Otne leat sámi ásahusain olu iešguđet lágan hástalusat. Dat gusket earret eará ásahusaid iehčanasvuhtii, sin givrodahkii ja máŋggabealatvuhtii, ovttasbargui ja ođđa visttiid ruhtadeapmái. Danin álggahuvvui ge bargu rahkadit sierra ásahus- dahje institušuvdnadieđáhusa Sámedikkis, čilgendihti hástalusaid ja addit nana vuođu Sámedikki politihkkahábmemii dán suorggis. Lea vurdojuvvon ahte dieđáhus gárvána 2008 čavčča.
Duohta dáhttu ja gelbbolašvuohta deháleamos
- Mun oaivvildan ahte vuolggasadji buriid ja nana ásahusaid huksemis, vuosttažettiin ferte leat duohta dáhttu ja gelbbolašvuohta. Dasto lea dieđusge ruhtadeami birra sáhka. Dasa lassin leat báikkálaš viššu ja čanasteamit erenoamáš dehálaččat, dadjá sámediggeáirras Kjersti Myrnes Balto (NSR), gii ieš máŋggaid jagiid lea bargan Várdobáikkis – mii vissásit lea deháleamos sámi ásahus márkosámiidguovllus.
- Mii eat leat ollen doarvái guhkás!
- Historjjálaččat leat sihke eiseválddit ja almmolaš ásahusat leamašan dáčča. Sámit ges gulle siviila servodahkii. Dát lea duohtavuohta man eat berre badjelgeahččat go mii dál leat huksemin sámi ásahusaid. Dađi bahát eat leat vel ollen doarvái guhkás huksenbarggus. Danin lea ge nu dehálaš dál bidjat doaimmaid johtui mat nannejit sámi ásahusaid, deattuha Myrnes Balto.
Ovttasbargu dehálaš
Olahandihti buriid bohtosiid, lea ovttasbargu iešguđet ásahusaid gaskkas dehálaš. Danin berre institušuvdnadieđáhusas cealkit juoga ovttasbarggu birra fylkkasuohkaniiguin sámi ásahusaid ovdánahttimis ja huksemis. Sámedikkis han leat ovttasbargošiehtadus máŋggaid fylkkasuohkaniiguin. – Maiddái ruhtadanbeliin ferte vuđolaččat bargat. Fylkkasuohkanat, suohkanat ja eará eiseválddit galget leat ovttasbargoguoimmit, ja sii maid galget leat mielde ruhtadeamis sámi ásahusaid, oaivvilda Myrnes Balto.
Sámi ásahusat sáhttet ovdamearkka dihtii leat kultur- ja giellaguovddážat, sámi lágádusat, museat, oahpahusásahusat, dutkanguovddážat jnv.
Kommenter denne artikkelen