Evttohuvvon plána- ja huksenlága mielde galggašii Sámediggi beassat vuosttaldit areálaplánaid mat sáhttet čuohcat sámi kultuvrii, ealáhusaide ja servodahkii.
Sámedikkis galgá leat vuosttaldanvuoigatvuohta danne go sámit leat eamiálbmot Norggas. Eamiálbmogis leat seammá vuoigatvuođat go dáččain seailluhit ja ovddidit giela, kultuvrra ja servodaga. Nu čuožžu vuođđolága paragráfas § 110A ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain. Vaikko sámiin leat dakkár vuoigatvuođat, de eai gullo demokráhtalaš kanalain danne go sámit leat unnitlogus eanaš sajiin. Dábálaš guvllolaš eiseválddit eai ádde, eaige máhte, vuhtii váldit sámi beroštumiid doarvái bures.
Ovddadusbellodat ja fuolkebellodagat Kystpartiet ja Sosialisttalaš Gurutbellodat oaivvilit Sámedikki vuosttaldanvuoigatvuođa dadjat juo gomihit Norgga. Dát gal dáidá leat badjelmearástallan. Vuosttaldanvuoigatvuohta lea duššefal vejolašvuohta vuosttaldit suohkana areálaplánaevttohusa (ovdamearkka dihte regulerenplána). Dás ii leat makkárge dramatihkka. Eiseválddit lávejit dávjá vuosttaldit suohkana juohkelágan plánaid vai dehálaš našunála ja guvllolaš beroštumit eai dulbmojuvvo. Fylkkasuohkana plánaossodat ja Fylkkasuohkana kultursuodjalanossodat lávejit vuosttaldit plánaid. Boazodoallohálddahus maid láve vuosttaldit, ja geaidnodoaimmahat, riddodoaimmahat ja earát. Dávjá suohkanat rievdadit plánaid daid sávaldagaid mielde mat bohtet, almmá makkárge váttisvuođaid haga. Jos bealit eai soabat, de sáhttá Fylkkamánni sollet. Jos sollen ii ávkkut, de ášši manná Birasgáhttendepartementii mii mearrida ášši.
Vuosttaldanvuoigatvuohta lea buorre vuohki man mielde beassá searvat plánaproseassaide. Sollenčoahkkimiin deaivvadit bealit ja sáhttet ákkastallat iežaset oainnu. Ortnet lea buorre demokratiijaortnet. Suohkanat/huksejeaddjit eai sáhte huksegoahtit almmá beroškeahttá eará beroštumiid. Deháleamos plána lea suohkanplána areálaoassi mas leat suohkana bajimus mearrádusat. Eará plánat sáhttet leat čievraviežžanplánat, guollebiebmanrusttetplánat, el-rávdjehuksenplánat, bieggamillohuksenplánat ja eará. Dákkár doaimmat sáhttet váikkuhit guovllu ja báikki geavaheapmái. Plána sáhttá čuohcat sámi resursaviežžamii ja geavaheapmái jos sámi beroštumit eai váldojuvvo vuhtii.
Sámedikkis lea juo 10 jagi leamaš vuosttaldanvuoigatvuohta sámi guovlluid areálaplánaide (guhtta davimus fylkkain). Dát vuosttaldanvuoigatvuohta lea leamaš sámi kulturmuittuid hárrái. Sámediggi meannuda juohke jagi sullii 5-600 areálaplána. Sámediggi lea vuosttaldan unnit go 10 plán juohke jagi. Dáin vuosttaldemiin leat suohkan ja Sámediggi eanas háviid soabadan. Mun dieđán dušše guokte ášši mat manne departementii ja mearriduvvojedje doppe danne go soames suohkan ja Sámediggi eai soabadan.
Buorre areálaplánejupmi lea dehálaš vai suohkan ovdána rievttes guvlui guhkes áiggi perspektiivvas. Sámediggi háliida buriid ja albma areálaplánaproseassaid main ii dáhpáhuvvá mihkkege summal. Ovddadusbellodaga ja Olav Gunnar Ballo čuoččuhit Sámedikki áigumin vuosttaldit juohkehačča gii oba viggage goivestit sáttu eatnamis ja dát juo čájeha ahte eai ipmir maidege dán áššis.
Eanet dieđut Tor Mikalsen birra
Tor Mikalsen Blogg
Dát artihkkal dárogillii
Kommenter denne artikkelen