Mearrádus lea historjjálaččat guovddáš dáhpáhus eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja friijavuođaid dohkkeheami barggus. Julggaštus duođašta ahte eamiálbmogat sáhttet adnojuvvot ”álbmogin” seamma gudniin ja vuoigatvuođaiguin go buot eará álbmogiin ge, ja dat loahpaha ge eamiálbmogiid olggušteami ja vealaheami.

- Sámiráđđi ja Sámedikkit leat erenoamážit duhtavaččat go julggaštus čielgasit dohkkeha eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, dás maiddái sámi álbmoga vuoigatvuođa beassat sorjjasmeahttumit mearridit iežamet ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovddideami ja hálddašit iežamet luondduriggodagaid. Julggaštus deattuha maiddái min vuoigatvuođa nannet iežamet politihkalaš, rievttálaš ja ekonomalaš ásahusaid, dás maiddái álbmotválljen Sámedikkiid ja Sámi Parlamentáralaš Ráđi, ja min árbevirolaš báikkálaš ekonomalaš ja kultuvrralaš struktuvrraid nu go boazoguohtunservviid ja siiddaid, ja riddosámi servodaga.

- Sámiráđđi ja Sámedikkit ovdandollet ahte julggaštus dan lassin go dohkkehit eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, maiddái sisttisdoallá mearrádusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid oktavuođas eaiggáduššat, geavahit ja hálddašit eatnamiid ja luondduriggodagaid. Dát mielddisbuktá ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte čuoččuhit ahte árbevirolaš sámi eatnamat gullet stáhtii dahje eare goalmmátbeallái. Julggaštus geatnegahttá stáhtaid dohkkehit ahte sámit eaiggáduššet iežaset árbevirolaš eatnamiid ja luondduriggodagaid. Dát mearkkaša earret eará ahte sámi eatnamiid ii sáhte šat geavahit industriijaáigumušaide sámiid ovddalgihtii mieđiheami haga – mii lea addojuvvon sorjjasmeahttun ja dieđihuvvon vuođul. Oasit industriijadoaimmaid ávkkis sámi eatnanguovlluin galget maiddái boahtit sámiide buorrin. Dan lassin lea sámiin vuoigatvuohta oažžut ruovttoluotta eatnamiid ja luondduriggodagaid mat sis leat váldojuvvon eret almmá sin mieđiheami haga. Jus dákkár ruovttoluotta addin ii leat vejolaš, de lea sámiin vuoigatvuohta oažžut govttolaš buhtadusa. Mii vuordit ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa álggahit proseassaid nu ahte dat eatnamat mat sámiin váldojuvvojedje eret sámi guovlluid koloniserema áiggi, addojuvvojit ruovttoluotta.

ONa eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštus dohkkeha eanet vuoigatvuođaid go daid mat bohtet ovdan ILO konvenšuvnnas nr. 169 ja Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohusas. Julggaštus vuođđuda ođđa riikkaidgaskasaš uhcimusstandárddaid eamiálbmotvuoigatvuođaid oktavuođas, ja Suopma, Ruošša ja Ruoŧŧa fertejit danne ratifiseret ILO konvenšuvnna nr. 169, seammás go Suopma, Norga ja Ruoŧŧa fertejit dohkkehit ja ratifiseret Davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohusa.

Sámiráđđi ja Sámedikkit illudit beassat bargagoahtit julggaštusa čađahemiin ovttas Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa álbmogiiguin, ja maiddái daid ráđđehusaiguin ja álbmotválljen parlameanttaiguin.

(Gáldu: Sámedikki preassadieđáhusat)

Eanet dieđuid addet dát olbmot:
Pauliina Feodoroff, Presideanta, Sámiráđđi, tel. nr. +358 405 004 145
Mattias Åhrén, Sámiráđi olmmošvuoigatvuođaovttadaga jođiheaddji, tel. nr. +47 47 37 91 61
Anne Nuorgam, Suoma beale Sámedikki sadjásaš presideanta, tel. nr. +358 [tel nr.]
Aili Keskitalo, Norgga beale Sámedikki presideanta, tel. nr. +47 97 129 305
Lars-Anders Baer, Ruoŧa beale Sámedikki presideanta, tel. nr. +46 316 20 56

Kronihkka: ON eamiálbmotjulggáštus – lávki ovddasguvlui dehálaš áššis

Denne artikkelen på norsk