Eamiálbmotbeaivi ásahuvvui 13 jagi dassái – namalassii 1994 ja mii leat dál álggahan ON nuppi eamiálbmotlogijagi. Ovttastuvvon Nášuvnnaid (ON) bissovaš eamiálbmotforum lea ON vuogádaga dehálaš forum buot eamiálbmogiidda máilmmis. ON lea bidjan máŋga mihttomeari maid sii háliidit oláhit eamiálbmotlogijagis. ON eamiálbmotdeklarašuvdna lea deháleamos mihttomearri, ja dat lea maid dehálaš mihttomearri midjiide ja dehálaš dan bargui maid mii bargat riikkaidgaskasaččat. Váldoulbmil lea leamaš nannet riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ja čoavdit eamiálbmogiid hástalusaid sihke vuoigatvuođaid, geafivuođa, birrasa, oahpu ja dearvvašvuođa ektui. Manne lea dehálaš ahte sámit beroštit riikkaidgaskasaš eamilábmotgažaldagain? Mu mielas leat máŋga ákkat.

Solidaritehta
Deháleamos ágga lea, mu mielas, solidaritehtaperspektiiva. Máilmmi eamiálbmogiin lea hirbmat deaddu. Badjelgeahččan, olmmošvuoigatvuođaid rihkkun ja váilevaš oahppu leat stuorra hástalusat eamiálbmogiidda miehtá máilmmi. Norgga bealde sámiin leat ollu resurssat, Mii leat gievrras eamiálbmot. Danne mis lea vejolašvuohta veahkehit eará eamiálbmogiid. Danne mis lea vejolašvuohta loktet riikkaidgaskasaš eamiálbmotbarggu. Mu mielas mis lea morálalaš geatnegasvuohta bargat eará eamiálbmogiid ovddas. Mis leat vásáhusat. Mii dovdat sámi demokratiserenproseassaid. Mii sáhttit movttiidahttit eará eamiálbmogiid. Min vásáhusat sáhttet leat dehálaččat eará eamiálbmogiidda. Eará eamiálbmogat leat geahččaleamen oažžut iešmearrideami sierra álbmogin.

Vejolašvuohta oahppat
Mii sáhttit ollu oahppat maid. Riikkaidgaskasaš vuoigatvuođabargu váikkuha áibbas čielgasit min iežamet vuoigatvuođabargui. Olmmošvuoigatvuohtajurddašeami bokte ožžo ovttaskas olbmot vuđolaš vuoigatvuođaid ollu sajiin máilmmis. Sámit leat viežžan sihke movtta ja ođđa jurdagiid vuoigatvuođaproseassain mat leat čađahuvvon Canadas ja New Zealandas. Mun sáhtán muitalit veaháš dan birra maid mun ieš lean vásihan riikkaidgaskasaš eamiálbmotbarggus NSRs. Mun ledjen nuoraidsearvvi ja NSR nuoraidlávdegotti jođiheaddji. Mun vásihin ahte lei dehálaš gulahallat eará eamiálbmogiiguin. Dat váikkuhii miellahtuide ja stivralahtuide ja dat váikkuhii min poltihkkii ja min jurddašeapmái. Máŋggas háliidedje vuolgit mátkkoštit, ja go sii ledje leamaš mátkkošteamen, de sii ledje ožžon áibbas ođđa jurdagiid. Mun lean ieš maid fitnan eará eamiálbmogiid luhtte fágalaš mátkkis – ja dat lea nuppástuhttán mu bargovuogi ja nuppástuhttán mu jurddašanmálle.

Váttis dilli Australias
Dál heive hállat Australia eamiálbmogiid birra. Australia stáhtaministar John Howard lea máŋgii medias čájehan vuostehágu Australia eamiálbmogiid vuostá ja son fievrrida hui heajos eamiálbmotpolitihka. Mun lean duođaid suorganan. Geasset mun gullen ahte Howard lea ásahan erenoamáš gildosiid eamálbmotguovlluin Australia. Son lea gieldán alkohola geavaheami, porno geavaheami ja unnidan sosiála ruhtadoarjaga. Howarda ráđđehus lea evttohan bákkus guorahallagoahtit eamiálbmotmánáid ja son čujuha sosiálalaš váttisvuođaide eamiálbmotguovlluin Australias. Dan son bargagođii go rapporta almmuhuvvui man namma lea ”The little children are sacred”. Raporttas čilgejuvvojit Australia eamiálbmogiid váttisvuođat: alkoholageavaheapmi, bargguhisvuohta ja geafivuohta. Dákkár váttisvuođat leat billistan kultuvrra ja dagahit ahte mánát illástuvvojit seksuálalaččat, čilge raporta.
 
“Sámediggi” heaittihuvvon
Geassemánu maŋemus vahku lea iešstivrejupmi rihkkojovvon ja Howarda ráđđehus lea militearafámuin stivregoahtán 60 eamiálbmotservodaga. Mu mielas dát orru leamen boargársoahti mas riikka eiseválddit sohtet iežaset álbmoga vuostá. Riikkaidgaskasaš servodat ii leat vuos beroštan das mii dáhpáhuvvá. Stáhtaministtar Howard heaittihii ATSIC (Aboriginal and Torres Strait Islander Commission) 2004. ATSIC lei seammá go min Sámediggi. ATSIC lei doaibman 14 jagi.

Vigget eatnamiid rivvet
Eamiálbmotjođiheaddjit ja earát leat muitalan movt eiseválddit leat geahččalan oastalit eamiálbmogiid eret iežaset guovlluin dan áiggis go Howard lea leamaš stáhtaminstar. Australias lea hui ollu sáhka minerálain ja mutingas, seammá gom is dáppe Sámis. The Northern Territorys leat minerálafitnodagat geat hálidit eambbo roggagoahtit. Stáhtaministar Howard ja su ráđđehus háliidit vurkkodit radioaktivvalaš bázáhusaid The Northern Territorys. Dán guovllus lea ollu uranium. Eamiálbmogiin leat eananvuoigatvuođat danne go sii leat geavahan eatnamiid guhká ja orron doppe guhká ja common law lea árru/hehttehussan eiseválddiid geavahanplánaide. Vuostálastit lea čujuhan dasa movt Howard áibbas mieleavttus fievrrida vealaheaddji politihka dán guovllus.

Ieš beassat njulgegoahtit dili
Ii oktaga mánná galggašii šaddat gillat seksuálalaš illásteami. Lea hui dehálaš ahte eamiálbmotservodagat ieža besset ságastallat dán fáttá birra ja bargat dainna. Dákkár áššiin fertejit eamiálbmogat ieža beassat bargat aktiivvalaččat ja váldit ovddasvástádusa vai mánái eai illástuvvo. Našunála eiseválddit fertejit veahkkin bargat ja leat fárus álggaheamen buori doaimmaid main lea ávki ja sihkkarastet eamiálbmotmánáide vuoigatvuođaid. Stáhtaministar Howarda politihkka lea mu mielas rasistalaš politihkka. Su politihkka lea vealaheaddji ja sierranasat paternalistalaš politihkka. Son geavaha raportta ”Little children are sacred” boastut ja mearrida iešguđetlágan gildosiid ja heaittiha iešstivrenortnegiid. Son buohtastahttá ilgadis illástemiid ja iešstivrejumiin ja sivahallá iešstivrejumi. Howard geažuha ahte eamiálbmogiid iešstivrejupmi lea dagahan dán dili, muhto dát ii čuoččo raporttas iige gostege eará sajiin. Eamiálbmogiid stuorra váttisvuođat Australias eai leat boahtán iešstivrejumi ja báikkálaš eamiálbmothálddašeami dihte. Váttisvuođat leat boahtán das go eiseválddit guhká leat fievrridan assimilerenpolitihka. Garra assimilerenpolitihka bohtosat ihtet dál máŋggaládje.

Australia ovddeš stáhtaministar Paul Keating dajai Redfern sártnistis ahte dát eamiálbmotgažalsat lea dehálaš: 'We failed to ask the most basic of questions. We failed to ask - What if this were done to us?” (movt de, jos mii livččiimet dán dili šaddan gierdat)

Sámediggi berre cealkit vuostehágu
Mus lea dat vuordámuš ahte Sámediggi boahtte dievasčoahkkimis ságastallá dán áššis. Mun sávan ahte sámi álbmotválljejuvvon orgána buktá oktasaš cealkámuša mii áibbas čielgasit cealká ahte Howard ráđđehusa bargu lea dohkketmeahttun. Sámediggi berre ságastallat Norgga eiseválddiiguin vai Norgga olgoriikkaministrar loktešii dán ášši Australia eiseválddiid ovdii. Mun sávan Sámediggi farggamusat lokte dán ášši ON vuogádahkii, danne go mii leat nugohčoduvvon NGO doppe ja dát ášši maid gullá ON bissovaš eamiálbmotforuma bargui.

Dárogillii