisttus. Ja Gaup doalai ge erenoamáš buori sártni. Son muittuhii riikkačoahkkimii leat dehálaš nuoraid váldit mielde bargui dál juo. - Nuoraid ferte váldit mielde bargui báikkálaš servviide ja nuoraid ferte váldit mielde listtuide sámediggeválggaide, dajai Gaup duođalaččat dál go organisašuvdna lea ráhkkaneamen ođđa sámediggeválggaide.
Facebook seamma dehálaš go liidneriessun
Nuorat leat juohke sámi guovlluin, Guoládatnjárggas lullisámi guovlluide. Nuorat leat maid nu máŋga iešguđet doaimmain, boazodoalus ja meahcásteamis, studeantaeallimis ja spábbačiekčamii. Nuoraidkultuvra lea maid oalle viiddis. Paintball, valáštallan, dihtorčuoggun ja Facebook lea liika dehálaš go árbevirolaš doaimmat dego duodji, liidneriessan ja meahcásteapmi nuoraid mielas, ja visot diet lea oassi sámi nuoraidkultuvrras, logai Gaup.
Sámediggepolitihkkárat fertejit doarjut
Nuoraidlávdegotti jođiheaddji maid sáhtii muitalit riikkačoahkkimii ahte sii leat mielde bargamin dan ala ahte álggahuvvo riikkaidgaskasaš sámi nuoraidsearvi. Ja son logai čielgasit ahte nuorat vurdet ahte NSRa sámediggepolitihkárat dorjot sin dán barggus Sámedikkis.
Identitehta rašes ášši
- Ledjen Romssa gávpogis gávttiin vázzime muhtin eahkeda diibmá čavčča go bođii muhtin nuorra luntta muinna hupmat. Son lei joatkkaskuvlaoahppi, ii boarráset go gávccinuppelohkái ja lei Girkonjárggas eret. Ganjalčalmmiid muitalii ahte son lea sápmelaš muhto dan ii duosttan muitalit iežas olbmáide. Son muitalii ahte sus ii lean gal gákti iige máhttán giela muhto su ádjás lea gákti áittis ja son láve dan geahččalit áin duos dás.
- Okta oahpis ges muitala ahte son lei ovdanbuktán prošeavtta iežas joatkkaskuvlaluohká ovddas. Oahpaheaddji rámiidii su issorasat ja maŋŋel go skuvladiibmu lei nohkan de bođii okta su luohká nieiddain su lusa ja logai hui duođalaččat: “det der var ikke så dårlig til same å være”.
- Honningsvågsrevyen dáhkka suohttasiid boares sámi ovdagáttuid vuođul ja bealuštit dan “dokker samer må jo tåle å bli spøkt med litt”-cealkagiin.
- Sámi ofelaččat ožžot olu imašlaš gažaldagaid nuoraiguin miehtá Norgga. Lea olu diehtemeahttunvuohta nuorain sámiid birra.
- EDL lea ges “politihkalaš” searvi mii dahká “lohpin” buktit rasisttalaš cealkámušaid.
Visot dát leat ovdamearkkat mat čuhcet hui garrasit sámi nuoraid iešdovdui, logai Gaup duođalaččat.
Váruhii politihkáriid
- Láve olu gullot ahte boazodoalu ovddas bargojuvvo beare olu ja ahte boazodoalus leat beare olu rievttit. Mun lean ieš boazodoallonuorra ja anán dan imašin gullát go nie njeidojuvvo boazodoalus árvu, duššefal loktendihti eará ealáhusaid. Gullo maid ahte duon ja dien guovllu dorjot bearehaga dan ja don guovlluid ektui. Mii eat galggaše duolbmut muhtin guovlluid ja muhtin ealáhusaid loktendihti nuppi guovllu ja nuppi ealáhusa. Dat heajos vierru lea maid vealaheapmi ja sáhttá njeaidit iešdovddu, beaškalii Ol Johan Gaup.
Giella váimmus
Mus lea okta olmmái Gildinsámi guovllus mii dál lea oahppame áhkustis gildinsámegiela. Dađibahábut sus eai leat olbmát geaiguin beassá hupmat giela. Seamma lea dilálašvuohta eará giellaguovlluin gos giella ii leat nu nanus, muitalii Gaup.
Seailluhit giela lea nu dehálaš ahte giellagáhttenbarggu dehálašvuođa gierdá geardduhit váikko juohke sátnevuorus. Mii dárbbahit bargat dáinna ahte movttidahttit nuoraid oahppat, hupmat ja atnit árvvus giela. Dárbbahuvvo bargat mánáidgárddi rájes universitehta ja allaskuvlla dássái ja vel ollesolbmooahpahusas giela ja kultuvrra gáhttet, loahpahii Gaup riikkačoahkkima giehtaspeažžumiin.
Kommenter denne artikkelen