Son čujuhii máŋga váttis áššái mat eai leat buorit.
Henriksen nannii ahte Sámevuoigatvuođalávdegotti árvalus oppalaččat lea buorre ja árvalusa vuođul sáhttá bures digaštallat makkár vuoigatvuođat sámiin galget leat lullelis Finnmárkku. Árvalus lea mielde nannemin sámi vuoigatvuođaid vai šaddet nannoseappot go dál.

Máŋga áššesuorggi

- Lávdegotti árvalusas leat ollu váttis áššit maid mii berret čielggadit ja cuiggodit gulaskuddanáigodagas, dajai Henriksen ja namuhii álbmotrievttálaš áššiid.

Ii doahttal eamiálbmotjulggaštusa

Henriksen čujuhii váttisvuohtan go lávdegoddi lea ráddjen eret álbmotrievttálaš gažaldaga. Dáinna lágiin lávdegoddi ii váldde vuhtii riikkaidgaskasaš jurdagiid mat maŋemus jagiid leat eará riikkain. Lávdegoddi dasto ii váldde vuhtii ON  eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa, celkkii Henriksen guldaleddjiide.
Son ii jáhke Norga ásaha dakkár lága mii njuolga váikkuha vuđolaš sámi vuoigatvuođagažaldagaide, almmá guorahalakeahttá eamiálbmot julggaštusa.

- Ferte čielggadit vuoigatvuođaid, vai lágat mat mearriduvvojit juobe heivejit eamiálbmotjulggaštusas unnimus gáibádusaide, celkkii John B. Henriksen sárdnidettiin NSR riikkačoahkkimii.

Dálá Norgga láhka ii doarvái buorre

Henriksen čujuhii dasa movt Sámi vuoigatvuođalágalávdegoddi identifisere vuoigatvuođaid – dušše dálá Norgga lága mielde – ja jos nu bargá, de sáhttet šaddat čovdosat mat eai doahttal álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid.
Sámi ovddasteapmi

Álbmotrievtti áššedovdi oaivvildii lávdegoddi ii fuolat sámi ovddasteami doarvái bures, dain hálddašan ortnegiin mat galget leat lullelis Finnmárkku.

- Sámediggi ferte dohkkehit daid ođđa oamastanortnegiid ja hálddašan ortnegiid árbevirolaš sámi guovlluin, nannii Henriksen ja su mielas lullisámi guovlluid hálddašeapmi lea oalle heittot šaddamin.

Buorre konsulteret!

Muhto Henriksen mielas lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalus maid buorre. Áššemeannudeami ja konsultašuvnnaid árvalusat leat buorit. Sámediggi oažžu buoret váikkuhanvejolašvuođa dáid bokte, ja boazodoallu ja eará sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit maid.

- Mu mielas galggašii árvvoštallat Sámedikkiid, eiseválddiid ja áššái gullevaš sámiide čielga šiehtadallanvuoigatvuođa, dain áššiin mat sáhttet heajos guvlui váikkuhit sámi kultuvrra, sámi ásahusaid ja sámi servodateallima vuođu. Ja jos doaimmat sáhttet billistit dahje rihkkut vuđolaš sámi vuoigatvuođaid, de ii galgga sáhttit daid bidjat johtui, almmá Sámedikki dohkkejumi haga, cealká Henriksen.

Olles ságastallama sáhttá lohkat dás (dárogillii)